Kuplatalous nyt Aasiassa?

Vero­jaos­to kuuli maanan­taina IMF:n André Meier­iä Kiinan ja Aasian talous­näkymistä. Luot­toekspan­sion hyökyaal­lot ovat nyt Aasiassa.

Taloudel­lisen katas­trofin ris­ki on pienen­tynyt, mut­ta kasvu län­nessä on heikkoa. Työt­tömyy­den kasvu Euroopas­sa muo­dostaa talouden ter­ve­hdyt­tämiselle poli­it­tisen riskin, kun hal­li­tuk­set eivät pysty viemään läpi vält­tämät­tömiä toimia.

Län­si­maid­en keskus­pankit ovat har­joit­ta­neet hyvin ekspan­si­ivista rahapoli­ti­ikkaa, minkä seu­rauk­se­na pääo­mia on liik­keel­lä paljon ja ne pyrkivät mata­lan koron lännestä korkei­den korko­jen itään. Aasialaiset keskus­pankit ovat vas­tan­neet tähän osta­mal­la val­u­ut­taa pitääk­seen val­u­ut­to­jen­sa arvot matali­na ja tukeak­seen näin vien­tiä, jol­loin lik­vidi­teet­ti on kas­vanut edelleen.

Kiinan ja Asean maid­en vai­h­to­ta­sei­den yli­jäämä on supis­tunut olen­nais­es­ti. Kiinan yli­jäämä on enää pari pros­ent­tia BKT:sta, kun se muu­ta­ma vuosi sit­ten yli kymme­nen. Vien­ti ei enää vedä Kiinan talout­ta, mut­ta ei sitä vedä koti­mainen kulu­tuskaan, joten kasvus­ta on tul­lut investoin­tipain­ot­teista. Tämä taas on johtanut suureen velka­on­gel­maan. Alue­hallinto­ta­sol­la on tavat­tomasti ongel­malu­ot­to­ja, jot­ka kaatu­vat jonkun maksettavaksi.

Aasi­as­sa korot on pitänyt pitää matali­na, jot­ta län­si­mainen pääo­ma ei vir­taisi maa­han. Reaa­liko­rot ovat vah­vasti miinuk­sel­la, mikä on nos­tanut kiin­teistö­jen arvo­ja aivan tolkut­tomasti. Hongkongis­sa peräti 120 % neljässä vuodessa.

Kiinas­sa pankkien tal­letusko­rot ovat sään­nel­tyjä. Tämä on syn­nyt­tänyt korkeam­mal­la korol­la ja riskil­lä toimi­van var­jopankki­toimin­nan, jon­ka volyy­mi on kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti. Siis eri­laisia sijoi­tus­ra­has­to­ja, jot­ka tar­joa­vat korkeam­man koron, mut­ta eivät takaa talletussuojaa.