Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.4.2013

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Poikkeamis­lu­vat virastopäällikölle?

Viras­to esit­tää, että poikkeamis­lu­vat, jot­ka juuri siir­tyivät lau­takun­nan päätös­val­taan, siir­ret­täisi­in edelleen virastopääl­likölle. Täl­löin lau­takun­ta ei saisi niitä itselleen edes otto-oikeu­den avul­la, kos­ka otto-oikeus ei koske lupa-asioi­ta. Peri­aat­teessa hallinnon yksinker­tais­t­a­mi­nen on hyvä asia. Poikkeamis­lupi­in ei Helsingis­sä ole kuu­lunut mitään kovin merkit­tävää, jos­sa poli­it­tisen harkin­nan tarve olisi ilmeinen. Oli­han meil­lä ne kat­toikku­nat Sil­tasaa­res­sa ja sit­ten jotain tanssi­taloa yritet­ti­in poikkeamis­lu­val­la Töölön­lahdelle, mut­ta se kaa­tuikin. Aikanaan postin lajit­telukeskus on raken­net­tu poikkeamis­lu­val­la keskus­puis­toon Pasi­las­sa, mut­ta sel­l­aista ei var­maankaan voisi tapah­tua enää.

Lisää siir­to­la­pu­u­tarho­ja Itä-Pakilaan

Itä-Pak­i­las­sa Van­taan­joen var­rel­la ole­vaa siir­to­la­pu­u­tarha-aluet­ta laa­jen­netaan ja eri­tyis­es­ti laa­jen­netaan pysäköin­tiä. Tästä on tul­lut paljon kir­jeitä. Alueel­la nyt ole­vat – tai osa heistä – ei pidä ajatuk­ses­ta, että puu­tarha­pal­sto­ja tulee lisää. Hei­dän on parem­pi olla näin. Täl­laista perustet­ta on vaikea ottaa vakavasti. Oikeus puoli-ilmaiseen siir­to­la­pu­u­tarha­paikkaan kaupun­gin sisäl­lä on etuoikeus, joka muut­tuu vaikeasti puo­lus­tet­tavak­si, jos sen halti­jat vas­tus­ta­vat saman oikeu­den antamista muillekin.

Siir­to­la­pu­u­tarhat ovat tärkeä osa kaupun­gin elämän­muo­toa, ja sel­l­aise­na sitä pitää puo­lus­taa. Vähän sinän­sä tämän toimin­nan pelisään­nöt ihme­tyt­tävät. Jot­ta mah­dol­lisu­us olisi kaikkien ulot­tuvil­la, pal­sto­jen vuokrat ovat hal­vat, elleivät suo­ras­taan sym­bol­iset. Kau­nis aja­tus, mut­ta vähä­varais­ten ulot­tuvil­ta mök­it ovat aiko­jen saatossa kuitenkin kaikon­neet. Vuokra-oikeu­den voi nimit­täin myy­dä vapail­la markki­noil­la ja aika hin­tavia nuo ovat. Kun han­kit itselle­si pal­stan kahdek­sikymmenek­si vuodek­si, pääo­makus­tan­nuk­ses­ta val­taosa on tuo­ta edel­liselle vuokralaiselle mak­set­tua siir­to­hin­taa ja vain pieni osa kaupun­gin kas­saan menevää vuokraa. Olisi ehkä ollut perustel­lumpaa pikkuhil­jaa nos­taa vuokraa, jot­ta nuo siir­tomak­sut vuokraoikeuk­sista eivät kohoaisi aivan pil­vi­in tai tehdä vuokra-oikeuk­sista määräaikaisia, jol­loin seu­raaval­la kier­roksel­la sil­lä vähä­varaisel­lakin olisi pal­sto­jen jaos­sa jotain asi­aa. Mut­ta kun tälle tielle on lähdet­ty, käytän­töä on vaikea muuttaa.

Helsin­gin pysäköintipolitiikka

On ollut vähän puhet­ta, että tämä lähetet­täisi­in nyt vain lausun­noille otta­mat­ta asi­aan enem­pää kan­taa. Tai sit­ten sen voisi lähet­tää lausun­noille niin, että jois­sakin kohdin olisi kak­si vai­h­toe­htoa. Minä esimerkik­si kan­natan sitä Lasse Män­nistön peri­aatet­ta, että asukaspysäköin­ti­mak­sua korotet­taisi­in asteit­tain niin kauan, kunnes niiden kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat tas­apain­os­sa. Tämä johtaisi erisu­u­ruisi­in mak­sui­hin eri puolel­la kaupunkia. Alp­pi­las­sa ne ovat tas­apain­os­sa jo nyt.

Tuo­ta asukaspysäköin­ti­mak­sua tärkeämpi peri­aate kuitenkin olisi keskiste­tyn alueko­htaisen pysäköin­ti­jär­jestelmän tekem­i­nen uusille alueil­la ja vielä niin, että raken­net­tavien paikko­jen määrää voisi säätää kysyn­nän mukaan. Pitkän lausun­tok­ier­roksen aikana ehditään kaavoit­taa paljon, mut­ta ei nykyisessäkään pysäköin­tipoli­ti­ikas­sa kiel­letä järke­viä ratkaisuja.

Itäkeskuk­sen risteys

Tämä on käsit­telyssä nyt toista ker­taa, joten sitä ei peri­aat­teessa saa automaat­tis­es­ti pöy­dälle. Toisaal­ta käsit­te­ly oli aikataulusy­istä viimek­si niin kiireinen, ettei tätä oikeas­t­aan ole käsitel­ty vielä ker­taakaan kunnolla.

Esite­ty­istä kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta kauka­lo on selvästi parem­pi, mut­ta hyvä kysymys on, pitääkö tehdä vähän aikaan mitään. Ehkä kymme­nen vuo­den kulut­tua, jos Öster­sun­domin alueen rak­en­t­a­mi­nen käyn­nistyy. Meil­lä on 435 miljoo­nan investoin­tikat­to, jol­loin täl­laiset han­kkeet kil­pail­e­vat kaiken muun toimin­nan kanssa. Tämä yksi risteys mak­saisi Keskus­takir­jas­ton verran.

Tar­jol­la on eri­laisia autoli­iken­net­tä edis­täviä investoin­te­ja niin paljon, että sil­lä saisi tuon investoin­tika­ton yksin täy­teen. Liiken­nepuolen on nyt vain suos­tut­ta­va pane­maan tarpeet tärkeysjärjestykseen.

Vetu­ri­tien liikennesuunnitelma

Tämä mak­saa sit­ten 140 miljoon­aa. Huh! Läh­es kak­si keskustakirjastoa.

Kovasti on tuh­lat­tu tilaa tekemäl­lä jopa 4,5 metriä lev­eitä ajokaisto­ja. Muual­la autoil­i­jat osaa­vat ajaa 3 metriä lev­eitä kaisto­ja. En tiedä, mikä on ohjeelli­nen nopeus, mut­ta aika vauhdikkaik­si on muu­ta­mat koh­dat laitet­tu. Kun on kysymys uud­es­ta keskus­tas­ta, koko liiken­n­ev­erkon voisi suun­nitel­la niin, että nopeusra­joi­tus on korkein­taan 40 km/h.

Kier­toli­it­tymistä on tul­lut pyöräil­i­jäkri­ti­ikkiä, jon­ka mukaan pyörätie ylit­tää kään­tyvän auton reitin liian kaukana risteyk­ses­tä, mikä lisää riske­jä ja saa autoil­i­jan uno­hta­maan, että hänen tulisi väistää.

Vakavasti pitäisi harki­ta, tul­taisi­inko toimeen vähem­män mas­si­ivisel­la suun­nitel­mal­la. Toisaal­ta, jos Kes­ki-Pasi­la toteu­tuu, aika iso keskit­tymä siitä tulee.