Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.4.2013

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Poikkeamis­lu­vat virastopäällikölle?

Viras­to esit­tää, että poikkeamis­lu­vat, jot­ka juuri siir­tyivät lau­takun­nan päätös­val­taan, siir­ret­täisi­in edelleen virastopääl­likölle. Täl­löin lau­takun­ta ei saisi niitä itselleen edes otto-oikeu­den avul­la, kos­ka otto-oikeus ei koske lupa-asioi­ta. Peri­aat­teessa hallinnon yksinker­tais­t­a­mi­nen on hyvä asia. Poikkeamis­lupi­in ei Helsingis­sä ole kuu­lunut mitään kovin merkit­tävää, jos­sa poli­it­tisen harkin­nan tarve olisi ilmeinen. Oli­han meil­lä ne kat­toikku­nat Sil­tasaa­res­sa ja sit­ten jotain tanssi­taloa yritet­ti­in poikkeamis­lu­val­la Töölön­lahdelle, mut­ta se kaa­tuikin. Aikanaan postin lajit­telukeskus on raken­net­tu poikkeamis­lu­val­la keskus­puis­toon Pasi­las­sa, mut­ta sel­l­aista ei var­maankaan voisi tapah­tua enää.

Lisää siir­to­la­pu­u­tarho­ja Itä-Pakilaan

Itä-Pak­i­las­sa Van­taan­joen var­rel­la ole­vaa siir­to­la­pu­u­tarha-aluet­ta laa­jen­netaan ja eri­tyis­es­ti laa­jen­netaan pysäköin­tiä. Tästä on tul­lut paljon kir­jeitä. Alueel­la nyt ole­vat – tai osa heistä – ei pidä ajatuk­ses­ta, että puu­tarha­pal­sto­ja tulee lisää. Hei­dän on parem­pi olla näin. Täl­laista perustet­ta on vaikea ottaa vakavasti. Oikeus puoli-ilmaiseen siir­to­la­pu­u­tarha­paikkaan kaupun­gin sisäl­lä on etuoikeus, joka muut­tuu vaikeasti puo­lus­tet­tavak­si, jos sen halti­jat vas­tus­ta­vat saman oikeu­den antamista muillekin.

Siir­to­la­pu­u­tarhat ovat tärkeä osa kaupun­gin elämän­muo­toa, ja sel­l­aise­na sitä pitää puo­lus­taa. Vähän sinän­sä tämän toimin­nan pelisään­nöt ihme­tyt­tävät. Jot­ta mah­dol­lisu­us olisi kaikkien ulot­tuvil­la, pal­sto­jen vuokrat ovat hal­vat, elleivät suo­ras­taan sym­bol­iset. Kau­nis aja­tus, mut­ta vähä­varais­ten ulot­tuvil­ta mök­it ovat aiko­jen saatossa kuitenkin kaikon­neet. Vuokra-oikeu­den voi nimit­täin myy­dä vapail­la markki­noil­la ja aika hin­tavia nuo ovat. Kun han­kit itselle­si pal­stan kahdek­sikymmenek­si vuodek­si, pääo­makus­tan­nuk­ses­ta val­taosa on tuo­ta edel­liselle vuokralaiselle mak­set­tua siir­to­hin­taa ja vain pieni osa kaupun­gin kas­saan menevää vuokraa. Olisi ehkä ollut perustel­lumpaa pikkuhil­jaa nos­taa vuokraa, jot­ta nuo siir­tomak­sut vuokraoikeuk­sista eivät kohoaisi aivan pil­vi­in tai tehdä vuokra-oikeuk­sista määräaikaisia, jol­loin seu­raaval­la kier­roksel­la sil­lä vähä­varaisel­lakin olisi pal­sto­jen jaos­sa jotain asi­aa. Mut­ta kun tälle tielle on lähdet­ty, käytän­töä on vaikea muuttaa.

Helsin­gin pysäköintipolitiikka

On ollut vähän puhet­ta, että tämä lähetet­täisi­in nyt vain lausun­noille otta­mat­ta asi­aan enem­pää kan­taa. Tai sit­ten sen voisi lähet­tää lausun­noille niin, että jois­sakin kohdin olisi kak­si vai­h­toe­htoa. Minä esimerkik­si kan­natan sitä Lasse Män­nistön peri­aatet­ta, että asukaspysäköin­ti­mak­sua korotet­taisi­in asteit­tain niin kauan, kunnes niiden kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat tas­apain­os­sa. Tämä johtaisi erisu­u­ruisi­in mak­sui­hin eri puolel­la kaupunkia. Alp­pi­las­sa ne ovat tas­apain­os­sa jo nyt.

Tuo­ta asukaspysäköin­ti­mak­sua tärkeämpi peri­aate kuitenkin olisi keskiste­tyn alueko­htaisen pysäköin­ti­jär­jestelmän tekem­i­nen uusille alueil­la ja vielä niin, että raken­net­tavien paikko­jen määrää voisi säätää kysyn­nän mukaan. Pitkän lausun­tok­ier­roksen aikana ehditään kaavoit­taa paljon, mut­ta ei nykyisessäkään pysäköin­tipoli­ti­ikas­sa kiel­letä järke­viä ratkaisuja.

Itäkeskuk­sen risteys

Tämä on käsit­telyssä nyt toista ker­taa, joten sitä ei peri­aat­teessa saa automaat­tis­es­ti pöy­dälle. Toisaal­ta käsit­te­ly oli aikataulusy­istä viimek­si niin kiireinen, ettei tätä oikeas­t­aan ole käsitel­ty vielä ker­taakaan kunnolla.

Esite­ty­istä kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta kauka­lo on selvästi parem­pi, mut­ta hyvä kysymys on, pitääkö tehdä vähän aikaan mitään. Ehkä kymme­nen vuo­den kulut­tua, jos Öster­sun­domin alueen rak­en­t­a­mi­nen käyn­nistyy. Meil­lä on 435 miljoo­nan investoin­tikat­to, jol­loin täl­laiset han­kkeet kil­pail­e­vat kaiken muun toimin­nan kanssa. Tämä yksi risteys mak­saisi Keskus­takir­jas­ton verran.

Tar­jol­la on eri­laisia autoli­iken­net­tä edis­täviä investoin­te­ja niin paljon, että sil­lä saisi tuon investoin­tika­ton yksin täy­teen. Liiken­nepuolen on nyt vain suos­tut­ta­va pane­maan tarpeet tärkeysjärjestykseen.

Vetu­ri­tien liikennesuunnitelma

Tämä mak­saa sit­ten 140 miljoon­aa. Huh! Läh­es kak­si keskustakirjastoa.

Kovasti on tuh­lat­tu tilaa tekemäl­lä jopa 4,5 metriä lev­eitä ajokaisto­ja. Muual­la autoil­i­jat osaa­vat ajaa 3 metriä lev­eitä kaisto­ja. En tiedä, mikä on ohjeelli­nen nopeus, mut­ta aika vauhdikkaik­si on muu­ta­mat koh­dat laitet­tu. Kun on kysymys uud­es­ta keskus­tas­ta, koko liiken­n­ev­erkon voisi suun­nitel­la niin, että nopeusra­joi­tus on korkein­taan 40 km/h.

Kier­toli­it­tymistä on tul­lut pyöräil­i­jäkri­ti­ikkiä, jon­ka mukaan pyörätie ylit­tää kään­tyvän auton reitin liian kaukana risteyk­ses­tä, mikä lisää riske­jä ja saa autoil­i­jan uno­hta­maan, että hänen tulisi väistää.

Vakavasti pitäisi harki­ta, tul­taisi­inko toimeen vähem­män mas­si­ivisel­la suun­nitel­mal­la. Toisaal­ta, jos Kes­ki-Pasi­la toteu­tuu, aika iso keskit­tymä siitä tulee.

 

39 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.4.2013”

  1. Lisää siir­to­la­pu­u­tarho­ja Itä-Pakilaan 

    Eikös siitä tont­ti­maas­ta nyt ollutkaan sit­ten kova pula ja puute? Vai onko siitä pula vain sil­loin, kun sitä oltaisi­in käyt­tämässä “väärään asiaan”.

    Vaikea kyl­lä nähdä mik­si helsingis­sä pitäisi olla täm­möistä. Sitä voi har­ras­taa vähän kauem­pana. Ja oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la. Itseasi­as­sa en ymmär­rä mik­si täm­möis­es­tä näpertämis­es­tä edes puhutaan. Vielä kun asia kos­ket­taa todel­la pien­tä osaa helsinkiläisistä.

  2. Näin­hän ne virkamiehet jatku­vasti yrit­tävät viedä val­taa lau­takun­nil­ta. Kehotan suh­tau­tu­maan hyvin kri­it­tis­es­ti täl­laisi­in ehdo­tuk­si­in. Virkamiehillä ei ole tässä mitään hävit­tävää, demokra­tial­la on.

  3. Jos Vetu­ri­tien pitäisi van­hal­la paikallaan, jät­täisi Teol­lisu­uskadun jatka­mat­ta sekä liiken­neympyrän rak­en­ta­mat­ta, mah­tu­isi Pis­araratakin var­maankin pin­nas­sa Alp­pi­lan suun­nas­ta Pasi­lan asemalle.

    Säästyneen vajaan 140Me hin­nal­la voisi rak­en­taa ison osan Pis­aran tun­nelin jat­keesta sekä Alp­pi­lan asemasta.

    Pitänee toivoa että nykyi­nen Pis­arar­dan lin­jaus Alp­pipuis­ton läpi tode­taan Ely-keskuk­ses­sa sopi­mat­tomak­si Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadun tavoin, jot­ta suun­nitelmia on pakko muuttaa.

  4. Hyvä että poikkeuslu­vat menee virkami­es­ta­solle, toiv­ot­tavasti turha luvan­hak­i­joiden pal­lot­telu vähenee.

    Vaa­timus poikkeamis­päätök­ses­tä tulee usein RAKVV:n arkkite­hdiltä, eivät uskalla ja halua siel­lä antaa vähäisenä poikkea­ma lupia.

    Välil­lä näis­sä tuleekin ikili­ikku­jia käytän­nön hankkeissa.
    RAKVV:n virkamiehet ovat tuskas­tunei­ta kun kaa­vat ovat erit­täin yksi­tyisko­htaisia. Tasaver­taisu­us­pe­ri­aat­teen mukaan raken­nus­lu­vat yritetään käsitel­lä samoin perustein ja yhdelle ton­tille ei voi­da myön­tää vähäistä poikkeaa ettei muut tule pyytämään samaa.

    Tämä johtaa siihen että RAKVV:stä ohjataan kaavoit­ta­jan jut­tusille (käsit­tele poikkeamishake­muk­set), joka taas kom­men­toi “ei kuu­lu tänne menee vähäisenä poikkea­mana RAKVV:ssä”.

    Poikkeuslu­van vireille saami­nen on niin työlästä että tehdään väk­isin kaavaan menevä suun­nitel­ma. Esim huonos­ti määrite­tyt kaavaan kir­jatut raken­nuk­sen korkeusase­mavaa­timuk­set voi johtaa ylimääräisi­in por­taisi­in tai huonoi­hin invaluiskiin. 

    Kun päätös­val­ta siir­retään viras­to­jen pääl­liköille tulee riit­tävä tuki virkamiehille varmistettua.
    Ja esimiehet huomioi­vat uusis­sa kaavois­sa type­r­ien yksi­tyisko­h­tien merk­i­tyk­sen, kun ovat aikansa niitä selvit­täneet poikkeushakemuksissa.

  5. Keskit­tymän isous puhuu tuo­ta suun­nitel­maa vas­taan, ei sen puoles­ta. On taloudel­lis­es­ti ja muutenkin mieletön­tä rak­en­taa tiivis keskus tuol­laisel­la sijain­nil­la noin voimakkaasti tilan­tarpeeseen­sa näh­den kaik­ista pienika­p­a­siteet­tisim­man liiken­nemuodon ehdoil­la. Tiiviys (jos­ta ei sivuhuomiona voi noi­ta suun­nitelmia kauheasti kuitenkaan kehua) mah­dol­lis­taa toimi­van ja taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­van joukkoli­iken­teen. Samoin autoli­iken­teen melu- ja saaste­hai­tat ovat tiivi­il­lä alueel­la juuri suurim­mat, arvokkaan maan tuh­lauk­ses­ta puhumattakaan.

    Mik­si kaupun­gin tulee ylipäätään määritel­lä raken­netaanko paikkaan x toimis­to- vai asuinkäyt­töön tule­va rakennus?

    Äsken tipahti pos­tiluukus­ta julki­nen tiedote “Kaavoituskat­saus 2013”. Hienoa! Olisi kiva, jos näis­sä eri suun­nitelmis­sa Sörnäis­ten­tun­neleista Öster­sun­domin metroon olisi vielä jonkin sortin hin­ta-arvaus perässä, kun niitäkin on ilmeis­es­ti kuitenkin tehty.

  6. K. Uok­ka: Eikös siitä tont­ti­maas­ta nyt ollutkaan sit­ten kova pula ja puute? Vai onko siitä pula vain sil­loin, kun sitä oltaisi­in käyt­tämässä “väärään asiaan”.

    Parkkipaikatkaan ei mak­sa nyt mitään, toisin kuin asuinaluei­den kaavois­sa. Osmon kom­ment­ti on todel­li­nen Vihreä aivopieru oikein kauneimmillaan

  7. K. Uok­ka: Eikös siitä tont­ti­maas­ta nyt ollutkaan sit­ten kova pula ja puute? Vai onko siitä pula vain sil­loin, kun sitä oltaisi­in käyt­tämässä “väärään asiaan”.

    No, tot­ta­han kaupungis­sa pitää siir­to­la­pu­u­tarho­ja siinä mis­sä pel­to­ja, lehmiä, aarnimet­siä ja kosteikko­jen suo­jelu­aluei­ta. Ihmiset kun voi aina asut­taa jon­nekin nurmijärvelle.

  8. “(Pasilan)Silta on osa pyöräi­lyn pääre­it­tiä ja sil­lä liikkuu myös run­saasti jalankulk­i­joi­ta. Sil­ta on nyky­isin liian ahdas sil­lä kulke­valle liikenteelle.”

    Yli kymme­nen vuot­ta sil­taa käyt­täneenä ei voi kuin ihme­tel­lä sen jatku­vasti yhtä luoka­ton­ta hoitoa. Yhdis­tet­ty hyvin kapea ja varsinkin työ­mat­ka-aikaan erit­täin raskaasti kuor­mitet­tu kevyen­li­iken­teen väylä on talvisin läh­es ilman kun­nos­s­api­toa. Joka ain­ut vuosi koko tal­ven ajan pyöräkaistan on aina täyt­tänyt kadul­ta aurat­tu lumi­val­li. Joka vas­ta viime päiv­inä on tämän vuo­den osalta sulanut pois.

    Ja sit­ten väitetään, että sil­ta on liian ahdas. Mitä järkeä kaupun­gin on rak­en­taa lev­eitä sil­to­ja viereiseltä kaistal­ta auratun lumen säilyttämiseen?

    Ylipään­sä Vetu­ri­tien suun­nitel­ma vaikut­taa todel­la karmi­valle. Tuol­lainen val­taväylä raken­netaan taas kym­me­nien tuhan­sien asukkaiden ikkunoiden alle. Paikas­sa, joka on kaupun­gin julkisen liiken­teen risteysko­h­ta. Tähän kun vielä yhdis­tetään betoniset tor­ni­talot, niiden ikuinen var­jo sekä tuuli ja viima niin Itä-Pasi­lakin alkaa tun­tua kodikkaalle. Eikö mitään muu­ta ole tosi­aankaan tehtävissä?

    Eikö kat­ua voisi esimerkik­si jät­tää kokon­aan maan alle? Kuop­pa­han siinä on nytkin, jota tul­laan var­maan ensin syven­tämään ja sit­ten täyt­tämään niin, että lop­ulli­nen maan­pin­nan taso jää selvästi nyky­istä ylemmäs.

  9. Hajahuomioi­ta asi­aan liit­tyen asukaspysäköintiin.

    Tut­tuni, eläk­keel­lä ole­va opet­ta­ja asuu Kapteeninkadul­la, pihal­la autopaik­ka. Hänel­lä on kesä­paik­ka van­has­sa kotikaupungis­saan Pirkan­maal­la. Helsingis­sä hän liikkuu kävellen tai raitio­vaunul­la, tilanteesta riip­puen. Ostok­sille, musi­ikki­talolle tai teat­teri­in on vajaan kah­den kilo­metrin eli n. 20 min­uutin kävelymatka.

    Autoa hän tarvit­see vain mökkireis­suille, jot­ka voisi tehdä bus­sil­lakin. Hän miet­tii, luopuisiko ”pihinä naise­na” autopaikas­taan ja siirtäisi auton­sa huvi­lansa tal­li­in. Talvisin hän käyt­tää autoa vain 1–2 ker­taa kuus­sa, kuten moni hänen tut­ta­vansakin. Autopaik­ka mak­saa siinä 60 e /kk eli 720 e vuodessa. Ei kohtu­u­ton mut­ta ei vähäi­nenkään summa.

    Talvisäi­ly­tyk­ses­tä:
    Kaupungilla on nyt tar­jo­ta kohtu­uhin­tainen talvipysäköin­tipaik­ka Tat­tarisuol­la ja (tois­taisek­si) Kalas­ta­mas­sa. Olisi ihan järkevää, että autosäi­ly­ty­s­paikan hin­taan kuu­luisi se, että kaupun­ki, esim. tuk­itöinä aina lumisateen jäl­keen puhdis­taisi lumet auto­jen päältä. Turha on kaikkien sinne on kaikkien men­nä. Ehkä näin on jo jär­jestet­ty, en tiedä.

    Voi olla, että kesäau­toille joudu­taan jär­jestämään sit­ten lisää säi­ly­ty­s­paikko­ja Petikos­ta tai Juvan­malmil­ta Kehä III:n var­relta. Aika näyttää.

    Serkul­lani on talvisäi­ly­ty­s­paik­ka entisen nave­tan ylisil­lä tut­tun­sa maati­lal­la Van­taal­la. Kaikil­la ei ole tätä mahdollisuutta.

    Kir­joitin eilen pidem­män postauk­sen kohtaan asukaspysäköin­nistä (27.3.).

  10. K. Uok­ka:
    Vaikea kyl­lä nähdä mik­si helsingis­sä pitäisi olla täm­möistä (siir­to­la­pu­u­tarha-alueet). Sitä voi har­ras­taa vähän kauem­pana. Ja oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la. Itseasi­as­sa en ymmär­rä mik­si täm­möis­es­tä näpertämis­es­tä edes puhutaan. Vielä kun asia kos­ket­taa todel­la pien­tä osaa helsinkiläisistä.

    Helsingis­sä on myös golfkent­tiä sekä lento­kent­tä har­rasteli­jail­mailulle. Plus paljon muu­ta, joka kos­ket­taa “todel­la pien­tä osaa helsinkiläi­sistä”. Pitäisikö kaik­ki sel­l­ainen kieltää?

    Monille ulkop­uolisille siir­to­la­pu­u­tarha-alueet näyt­täy­tyvät idyl­lis­inä ulkoilu­alueina. Niiden hoide­tut pihapi­ir­it ovat mukavaa vai­htelua puis­tois­sa ja met­sis­sä ulkoilemiselle. Jos­sain määrin sama pätee myös golfkent­ti­in tai lentokentään.

    Sitä on vaikea ymmärtää, että siir­to­la­pu­u­tarha-alueet vaa­ti­vat vierelleen val­ta­vat park­ki-alueet. Jos mökille on pakko päästä oma­l­la autol­la, se voi tosi­aan aivan yhtä hyvin sijai­ta jos­sain kehyskunnassakin.

  11. Ode kir­joit­ti Veturitiestä:

    En tiedä, mikä on ohjeelli­nen nopeus, mut­ta aika vauhdikkaik­si on muu­ta­mat koh­dat laitet­tu. Kun on kysymys uud­es­ta keskus­tas­ta, koko liiken­n­ev­erkon voisi suun­nitel­la niin, että nopeusra­joi­tus on korkein­taan 40 km/h.

    Tämä on todel­la oleel­lista. Jos tie suun­nitel­laan niin, että se tun­tuu moot­tori­tieltä, mitkään nopeusra­joi­tus­merkin­nät eivät saa nopeuk­sia kuri­in. Tämä näkyy erit­täin hyvin Koske­lantiel­lä, jos­sa painel­laan mon­esti reip­paasti yli kuut­takymp­piäkin, vaik­ka rajoi­tus on 40 km/h. Kaupunkikadut pitää suun­nitel­la niin, että vahvim­min panssaroitu kulku­muo­to ei jyrää heikom­min panssaroitu­ja. Koske­lantiel­lä tähän päästäisi­in esim. niin, että joukkoli­ikenne ja raskasli­ikenne siir­ret­täisi­in eteläpuolelle ja henkilöau­toli­ikenne kulk­isi pohjoispuolta.

  12. Vetu­ri­ti­estä:

    Etelässä meil­lä on Nor­den­skiöldinkatu, joka on jo kap­a­siteet­tin­sa ylära­jal­la. Pohjoises­sa Hakamäen­tie, johon äsket­täin laitet­ti­in 100 miljoon­aa, ja joka silti on sump­pu. Liiken­net­tä ei siis mah­du lisää sen enem­pää etelään kuin pohjoiseen. Mik­si Vetu­ri­ti­estä halu­taan tehdä noin suurika­p­a­siteet­ti­nen kaupunki­mo­tari? Mihin tuol­la pyritään? Väylä on ylim­i­toitet­tu muuhun katu­verkos­toon nähden.

  13. Vetu­ri­tien ympäristöstä:

    Alueen tavoit­teek­si tulisikin ottaa Län­si-Pasi­lan kytkem­i­nen muuhun kaupunki­rak­en­teeseen Töölön suun­taan. Tätä tavoitet­ta edis­täisi Vetu­ri­tien kaven­t­a­mi­nen ja kort­te­likaupunki­maisen rak­en­tamisen sen ympärille kivi­jalka­kaup­poi­neen ja liiketiloi­neen. Myös Nor­den­skiöldinkadun var­relle mah­tuu täy­den­nys­rak­en­tamista. Näin kan­takaupunkia saataisi­in laa­jen­net­tua Töölöstä pohjoiseen.

  14. Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarhan lisärak­en­tamises­sa on kyse paljon isom­mista asioista kuin yksit­täis­ten ihmis­ten mieli­pa­has­ta. Ollaan pilkko­mas­sa ain­ut­laa­tu­ista kult­tuuri­maise­maa ja tuhoa­mas­sa hieno met­säalue, molem­mat kaikkien helsinkiläis­ten yhteisiä aartei­ta. Halu­taan rak­en­taa jät­timäi­nen, epäekologi­nen lomakylä, jos­ta pien­i­t­u­lois­t­en on kas­vavien kulu­jen vuok­si muutet­ta­va pois. Tehdäänkö kaik­ki nykyään keskilu­okan väl­itön­tä mieli­hyvää ajatellen? Eikö Osmo Soin­in­vaara ymmär­rä maise­mallisia ja luontoarvoja?

  15. <block­quote
    Monille ulkop­uolisille siir­to­la­pu­u­tarha-alueet näyt­täy­tyvät idyl­lis­inä ulkoilu­alueina. Niiden hoide­tut pihapi­ir­it ovat mukavaa vai­htelua puis­tois­sa ja met­sis­sä ulkoilemiselle. Jos­sain määrin sama pätee myös golfkent­ti­in tai lentokentään.

    Aidat­tu­ja eril­lis­lin­nakkei­ta parem­minkin. Este­vaiku­tus on merkit­tävä esim. Vallilas­sa ja Käpylässä. Läpikulku-käve­lyti­et paran­taisi tilan­net­ta huo­mat­tavasti. Eikä mis­sään nimessä enää uusia mökkialuei­ta Helsinki­in! Ihan älytöntä.

  16. Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarhan lisärak­en­tamises­sa ollaan tuhoa­mas­sa myös arvokas­ta lystikukku­lan van­haa met­sää, jos­sa elää mm. suo­jel­tu­ja lep­akoi­ta. Vas­tus­tamme arvokkaan luon­non tuhoamista — jos sen kuit­taa nim­by­i­lyk­si, niin samal­la logi­ikalla voi kut­sua nim­byik­si Tal­vi­vaaraa vas­tus­tavia sotkamo­laisia tai Itämeren suo­jelua vaa­tivia Itämeren ran­nikol­la asuvia.

  17. Mik­si Vetu­ri­ti­estä halu­taan tehdä noin suurika­p­a­siteet­ti­nen kaupunki­mo­tari? Mihin tuol­la pyritään? Väylä on ylim­i­toitet­tu muuhun katu­verkos­toon nähden.

    Van­hois­sa suun­nitelmis­sa kum­mit­telee Keskus­tatun­nelin ja Vetu­ri­tien yhdis­tävä tun­neli. En kuvit­telisi, että sil­lä on nyky­maail­mas­sa mitään mah­dol­lisuuk­sia toteu­tua, mut­ta nähtävästi näitä motar­in­pätk­iä viritel­lään siinä toivos­sa, että ne jon­ain päivänä yhdis­tetään, maan alla, jos ei muuten.

  18. Valitet­tavasti tästä kaavoitus­poli­ti­ikan seu­raamis­es­ta ei selviä samal­la ohjeel­la kuin kakkosoluesta. 

    Voitaisi­in kai sitä rahaa jo repiä mielu­um­min kuin rak­en­taa kaupunkia, joka on tuomit­tu laa­jen­e­maan autoilun takia. Tulisi halvem­mak­si ja ympäristö tykkäisi. Mut­ta sit­ten pitäisi viedä eräiltä kysyn­tä, eikä rak­en­taa heille sitä. Sinne ark­tisil­lle öljyken­tillekin men­nään, jos keskit­tyy vain tar­jon­nan moit­timiseen, eikä kysyn­nän vähen­tämiseen. Aika turha sit­ten vaalien alla ilmaan­tua saar­naa­maan ilmas­ton­muu­tok­sen vaaroil­la, jos edel­lisen vaa­likau­den on rak­en­tanut sen aiheut­ta­jille kysyn­tää ja sitonut yhteiskun­nan toimivu­u­den niihin. Pasi­las­takin tulee ties kuin­ka mon­en julkisen kulku­pelin sol­muko­h­ta, joten täl­laisen motarin kaavoit­ta­mi­nen on pelkästään antau­tu­mista autop­uolueelle. Lehdessä luki, että sota on julis­tet­tu, joten mis­sä pur­naus ja itku?

    Autot­to­muus henkilöli­iken­teen lähtöko­htana olisi jo maail­maa herät­televä veto Helsingiltä. Nämä täl­laiset 60-luku­laiset ratkaisut sito­vat Helsin­gin vuosikym­meniksi sel­l­aiseen, jota ei pitäisi enää tehdä. Oikeas­t­aan yksikään nykykaa­va ei näytä sel­l­aiselta, että sil­lä yritet­täisi­in vähen­tää oikeasti ongelmia ilmas­tolle tai ympäristölle, joten saam­meko odotel­la muu­tos­ta vuo­teen 2020 ja yli, jol­loin uusia aluei­ta tulee taas enem­män raken­net­tavak­si? Ilmas­ton­muu­tos näyt­tää kiihdyt­tävän, joten vihrei­den puhei­den ja teko­jen tulisi myös kiihtyä. 

    Pal­sto­jen ilmaku­vis­sa näkyvät Van­taan­joen ran­nat voisi samal­la met­sit­tää, ja kaivinkoneel­la pilat­tu uoma kor­ja­ta ojas­ta joek­si. Ei tarvit­sisi sit­ten kyy­höt­tää pikku­plan­taasil­la pienen ome­na­pu­un alla, vaan kulkea vil­lis­sä ja vapaas­sa luon­nos­sa ilman aito­ja, ja antaa luon­non tuot­taa ruokaa ilman kitkemistä. Tai sit­ten tehdä kat­top­u­u­tarho­ja ker­rostalokaavoihin har­ras­ta­jille, jot­ta ei tarvit­sisi pila­ta hyviä met­siä pelloiksi. 

    Toisaal­ta sit­ten oma­toimivil­je­ly olisi hyvä lähtöko­h­ta, jos tämä luo­va luok­ka, joka nyt keskit­tyy iPadin­sä vai­h­tamiseen uuden malliseen vaik­ka van­hakin toimii, keskit­ty­isi asumisen, työn, kau­pan ja mah­dol­lisim­man suuril­ta osin ener­gian ja ruuan tuot­tamiseen paikallis­es­ti, niin ehkä tästä vielä jotakin tulisi. Nyt kaikkia men­nään hake­maan muual­ta ja resurssit tuo­daan muual­ta. Sit­ten vielä näyt­tää ole­van tarkoi­tus rak­en­taa pel­lot läheltä, jol­loin vas­taa­va met­säala rai­vataan pel­loik­si toisaal­la. Jos lähtöko­h­ta on, että kasvul­la on rajat, niin kos­ka ale­taan tunkea yhteiskun­taa takaisin niiden rajo­jen sisäpuolelle?

    Ei paljoa auta, jos ympäristövä­ki läh­tee asut­ta­maan mum­mon­mökke­jä maalle ja vil­jelemään porkkanoi­ta, jos kaupun­ki kas­vaa perässä, ja vielä väärään suun­taan kaikil­la tavoil­la. Sel­l­ainen muis­tut­taa vain nor­sus­ta, joka ei näe enää toivoa, ja etsiy­tyy muualle kuole­maan tois­t­en silmien edestä.

  19. …niin ja ilmas­ton­läm­pen­e­mistä ja maa­pal­lon saas­tu­mista vas­tus­ta­vat ovat nim­byjä maapallolaisia.

  20. Helsin­ki visioi kestävistä liiken­nemuodoista. Helsin­ki ehdot­taa toteutet­tavak­si kuitenkin laa­jo­ja, lev­eitä, moniker­roksisia moot­tori­tiemalle­ja joka puolelle sen sijaan että kaupun­ki katet­taisi­in liikut­tavak­si pikaratikoil­la. Ei tun­neleis­sa kuin rotat vaan pin­nal­la, nopeasti ja taloudellisesti.
    Mik­si suun­nitel­laan aina vaan autoa päävälineeksi?
    Autol­la tietysti pitää päästä kulke­maan myös, tosin hyvänä kakkosena/ kol­mose­na tai nelosena.
    Ja sit­ten kru­u­nuna kau­pan päälle isot parkkialueet vil­je­ly­pal­stalle! Jos tehdään visio, niin itse olen kuvitel­lut sen johta­van siihen että sitä myös ryhdytään tekemään. Nyt visioidaan vihreää, mukavaa ja kestävää tule­vaisu­ut­ta. Toteutet­taviksi ehdote­taan SP futur­is­tisia eri­ta­so moot­tori­tiemalle­ja keskelle tiivistyviä keskustapaikkoja.
    Joko itse olen jäänyt ilman sopivia pillere­itä tai sit­ten olen muuten vain sekaisin kun en näe keis­ar­il­la vaatteita.
    Mis­sä on vika?

  21. “Minä esimerkik­si kan­natan sitä Lasse Män­nistön peri­aatet­ta, että asukaspysäköin­ti­mak­sua korotet­taisi­in asteit­tain niin kauan, kunnes niiden kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat tas­apain­os­sa. Tämä johtaisi erisu­u­ruisi­in mak­sui­hin eri puolel­la kaupunkia. Alp­pi­las­sa ne ovat tas­apain­os­sa jo nyt.”

    Erisu­u­ruiset tun­nus­mak­sut saat­taisi­vat olla tasaver­taisu­us­pe­ri­aatet­ta vas­taan. Aikanaan asukaspysäköin­ti­jär­jestelmä todet­ti­in KHOs­sa lail­lisek­si, kun riit­tävän suuri määrä asukkai­ta (saman vyöhyk­keen sisäl­lä / koko kan­takaupungis­sa) on tasaver­taises­sa ase­mas­sa. Jokaisel­la on saman­hin­tainen ja saman­lainen oikeus pysäköin­ti­in, jos ja kun vapaa paik­ka löy­tyy (vrt. kalastuslupa).

  22. OT: No, joko nyt vih­doinkin saataisi­in porukkaa lin­naan Tal­vi­vaaran vuok­si? Enkä nyt puhu itsenäisyyspäivästä.

  23. Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarhan laa­jen­tamiskysymys­tä ei pidä kat­soa niiden har­vo­jen näkökul­mas­ta, joil­la on hal­lus­saan sieltä tont­ti. Paljon tärkeämpi on se suurilukuinen joukko, joka ulkoilee alueen ympäristössä. Ja näi­den näkökul­mas­ta siir­to­la­pu­u­tarhan laa­jen­t­a­mi­nen on alueen törkeää tuhoamista.

  24. Jaakko Särelä:
    Ode kir­joit­ti Veturitiestä:

    Tämä on todel­la oleel­lista. Jos tie suun­nitel­laan niin, että se tun­tuu moot­tori­tieltä, mitkään nopeusra­joi­tus­merkin­nät eivät saa nopeuk­sia kuri­in. Tämä näkyy erit­täin hyvin Koske­lantiel­lä, jos­sa painel­laan mon­esti reip­paasti yli kuut­takymp­piäkin, vaik­ka rajoi­tus on 40 km/h.

    Tästä olen kovasti yrit­tänyt pitää meteliä, mut­ta turhaan. Ihmette­len sitä, että ammat­ti­taitoinen liiken­nesu­un­nit­teli­ja suun­nit­telee kadun 65 km/h suosi­tusnopeudelle ja luulee, että joku 30- tai 40-koriste jos­sain vaikut­taisi ajonopeuksiin.

    Autokaistan suosi­tusleveys on 3,5 metriä eikä liiken­nesu­un­nit­telu mielel­lään siitä tin­gi. Ratikkakai­stat ja fil­larikai­stat kyl­lä sopii tehdä min­im­i­levey­delle tai alle sen, mut­ta autokaistoi­hin ei halut­taisi koskea.

    Parem­pi olisi tehdä 40 km/h kaduille kolmemetriset autokai­stat ja käyt­tää sit­ten run­saam­min tilaa muille liikennemuodoille.

    Menkääpä kat­so­maan uut­ta Ruo­ho­lah­denkat­ua. On suurin piirtein ain­oa katu, jos­sa ei tee mieli ajaa ylinopeut­ta, sil­lä tila on pakot­tanut kai­stat niin kapeiksi.

    Epäkaupun­ki Espoo hal­lit­see tämän hom­man huo­mat­tavasti meitä parem­min. Siel­lä ei tarvitse pahem­min nopeusmit­taria seu­ra­ta – riit­tää, kun ajaa liiken­neym­päristön näh­den tur­val­lis­es­ti ja järkevästi. Sil­loin nopeus pysyy sel­l­aise­na, ettei rajoi­tuskaan yli­ty. Niin se pitää tehdä.

  25. Vähän aikaa sit­ten tor­pat­ti­in kaava­muu­tos, jon­ka poh­jal­ta oltaisi­in raken­net­tu pienelle ton­tille, joka sijait­si Van­taan­joen mutkas­sa Tuo­marinkylän ulkoilu­alueen koil­lisosas­sa. Kapea tont­ti oli liiken­teen vuok­si erit­täin meluisa ja virk­istyskäyt­töön epäkäytän­nölli­nen. Sik­si se olisi mielestäni sopin­ut hyvin täydennysrakentamiseen.

    Mut­ta nyt ollaan Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarhan laa­jen­tamis­hankkeel­la puut­tumas­sa Tuo­marinkylän ulkoilu­alueen ydi­nalueeseen siten, että supis­te­taan keskeistä pel­tomaise­maa. Mis­sä nyt ovat han­kkeen vastustajat?

  26. Joo, mut­ta ainakin viime kesänä kun tuon siir­to­la­pu­u­tarhan mai­ta pitkin läpi fil­lar­il­la ajoin Helsingistä Van­taan suun­taan ajoin, nenääni joen var­res­sa, Van­taan puoleisel­la sil­lan päässä, pisti niin kova joes­ta nous­sut dunkkis ja döfis, että oksen­nus oli tulla.

    Siis noin paha oli joes­ta nous­sut haju — tuolloin.

  27. Kieltämät­tä; siir­to­la­pu­u­tarhan pin­ta-alan ollessa 16 hehtaaria, ja mökki­tont­tien koot (300…400 m²) vas­taa­vat alueen uusien omakoti­talo­tont­tien koko­ja, vähän ihme­tyt­tää että mik­sei sit­ten raken­neta tänne omakoti­talo­ja? Eikä pelkästään Pak­i­laan liit­tyvä kysymys, löy­tyy­hän noi­ta puu­tarho­ja myös rato­jen var­sil­ta. No, toisaal­ta, onhan niitä pel­toaukei­ta Helsingis­sä, että mik­sei sit­ten laa­jen­neta reilusti näitä puu­tarho­ja tai vaik­ka pal­lo­kent­tiä Viikin, Tuo­marinkylän, Malmin ja Palo­heinän pelloille?

  28. Investoin­te­ja pitää tarkastel­la net­tona, eli siis tulot kaupungille mii­nus investoin­ti. Se ei noi­ta motar­i­hankkei­ta pelas­ta, kos­ka tulop­uolel­la ei ole yhtään mitään. Kes­ki-Pasi­lan voi rak­en­taa ilman motari­akin, sinne saisi itseasi­as­sa enem­män talo­ja. Mitään liiken­neti­laa ei ole otet­tu hyö­tykäyt­töön, esimerkik­si toisel­la puolel­la rataa olisi Vetu­ri­tien jäl­keenkin kuusikaistainen Savonkatu.

    Itäkeskuk­ses­sa ihan sama jut­tu. Ei siel­lä ole mitään lisärak­en­tamista sen jäl­keen kun liiken­net­tä viedään maan alle. Eikö tämä argu­ment­ti mene niin että autot sadoil­la miljoonil­la maan alle, jot­ta voi rak­en­taa? Noin ei vaan koskaan tehdä.

    Min­ul­la on idea, tiedä että tämä on radikaali, mut­ta jos het­ken sulat­telee niin siinä voi nähdä hyviäkin puo­lia: Miten jos tähän kaupunki­in kaavotet­taisi­in talo­ja? Ja mietit­täisi­in liikenne silleen että mitä talo­jen väli­in nyt mah­tuu. Eikä toisin päin.

    Ain­oa näistä käsit­telyssä ole­vista han­kkeista joka tuot­taa mitään on Pasi­lan sil­lan muut­ta­mi­nen joukkoli­iken­nekaduk­si. Väit­täisin sen liiken­nekus­tan­nusäästöjä kovin varovais­es­ti las­ke­tuk­si, esimerkik­si 58 on holtit­toman pitkät päät­täri­a­jat eli pari bus­sia ylimääräistä liiken­teessä, kos­ka se ei pysy aikataulus­saan. Tähän yksi iso syy on Pasi­lan sil­lan ruuhkat ja pysäk­ki jos­sa kaik­ki ratikat ja bus­sit seisoo kun 58 pakkaa hoit­sua sisään. Mik­sei tuol­la välil­lä ole ratikkaa?

  29. Ja eikö tämä, Pasi­lan sil­lan rap­parista, herätä mitään kysymyksiä?

    Aamu­ru­uhkatun­nis­sa sil­lal­la kul­kee yhteen­sä 15 raiti­oli­iken­teen vuoroa ja 66 bus­sivuoroa, jois­sa on noin 3 500 matkustajaa.

    Siis kul­je­tamme 3 500 matkus­ta­jaa 81 joukkoli­iken­nehär­päk­keel­lä? Keskimäärin 43 matkus­ta­jaa per här­päke 45 sekun­nin välein. Tyh­mem­pi kuvit­telisi että olisi taloudel­lisem­paa liiken­nöidä sem­moisia raide­här­päkkeitä joi­hin mah­tuu parisa­taa matkus­ta­jaa min­u­uteis­sa mitat­taval­la vuorovälil­lä. Nol­la­jok­eri raiteille, ja sitä odotel­lessa jatke­taan vaik­ka ysi Meilah­teen tai Munkkiniemeen. Siinä on jo kiskot, tarvit­sisi pari pikkupätlää

    3 500 matkus­ta­jaa ruuhkatun­nis­sa on paljon, ver­tailun vuok­si Man­ner­heim­intiel­lä kul­kee henkilöau­to­ja 1 859 ruuhkatun­nis­sa (kum­matkin suun­nat, Hes­pe­ri­ankadun kohdal­la). Jos Man­ner­heim­intiel­lä olisi yksi autokaista johon saa pysähtyä, eli takana tule­vat autot sit­ten seisoisi koko kadul­la kun joku päästää matkus­ta­jan pois, niin mon­tako­han päivää tuo­ta kateltaisi­in? Pasi­lan ase­man pysäkil­lä tämä on ollut todel­lisu­ut­ta siitä saak­ka kun sil­ta valmis­tui. Ja sil­lan itäpuo­li­nen risteys ei ole muuten toimin­ut sen jäl­keen millekään liiken­nemuodolle, mah­do­ton valo-ohja­ta kos­ka niin paljon kääntymissuuntia.

    Tämä on taas näitä, että jos suh­taudut­taisi­in joukkoli­iken­teeseen vakavasti, niin tuo sil­lan läpi­a­jo olisi sul­jet­tu muul­ta kuin joukkoli­iken­teeltä, pysäk­it olisi kor­jat­tu, ja bus­sit kor­vat­tu ratikalla. Kymme­nen vuot­ta sit­ten. Mutku ei.

  30. Jos siir­to­la­pu­u­tarhat muis­tut­ta­vat ihan taval­lisia pien­taloaluei­ta , niin mik­sei suo­raan kaavoite­ta oikei­ta asun­to­ja? Oli­si­vat talvel­lakin käytössä ja ves­sa sisäl­lä. Siir­to­la­pu­u­tarha-alueet on aidat­tu ja aiheut­ta­vat ison este­vaiku­tuk­sen. Myl­ly­puron uusil­la omakoti­taloalueil­la on kiin­nitet­ty huomio­ta viher­aluei­den jatku­vu­u­teen. Paikoit­tain on tehty todel­la nät­tiä maise­moitua reit­tiä. Asukkail­la on näkö­suo­jaa ja omaa rauhaa. Usein viher­pal­staneliöme­tre­jäkin on enemmän.

  31. Tavalli­nen Teknikko:
    Joo, mut­ta ainakin viime kesänä kun tuon siir­to­la­pu­u­tarhan mai­ta pitkin läpi fil­lar­il­la ajoin Helsingistä Van­taan suun­taan ajoin, nenääni joen var­res­sa, Van­taan puoleisel­la sil­lan päässä, pisti niin kova joes­ta nous­sut dunkkis ja döfis, että oksen­nus oli tulla.

    Siis noin paha oli joes­ta nous­sut haju – tuolloin. 

    Oisko­han noil­la main pump­paamo, jos­ta Helsin­ki juok­sut­taa jätevesiä puhdis­ta­mat­tomana suo­raan vantaanjokeen.

  32. tpyy­lu­o­ma:
    Ja eikö tämä, Pasi­lan sil­lan rap­parista, herätä mitään kysymyksiä?

    Siis kul­je­tamme 3 500 matkus­ta­jaa 81 joukkoli­iken­nehär­päk­keel­lä? Keskimäärin 43 matkus­ta­jaa per här­päke 45 sekun­nin välein. Tyh­mem­pi kuvit­telisi että olisi taloudel­lisem­paa liiken­nöidä sem­moisia raide­här­päkkeitä joi­hin mah­tuu parisa­taa matkus­ta­jaa min­u­uteis­sa mitat­taval­la vuorovälil­lä. Nol­la­jok­eri raiteille, ja sitä odotel­lessa jatke­taan vaik­ka ysi Meilah­teen tai Munkkiniemeen. Siinä on jo kiskot, tarvit­sisi pari pikkupätlää

    3 500 matkus­ta­jaa ruuhkatun­nis­sa on paljon, ver­tailun vuok­si Man­ner­heim­intiel­lä kul­kee henkilöau­to­ja 1 859 ruuhkatun­nis­sa (kum­matkin suun­nat, Hes­pe­ri­ankadun kohdal­la). Jos Man­ner­heim­intiel­lä olisi yksi autokaista johon saa pysähtyä, eli takana tule­vat autot sit­ten seisoisi koko kadul­la kun joku päästää matkus­ta­jan pois, niin mon­tako­han päivää tuo­ta kateltaisi­in? Pasi­lan ase­man pysäkil­lä tämä on ollut todel­lisu­ut­ta siitä saak­ka kun sil­ta valmis­tui. Ja sil­lan itäpuo­li­nen risteys ei ole muuten toimin­ut sen jäl­keen millekään liiken­nemuodolle, mah­do­ton valo-ohja­ta kos­ka niin paljon kääntymissuuntia.

    Tämä on taas näitä, että jos suh­taudut­taisi­in joukkoli­iken­teeseen vakavasti, niin tuo sil­lan läpi­a­jo olisi sul­jet­tu muul­ta kuin joukkoli­iken­teeltä, pysäk­it olisi kor­jat­tu, ja bus­sit kor­vat­tu ratikalla. Kymme­nen vuot­ta sit­ten. Mutku ei.

    Esimerkkinä täl­lais­es­ta Pasi­lan­sil­lan läpi joukoli­iken­nehär­päk­keestä otet­takoon bus­sil­in­ja 518, joka läh­tee Kuninkaanämestä Itä-Van­taal­ta ja reit­ti päät­tyy Alek­sis Kivenkadeulle Kina­por­in­puis­toon. Sielä voi jat­ka raito­vaunul­la tai metrolla. 

    En oikein kek­si , kuin­ka raito­vaunu voisi kulkea tämän reitin.

  33. Siir­to­la­pu­u­tarho­jen alku­peräi­nen tarkoi­tus oli kau­nis, mut­ta aika on ajanut sen ohitse. Mon­et alueet ovat kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkai­ta, eikä niitä tule ottaa muuhun käyt­töön, mut­ta kaupun­gin hin­noit­telupoli­ti­ikkaa tulisi miettiä.

    Miten kaupun­ki voi perustel­la omis­tamien­sa ker­rosta­lo-tont­tien huimia maan­vuokran koro­tuk­sia, jos samaan aikaan siir­to­la­pu­u­tarhoille vuokra on puoli-ilmainen? 

    Lähikun­ti­in raken­netaan kau­pal­lis­es­ti siir­to­la­pu­u­tarhamökke­jä, joiden hin­ta on 115 000 euroa ja ylöspäin. Helsingis­säkin “vuokraoikeu­den” hin­ta on hel­posti yli 60 000 euroa. Edullis­ten maan­vuokrien hyö­ty val­uu hintoihin.

  34. Koti-isä: Helsingis­sä on myös golfkent­tiä sekä lento­kent­tä har­rasteli­jail­mailulle. Plus paljon muu­ta, joka kos­ket­taa “todel­la pien­tä osaa helsinkiläi­sistä”. Pitäisikö kaik­ki sel­l­ainen kieltää?

    Siis pitääkö rak­en­taa lisää päin per­set­tä, ihan vain sik­si kun muu­ta­ma onnelli­nen on aikaisem­minkin saanut type­r­ään har­ras­tuk­seen­sa sub­ven­toitu­ja maa-alueita??

  35. Markku af Heurlin: Esimerkkinä täl­lais­es­ta Pasi­lan­sil­lan läpi joukoli­iken­nehär­päk­keestä otet­takoon bus­sil­in­ja 518, joka läh­tee Kuninkaanämestä Itä-Van­taal­ta ja reit­ti päät­tyy Alek­sis Kivenkadeulle Kina­por­in­puis­toon. Sielä voi jat­ka raito­vaunul­la tai metrolla. 

    En oikein kek­si , kuin­ka raito­vaunu voisi kulkea tämän reitin.

    Ensin­näkään lin­jaa 518 ei mielestäni kan­nat­taisi olla ole­mas­sa . 6–7 epälu­otet­tavaa lähtöä vain toiseen suun­taan ammul­la tai illalla.
    http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2012/Luoke.pdf

    Ei joukkoli­iken­net­tä voi suun­nitel­la yksilöl­listä työ­matkatarvet­ta varten. Siihen sopii parem­min henkilöau­to. 518 pitäisi kor­vau­tua poikit­tais­lin­joil­la ja nol­la­jok­er­il­la raskas­raideasemien kautta. 

    En itse asi­as­sa edes tien­nyt kyseisen lin­jan ole­mas­saolosta vaik­ka asun lähel­lä ja käytän joukkoliikennettä.

  36. Kuto­ja: Ensin­näkään­lin­jaa 518 ei mielestäni kan­nat­taisi olla ole­mas­sa . 6–7 epälu­otet­tavaa lähtöä vain toiseen­su­un­taan ammul­la tai illalla.
    http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2012/Luoke.pdf

    Ei joukkoli­iken­net­tä voi suun­nitel­la yksilöl­listä työ­matkatarvet­ta varten. Siihen sopii parem­min henkilöau­to. 518 pitäisi kor­vau­tua poikit­tais­lin­joil­la­ja nol­la­jok­er­il­la raskas­raideasemien kautta. 

    En itse asi­as­sa edes tien­nyt kyseisen lin­jan ole­mas­saolostavaik­ka asun lähel­lä ja käytän joukkoliikennettä.

    Otin sat­un­naisen esimerkin. Kutienkin sel­l­aisen, joka ei ole tiedelin­ja tai muu selvä poikit­tais­lin­ja. Kir­joit­ta­ja ei tietenkään tien­nyt siitä, kun hän ei ilmeis­es­ti asu lin­jan reitin ääressä eikä ole sitä tarvinnut.
    Ehkä lin­ja 518 käyt­täjistä se on hyvin tarpeelli­nen. Ja lähdöt vas­taa­vat taval­lisen työssäkäyvän tarpei­ta. Muina aikoina voi käyt­tää junaa ja paikallisy­hteyk­siä Tikkurilasta.

    Toinen asia sit­ten on, että kir­joit­ta­jan esit­tämä ratkaisu johtaa henkilöau­toli­iken­teen kasvu­un ja tarpeeseen., Ja johtaa kalli­isi­in pysäköintiongelmiin.

    Tämän lin­jan luotet­tavu­ud­es­ta min­ul­la ei ole käsi­tys­tä. Tiedän vain, että Kirkkon­um­melta, koti­ni läheltä kulke­va bus­sil­in­ja (päivisin 2 krt tun­nis­sa, iltasin ker­ran tun­nis­sa suun­taansa) saat­taa tääl­lä olla jopa 15 min­u­ut­tia myöhässä, mut­ta on jok­seenkin ajal­laan per­il­lä Kamp­is­sa. — Lähtemät­tömiä vuoro­ja ei kohdal­leni ole tullut.

    Julkisen liiken­teen tulee myös vas­ta­ta yksilöl­lisi­in tarpeisiin.

  37. Kes­ki-Pasi­lan liiken­nesu­un­nitelmista heräsi kysymys, että onko uusi urban­is­mi sit­tenkään se nykyi­nen kaupunkisu­un­nit­telun ide­olo­gia? Jos moot­toriteitä kuitenkin päädytään tekemään, yht­enä sen peri­aat­teena pitäisi olla, etteivät auto- ja joukkoli­iken­teen run­got kul­je vierekkäin. Tämä estää ase­manympäristö­jen rak­en­tamisen tiivi­isti. Itäväyläl­lä ere­hdyt­ti­in tekemään näin.

    Siir­to­la­pu­u­tarho­jen aika on ohi. On jär­jen­vas­taista, että niin kalli­ille maalle kuin mitä kaupun­git nykyään ovat, tehdään yksik­er­roksisia pikkumökke­jä, jot­ka ovat käytössä mur­to-osan vuodesta.

    Kan­tani met­sään: Kyl­lä mielestäni met­sät ovat ihan kivo­ja, mut­ta eivät niin kivo­ja, että puo­let kaupungista pitää käyt­tää siihen. Google map­sia silmäil­lessä huo­maa, että Suomen kaupungeis­sa näin on tehty. Sen, että met­sän muut­tamista siir­to­la­pu­u­tarhak­si vas­tuste­taan, ymmär­rän kyl­lä. Sen sijaan vas­tustet­taes­sa met­sän kaatamista asuinalueen tieltä on hyvä muis­taa, että asia kos­kee lähi­a­sukkaiden lisäk­si myös niitä tuhan­sia ihmisiä, joille kotia ollaan tekemässä.

  38. ‘Kyl­lä mielestäni met­sät ovat ihan kivo­ja, mut­ta eivät niin kivo­ja, että puo­let kaupungista pitää käyt­tää siihen. Google map­sia silmäil­lessä huo­maa, että Suomen kaupungeis­sa näin on tehty.’ (Ilari Kauko)
    Mut­ta ensin pitäisi kaavoit­taa kaupunkia, eikä haja-asu­tusaluet­ta. Ne met­sät voi kaik­ki haka­ta ja lähiöidä ilman, että sil­lä saadaan aikaan muu­ta kuin lisää samaa paskaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *