Juhana ja Ode: Koulutustyösuhde

Oppisopimusk­oulu­tus­ta käytetään Suomes­sa aivan liian vähän. Se on hyvä tapa oppia sel­l­aisel­la, joka ei kir­jo­jen ja luokkaopetuk­sen paris­sa viihdy. Yri­tyk­set vieroksu­vat tätä, kos­ka pitävät mak­set­tavaa palkkaa kovin suure­na suh­teessa yri­tyk­selle koulutet­tavas­ta koitu­vaan net­to­hyö­tyyn, mut­ta vielä enem­män vieroksu­taan sitä, että oppisopimusk­oulutet­ta­van irti­sanomis­suo­ja on huo­mat­tavasti parem­pi kuin muiden työhön otet­tavien, jot­ka voidaan koe­jan puit­teis­sa irti­sanoa melkein syytä ilmoit­ta­mat­ta. Yri­tys­ten val­i­tuk­si­in palkan suu­ru­ud­es­ta on huo­mat­ta­va, että yleen­sä oppisopimus­suhdet­ta tue­taan palkkat­uel­la, joka on noin 700 euroa kuussa. 

On käynyt ilmi, että tämä kuu­luu kohtaan tehdään jo. TEM:ssä ruot­salaistyy­li­nen koulu­tustyö­suhde on jo valmistelussa. 

Suo­raan raportistamme:

Oppisopimus­suhteis­sa työn­tek­i­jän tuot­tavu­us voi olla työ­suh­teen alus­sa heikko, ellei olema­ton ja on joka tapauk­ses­sa työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta erit­täin epä­var­ma. Työssä oppimi­nen on osalle nuo­ria parhait­en sovel­tu­va tapa oppia ammat­ti. Tästä työ­nan­ta­ja joutuu työe­htosopimusten mukaan mak­samaan yleen­sä peräti 70–80 pros­ent­tia alal­la nou­datet­tavas­ta nor­maal­ista palka­s­ta. Jos nuori jatkaa perusk­oulus­ta lukioon tai ammat­tik­oulu­un, hän ei saa palkkaa vaan korkein­taan van­hempi­en tuloista riip­pu­vaa opin­to­tukea. Ammat­tiko­rkeak­oulu­jen opin­toi­hin liit­tyy usein palkaton­ta työhar­joit­telua yrityksissä.

Oppisopimusk­oulu­tuk­sen käyt­tö on Suomes­sa huo­mat­ta­van vähäistä mui­hin mai­hin näh­den. Syynä on toisaal­ta vaa­dit­ta­va palk­ka, joka työ­suh­teen aluk­si mon­es­sa tapauk­ses­sa ylit­tää oppi­jas­ta koitu­van hyö­dyn. Yri­tyk­set eivät luo­ta siihen, että investoin­ti nuoren opet­tamiseen on yri­tyk­selle kan­nat­ta­va sijoi­tus, sil­lä mikään ei takaa työ­suh­teen kestävyyt­tä, kun opetet­tavas­ta on kehit­tynyt osaa­ja. Moni myös pelkää, että perusk­oulus­ta ehkä huonoin papere­in valmis­tunut nuori on työn­tek­i­jänä sovel­tuma­ton, eikä hänestä määräaikaisen työ­sopimuk­sen vuok­si pääse eroon.

Nyky­isin käytössä ole­va oppisopimus­toim­inta ei mielestämme vas­taa riit­tävästi siihen tarpeeseen ja mah-dol­lisu­u­teen, jota vain perusk­oulun käynei­den työl­listämi­nen edel­lyt­täisi. Oppisopimusa­jan palkan rajaus vähin­tään 70–80 pros­ent­ti­in alan työe­htosopimuk­sen taulukkopalka­s­ta on mon­en vähän koulu­tus­ta saa-neen nuoren tapauk­ses­sa toden­näköis­es­ti liian korkea. Yri­tys voi halu­ta lähteä liik­keelle alhaisem­mal­la pal­ka­lla, joka voi nous­ta osaamisen karttues­sa. Oppisopimuk­sen osalta työ­suhde olisi ainakin suh­teen alus­sa voita­va katkaista jom­mankum­man osa­puolen ilmoituk­sel­la. Muu koulu­tus toimii val­tion ja kun­tien bud­jet­ti­varoin. Yhteiskun­nan tulisi tukea vas­taavasti myös oppisopimusk­oulu­tus­ta erik­seen arvioitaval­la taval­la. Täl­laisia ele­ment­te­jä sisäl­tyy Ruot­sis­sa selvi­tys­mies Claes Stråthin tuoreeseen esi­tyk­seen koulutustyösuhteesta.

Suosi­tus 18:

Koulu­tustyö­suhde. Nykyisen oppisopimuk­sen rin­nalle tai tilalle luo­daan nuo­rille rajat­tu koulu­tustyö­suhde, jon­ka palk­ka voi olla alem­pi kuin nykyisessä oppisopimus­toimin­nas­sa ja joka on pienel­lä varoa­jal­la kum­mankin osa­puolen irti­san­ot­tavis­sa ja jota tue­taan verovaroin niin kuin muu­takin koulutusta.