Helsingin kaupunginvaltuusto myönsi eilen 30 miljoonaa euroa lisää rahaa Olkiluoto 3:n rahoittamiseen. Rahaa tarvitaan lisää, koska projekti venyy. Mielenkiintoisempaa kuin se, kannattaako Helsingin roikkua mukana Olkiluoto 3:ssa, on kannattaako kaupungin mennä mukaan Olkiluoto 4:än.
Helsinki ei sinänsä tarvitse ydinvoimaloiden tuottamaa sähköä mihinkään. Kaupunki on voimaloissa mukana sijoittajana. Nämä omistukset ovat peräisin ajalta ennen markkinataloutta, jolloin energiantuotannossa markkinat eivät toimineet. Kaupungin piti omistaa saha Heinolassa, jotta olisi puutavaraa rakentamiseen ja vesivoimaloita pohjoisessa, jotta kaupunkiin saatiin sähköä. Erillisiä sähköä tuottavia voimaloita kaupungin on yhtä tarpeellista omistaa kuin omistaa saha Heinolassa. Kaukolämpöä tuottavat voimalat ovat asia erikseen. Niissä on kyse luonnollisesta monopolista, jollaisen vain hölmö myy pois.
TVO:hon Helsinki meni osana energiapoliittista valtapeliä IVO vastaan muu Suomi. Helsinki ei ole koskaan tullut kunnolla toimeen valtion kanssa, ei siis myöskään Imatran Voiman kanssa.
TVO on niin sanottu Mankala-yhtiö. Osakkaat ovat panneet siihen rahaa ja osingon sijasta ne saavat ostaa sähköä omakustannushintaan. Valitettavasti hinnat ovat liikesalaisuuksia, mutta voin paljastaa, että vanhoista Olkiluodon voimaloista sähköä saa nyt hintaan, joka alkaa kakkosella. Kaupunki myy ostamansa sähkön pörssiin ja panee erotuksen taskuunsa: rahoittaa sillä esimerkiksi päiväkoteja. Noista vanhoista voimaloista tulee voittoa noin euron sekunnissa – siis nyt, kun inflaatio on syönyt pääomakulut.
Olkiluoto 3:n omakustannushinnan piti olla 35 euroa, mutta nykyarvion mukaan se on selvästi enemmän. Jos oikeudenkäynnit Arevalle jostain syystä hävittäisiin, sähkön omakustannushinta olisi aivan järjettömän korkea. (Voimalasta on luvattu maksaa kolme miljardia, mutta Arevalle sen toimittaminen maksaa 8,5 miljardia; laskekaa siitä!)
Olen istunut näihin päiviin asti Mankala Oy:n hallituksessa, jonka kautta Helsingin energia omistaa TVO:ta, vesivoimaloita ja tuulivoimaa. Valitettavasti liikesalaisuudet ovat liikesalaisuuksia, mutta sen ovat ulkopuoliset analyytikotkin pystyneet laskemaan, että Olkiluoto 3:n omakustannussähkön hinnaksi tulee ainakin aluksi jonkin verran enemmän kuin on viime aikoina ollut sähkön pörssihinta tai futuurien hinta. VERRATTUNA VAIHTOEHTOON, ETTÄ Olkiluoto 3 olisi valmistunut ajoissa ja sen tuottama sähkö olisi maksanut, mitä sen ennakoidaan maksavan, MYÖHÄSTYMINEN ON SÄÄSTÄNYT HELSINGIN SÄHKÄKAUPAN TAPPIOILTA KYMMENIÄ MILJOONIA EUROJA. [KORJASIN VIRKKEEN ] En ole kunnolla voinut tutustua TVO:n laskutusperiaatteisiin, mutta niissä taitaa olla pääomakustannusten osalta tiettyä etupainotteisuuden vikaa, joten vuosien saatossa Olkiluoto 3:n sähkönhinta varmaankin laskee alkuvuosien hinnasta.
[Erityishuomautus Kauppalehden analyytikoille: viime vuonna valititte, että vaikka Mankala Oy:n liikevaihto oli kiitettävästi noussut, kannattavuus oli laahannut paikallaan. Myös Mankala Oy toimii Mankala-periaatteella, joten sen voitto on määritelmällisesti nolla. Myös viime vuoden tulos on siis samanlainen pettymys.]
Oli miten oli, Helsinki on sitoutunut Olkiluoto 3:een, joten maito on jo kaatunut maahan. Sen sijaan päätös Olkiluoto 4:een mukaan menemiseen on vielä peruttavissa. Koska minulla ei ole mitään salattua tietoa Olkiluoto 4:n omakustannussähkön hinnasta, voin vapaasti spekuloida julkisuudessa olleilla luvuilla ja väittää, että hinta on yli 60 euroa megawattitunnilta, ehkä jopa selvästi yli. Tätä sähköä ei siis ole ainoastaan lupa ostaa, vaan on velvollisuus ostaa omakustannushintaan. Tämä sisältää Helsingille aivan tolkuttoman riskin.
Helsingin osuus Olkiluoto 4:stä on noin kymmenen prosenttia, eli 160 MW. Jos pörssisähkön keskimääräinen hinta alittaa omakustannushinnan vaikka vain kymmenellä eurolla, koituu siitä Helsingille yli sadan miljoonan euron lasku KYMMENESSÄ vuodessa. [TÄSTÄ PUUTTUI ALUNPERIN RATKAISEVA SANA, KIITOS JANIPETRI MARTIKAISELLE TARKKAAVAISUUDESTA.]
Helsinki omistaa Vantaan energian kautta pienen siivun myös Fennovoima Oy:stä. Myös Fennovoima toimii Mankala-periaatteella. Jos Olkiluoto 4 on kallis, Fennovoiman hanke on vielä kalliimpi, koska voimalaitosalueen rakentaminen pitää alkaa tyhjästä. Tästä tulee lisäkuluja miljardi tai kaksi. Sähkön omakustannushinta alkaa herkästi seitsemällä.
EON jätti hankkeen, ja nyt on moni kunta sen myös jättänyt. Kuopion kaupunki jätti sen kokoomuksen aloitteesta. En usko, että Kuopion kokoomuksessa heräsi yllättävä ydinvoimavastaisuus. Kunnanisät taisivat olla aiheellisesti huolestuneita kaupungin taloudesta. Näissä oloissa Fennovoiman rahoittaminen on kovin epäitsekästä.
Voi ajatella, että teollisuuden säilyttämiseksi Suomessa yhteiskunnan on syytä rahoittaa ydinvoimaa vaikka pienellä tappiolla. Vaikka niin ajattelisi, on vaikea ymmärtää, miksi tämä olisi yksittäisen kunnan tehtävä puhumattakaan siitä, että tehtävä kuuluisi Helsingin kaupungille, joka on sähkön suhteen yliomavarainen ja jonka alueella ei ole tukea tarvitsevaa energiavaltaista teollisuutta.