Juhana ja Ode sairauspoissaoloista

Yksi työl­listymisen esteistä on työ­nan­ta­jan ennakkolu­u­loinen – oikeutet­tu tai perus­tee­ton – epäilys, että työn­hak­i­jal­la saat­taisi olla aika paljon sairauspoissaoloja.

Tois­tu­vien sairaus­pois­saolo­jen riski

Työ­nan­ta­ja on vas­tu­us­sa työn­tek­i­jän sairaus­pois­saoloista yhdek­sän ensim­mäistä päivää. Vas­ta tämän jäl­keen Kelan sairaus­päivära­ha alkaa mak­saa päivära­haa sairas­tuneen työ­nan­ta­jalle. Samalle henkilölle voi koitua vuo­den aikana lukuisia sairaus­jak­so­ja, jos­ta työ­nan­ta­ja ei saa ehkä lainkaan kor­vaus­ta. Tämä saa työ­nan­ta­jan kart­ta­maan työhöno­to­ssa henkilöitä, joi­hin vaikut­taa kohon­nut sairas­tavu­us­ris­ki. Olisi kohtu­ullista rajoit­taa karenssipäivien vuo­tu­ista määrää.

Suosi­tus 11:

Työ­nan­ta­jan vas­tu­un rajaami­nen tois­tu­vasti sairastel­ev­as­ta työn­tek­i­jästä. Jos samal­la työn­tek­i­jäl­lä on kalen­terivuo­den aikana vähin­tään 15 pois­saolopäivää sairau­den vuok­si niin, ettei työ­nan­ta­ja saa niistä sairaus­päivära­haa Kelal­ta, mak­saa Kela työ­nan­ta­jalle sairaus­päivära­haa jokaiselta tämän ylit­tävältä sairauspäivältä.