Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.3.2013

(esi­tys­lis­taan tästä)

Kaare­lan jäähal­likaa­van lausunnot

Asukkaat eivät jäähal­lista kaik­ki pidä, kos­ka se vie met­sää ja virk­istysaluet­ta ja tuo liiken­net­tä. Jos saisin päät­tää Helsin­gin poli­ti­ikas­ta kokon­aisu­udessaan, en lait­taisi koko jäähal­lia. Minus­ta liikun­tavi­ras­to pain­ot­taa aivan liikaa jääurheilua muiden liikun­ta­muo­to­jen kus­tan­nuk­sel­la. Jos suh­teut­taa jääurheilu­un käytet­tävää rahamäärää käyt­täjien lukumäärään ja ver­taa sitä vaik­ka pyöräi­lyyn, ero taitaa olla aika suuri.

En kuitenkaan päätä. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taa ylem­mät tahot ovat päät­täneet, että jostain tällekin hallille on paik­ka löy­dyt­tävä. Parem­paakaan ei ole löy­tynyt, joten vienemme tämän kaa­van läpi. Kaupung­in­hal­li­tus ja val­tu­us­to sit­ten päät­tävät, kan­nat­taako han­ket­ta toteut­taa. Viikon­lop­puna päätet­ti­in investoin­tikatos­ta, joten tämä han­ke kil­pailee pait­si maan käytöstä, myös rajal­li­sista investointirahoista.

Liiken­teen kehi­tys Helsingissä

Kehi­tys jatkuu liiken­teel­lis­es­ti kovin eriy­tyvään suun­taan. Helsin­gin kan­takaupun­ki tun­tuu irtaan­tu­van muus­ta Suomes­ta omak­si urban­is­min saarekkeekseen.

• Liiken­nekäytössä ole­va automäärä pieneni 0,5 pros­ent­tia absolu­ut­tis­es­ti, eli 2 % henkeä kohden. Helsinki­in rek­isteröi­ty­jen auto­jen määrä sen sijaan oli kas­vanut asukaslu­vun tahdis­sa. Ero nois­sa luvuis­sa voi johtua siitä, että ale­taan oppia otta­maan kesäau­tot pois liikennekäytöstä.
• Keskus­tan rajal­la joukkoli­iken­teen osu­us arkipäivisin oli 65,9 % ja arki­aa­muisin 73,6 % . Molem­mis­sa luvuis­sa nousua 1,1 %
• Kun vuon­na 1988 keskus­taan tulev­as­ta joukkoli­iken­teestä bussien osu­us oli puo­let, nyt se on enää kolmannes.
• Poikit­tais­li­iken­teessä joukkoli­iken­teen osu­us oli 18,9 (-0,1%)
• Pyöräi­ly väheni vähän alkukesästä ja nousi lop­pukesästä (sää) Baanaa käyt­ti arkipäivisin 3200 pyöräilijää.
• Helsin­gin niemel­lä liiken­teen määrä vähe­nee ja muual­la kas­vaa. Kehä I:n liikenne on kas­vanut 60 %  vuodes­ta 1993.

Lausun­to toivo­musponnes­ta, joka kos­kee town­house-tont­tien sovel­tumista ryhmärakentamiseen

Ilmeni pieni semant­ti­nen erim­ielisyys. Esit­telijä tarkoit­taa ryh­märak­en­tamisel­la sitä, että asukkaat rak­en­ta­vat itse ja se, mitä aloit­teen tek­i­jät sil­lä tarkoit­ta­vat, onkin kuulem­ma ryh­märaken­nut­tamista. (Ei se nyt ole sitäkään, kos­ka raken­nut­tamis­palve­lutkin on ostet­ta­va, joten jos ale­taan viisas­tel­la, kyse on ryhmärakennututtamisesta.)

Ryh­märak­en­tamises­sa on kyse per­in­teis­es­tä asun­to-osakey­htiöstä, jos­sa tule­vat asukkaat perus­ta­vat yhtiön ja raken­nut­ta­vat talot. Tätä se oli ennen, mut­ta nyt raken­nusy­htiö tai raken­nut­ta­jay­htiö perus­taa osakey­htiön, aset­taa siihen hal­li­tuk­sen (joka yleen­sä viimeisenä työnään allekir­joit­taa sopimuk­sen, jos­sa asun­to-osakey­htiö luop­uu kaik­ista vaa­timuk­sista koskien raken­nusvirheitä) ja myy asun­not. Siinä, että tule­vat asukkaat perus­ta­vat yhtiön ja val­it­se­vat toisen­sa, on talon henkiselle ilmapi­ir­ille ja asukkaiden väliselle kanssakäymiselle merkit­tävä vaiku­tus. Sen lisäk­si epäi­lyt siitä, että gryn­deri vetää välistä rahaa itselleen kaikkoavat.

Mak­su­ton joukkoli­iken­nelip­pu pienituloisille?

Outi Alanko on tehnyt val­tu­us­toaloit­teen siitä, että Helsin­ki jär­jestäisi mak­sut­toman joukkoli­iken­nelipun pien­i­t­u­loisille, kos­ka toimeen­tu­lotuel­la eläväl­lä ei rahat riitä lip­pu­un. Vas­taus­lu­on­nok­sen mukaan näi­den ilmais­lip­pu­jen ost­a­mi­nen on kun­tien sosi­aal­i­toimen tehtävä sen sijaan, että muut joukkoli­iken­teen käyt­täjät sen mak­saisi­vat. Tämä tek­isin mah­dol­lisek­si myös sen, että kukin kun­ta nou­dat­taa sitä poli­ti­ikkaa, joka siinä kun­nas­sa on kat­sot­tu tarkoituk­sen­mukaisek­si. Näin voi tehdä nytkin ja on myös tehty.

Hyvä näin, mut­ta mihin hin­taan HSL noi­ta lip­pu­ja myisi? Jos on kysymys taval­lis­es­ta näyt­töli­pus­ta, hin­ta olisi var­maan sama kuin muillekin kaupunki­laisille. On kuitenkin herän­nyt aja­tus arvoli­pus­ta (mak­su joka ker­ran), joka olisi käytet­tävis­sä vain ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la. Toki voidaan ajatel­la myös näyt­tölip­pua, joka ei ole voimas­sa ruuh­ka-aikoina, mut­ta sel­l­ainen tekee lip­pu­jär­jestelmästä taas vähän mon­imutkaisem­man. Täl­laisia lip­pu­ja HSL voisi myy­dä hyvinkin hal­val­la, kos­ka matkus­tamis­es­ta ei aiheudu oikeas­t­aan mitään kus­tan­nuk­sia.  Kus­tan­nuk­sik­si jäisi vain se, että asianomainen matkus­taisi joka tapauk­ses­sa ja ostaisi täysi­hin­taisen lipun.

Metron yöli­ikenne

Johan­na Sumu­vuori ja 55 muu­ta val­tu­utet­tua kysyy, eikö metro voisi jatkaa edes per­jan­tai- ja lauan­tai-iltaisin pari tun­tia pidem­pään, kun yöbus­sit tup­paa­vat ole­maan tupat­en täyn­nä. Vas­taus­lu­on­nok­sen mukaan ei voi, kos­ka metrot koetaan niin tur­vat­tomik­si ja kos­ka liiken­net­tä on metroa ajatellen vähän, vaik­ka sitä yöbusse­ja ajatellen onkin paljon.

Tur­val­lisu­u­songel­ma on todel­li­nen, jos ihmiset koke­vat itsen­sä tur­vat­tomik­si. En silti ymmär­rä vas­taus­ta. Yhteen metrovaunuun mah­tuu paljon enem­män ihmisiä kuin yhteen bus­si­in. Henkilökun­taa siis säästy­isi yöbus­sei­hin ver­rat­tuna vaik­ka jokaises­sa metrovaunus­sa olisi vartija.

Argu­men­tista sen sijaan käy se, että vaunu­jen siivouk­seen ja automaat­timetron viko­jen kor­jaamiseen jää öisin vähem­män aikaa, jos metro liiken­nöi pidem­pään. Onko sitä metroa kor­jat­ta­va joka päivä, eikö viisi päivää viikos­sa riitä?

Tästä var­maankin äänestetään.