Sopivatko toimistot Punavuoreen?

Helsingis­sä tais­telti­in piilokont­tor­e­i­ta vas­taan 1980-luvul­la. Kont­torista sai kan­takaupungis­sa parem­paa vuokraa kuin asun­nos­ta, joten asun­to­ja yritet­ti­in salaa muut­taa kont­tor­eik­si. Nyt tilanne on päin­vas­tainen. Luval­lisia kont­tor­e­i­ta halu­taan muut­taa asun­noik­si, kos­ka asumis­es­ta mak­se­taan parem­min kuin toimis­toista. Kaupun­gin poli­ti­ikkana on yrit­tää säi­lyt­tää työ­paikko­ja Helsingissä.

Ovatko markki­nat taas väärässä? 

Sekoitet­tu kaupunki­rakenne, jos­sa samoissa kort­teleis­sa on asun­to­ja ja työ­paikko­ja, tekee peri­aat­teessa mah­dol­lisek­si, että työ­paik­ka on lyhyen käve­ly­matkan päässä. Teo­ria ei aina toi­mi. Punavuoren toimis­tois­sa työsken­televät eivät läh­eskään aina asu Punavuores­sa. Helsin­gin nie­mi on ase­manseu­tua luku­un otta­mat­ta aika huonos­ti saavutet­tavis­sa ole­va paik­ka muual­ta pääkaupunkiseudul­ta. Jos punavuores­sa työsken­televä asuu Punavuores­sa, asi­at ovat oikein hyvin, mut­ta jos hän asuu jos­sain muual­la, Punavuori on aika huono paik­ka. Niin on myös Jätkäsaari ja Hernesaari.

Iso­jen työ­paikko­jen soisi keskit­tyvän hyvien yhteyk­sien var­relle. Siis vaikka­pa Töölön­lahdelle, Pasi­laan, Lep­pä­vaaraan, Keilaniemeen ja Kalasa­ta­maan. Helsin­gin niemen asuinko­rt­telei­den lomaan sopi­vat parhait­en pienet toimis­tot, juuri ne piilokont­torit, joi­ta kolmekym­men­tä vuot­ta sit­ten niin ankarasti jahdattiin.

Markki­nat eivät ohjaa aina kehi­tys­tä oikein, mut­ta todis­tus­taak­ka on kyl­lä sil­lä, joka yrit­tää pakot­taa toim­into­ja sinne, mis­sä ne luon­nos­taan eivät men­esty. Jos Punavuores­sa asun­noista mak­se­taan enem­män kuin toimis­toista, hyvä arvaus on, että asumisel­la on tähän sijain­ti­in suh­teelli­nen etu.

Syn­tyy melkoisia liiken­neon­gelmia, kun Helsin­gin kan­takaupun­gin asukas­määrä puoli­tois­tak­er­tais­tuu. Niitä ei mitenkään vähen­nä se, jos kan­takaupungis­sa, joukkoli­iken­teel­lä huonos­ti tavoiteltavis­sa paikois­sa on toimis­to­ja, jonne tul­laan autol­la kan­takaupun­gin ulkop­uol­ta. Tämä puoltaisi sitä, että annetaan perik­si paineelle muut­taa toimis­to­ja asun­noik­si. Toisaal­ta, jos kan­takaupungis­sa asuu paljon enem­män ihmisiä, se on aiem­paa parem­pi paik­ka toimistoille.

Kat­soisin, mitä markki­nat asi­as­ta sanovat. Jos kan­takaupungista tulee aiem­paa houkut­tel­e­vampi paik­ka toimis­toille, se näkyy vuokra­markki­noil­la. Markki­nahin­nois­sa on sisäl­lä enem­män koot­tua tietoa kuin suun­nit­teli­jan (tai min­un) spekuloinneissa.

Ajat­telemme ehkä liikaa asun­non ja työ­paikan välisiä matko­ja, vaik­ka asioin­ti- ja vapaa-ajan matko­ja on enem­män. Kan­takaupungis­sa ei halu­ta asua sik­si, että ollaan lähel­lä työ­paikkaa – vaik­ka toki sekin vaikut­taa – vaan sik­si, mitä tehdään työpäivän jäl­keen ja viikonloppuisin.