Helsingin kantakaupungin autoliikenteen skenaariot 2013–2040

Kan­takaupun­gin asukas- ja työ­paikkamäärien ennuste­taan nou­se­van noin 50 pros­en­til­la. Tämä tuot­taa tietysti myös lisää liiken­net­tä. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa on tehty ske­naar­i­oi­ta siitä, miten liikenne tulee kehit­tymään ja paljonko se ruuhkau­tuu. Siihen pääsee tästä. 

Ruuhkau­tu­mista las­ke­taan ruuhkain­dek­sil­lä, joka on ruuhkan aiheut­ta­ma viive jaet­tuna kokon­aisa­jal­la, johon tuo viive sisäl­tyy. Nyt se on Helsingis­sä aamu­ru­uhkas­sa 28 pros­ent­tia, mikä on kan­sain­välis­es­ti hyvin vähän. Tukhol­mas­sakin se on yli 60 pros­ent­tia aamuruuhkassa.

Vuo­den 2035 tilanteessa ruuhkain­dek­si nousee 62 pros­ent­ti­in vuon­na 2035, jos liiken­nein­vestoin­tei­hin on käytet­tävis­sä rahaa niukasti. Mat­ka-ajat siis melkein kolminker­tais­tu­vat ruuhkat­tomi­in aikoi­hin ver­rat­tuna. Jos liiken­nein­vestoin­neis­sa toteutetaan vai­h­toe­hto ”tavoite”, ruuhkain­dek­si nousee vain 51 pros­ent­ti­in. Nuo investoin­nit lisäävät liiken­net­tä enem­män kuin vähen­tävät ruuhkia, mut­ta samal­la ne siis pitävät kan­takaupunkia houkut­tel­e­vana paikkana työ­paikoille ja asioin­nille. Jos tavoiteske­naar­i­oon lisätään keskus­tatun­neli, ruuhkain­dek­si las­kee 51 pros­en­tista 49 pros­ent­ti­in eli ei juuri yhtään. Se siitä kokoomuk­sen hokkus­pokkus ‑tem­pus­ta.

Ruuhka­mak­sut (8 senttiä/km ruuh­ka-aikaan) lask­i­si­vat ruuhkain­deksin 41 pros­ent­ti­in. Jos uusille työ­paik­ka-alueille lisätään pysäköin­tiä, ruuhkain­dek­si kas­vaa pros­ent­tiyk­siköl­lä. Jokainen autopaik­ka mak­saa muille autoil­i­joille 27 000 euroa menetet­tynä aikana (15 €/tunti).

Hätäisenä johtopäätök­senä:

Olen edelleen sitä mieltä, että kan­takaupun­gin uusien asuinaluei­den esikaupungeista melkein sel­l­aise­naan kopi­oitu autopaikkanor­mi on kallis virhe. Kan­nat­taisi valikoi­da kan­takaupunki­in ihmisiä, joiden elämä ei ole autori­ip­pu­vaista. Töölössä, Kata­janokalla ja Krunikas­sa tämä toimii näin, mik­si ei myös Jätkäsaa­res­sa ja Kalasa­ta­mas­sa? Paras valikoin­ti on se, että autopaikas­ta joutuu mak­samaan itse, eikä voi mak­sat­taa sitä autot­toma­l­la naa­puril­laan. Sil­loin niitä riit­tää vähem­män. Tähän kokoomus vas­taa, että rikkaat veron­mak­sa­jat menevät Espoo­ta lihot­ta­maan. Tätä on kun­tien väli­nen kil­pailu. Siitä on kyse myös, kun kan­takaupunki­in pussin perälle halu­taan mah­dol­lisim­man paljon työpaikkoja.

Myös kokoomuk­sen ole­tus on väärä. Onko Kru­u­nun­haka slummiutunut?

Autoilua voi näis­sä olois­sa säädel­lä vain ruuhkil­la tai hin­nal­la. Ruuhkil­la sään­te­ly on tiedostam­a­ton­ta, mut­ta auton käyt­tö kas­vaa, kunnes se on niin hidas­ta, että kan­nat­taa käyt­tää julk­isia tai pysyä kotona. Jos bus­sit ja ratikat pan­naan sei­so­maan samaan ruuhkaan, kyl­lästymispiste nousee paljon korkeam­malle, eli kaikkien matkus­tus hidas­tuu. Ruuhki­in has­sat­tu aika on lop­ullis­es­ti menetet­ty, mut­ta ruuhka­mak­suil­la kerät­ty rahaa kor­vaa muu­ta vero­tus­ta. Ei pitäisi olla vaikea valita.

Kos­ka rahaa ei ole suuri­in investoin­tei­hin ja kos­ka ruuhka­mak­su­ja joudu­taan odot­ta­maan, tässä välis­sä on erotelta­va bus­sit ja ratikat omille kaistoilleen ja tehtävä kaisto­jen valvon­ta niin tehokkaak­si, etteivät autot tunge niille. Automaat­ti­nen kam­er­avalvon­ta siis. Tämä suju­voit­taa myös autoli­iken­net­tä, kos­ka tuo kyl­lästymispiste ruuhkille las­kee alemmas.