Kysymyksessä oli kaksi sisällöltään ja tyyliltään täysin erilaista osaa. Minusta se osa, joka koski yleistä talouspolitiikkaa sinänsä, oli paljon mielenkiintoisempi kuin se, joka osallistui tähän yleiseen syyttelyyn telakoiden karusta kohtalosta. Siksi keskityin tuohon toiseen osaan.
===
Välikysymykset ovat kärsineet inflaation, mutta nyt perussuomalaiset ovat tehneet painavan kysymyksen siltä osin, kuin se koskee talouspolitiikkaa kokonaisuudessaan. On syytä keskustella siitä, miten reagoida valtiontalouden velkaantumiseen.
On totta, että työttömyyttä lisäävä säästäminen ja veronkorotukset Euroopan nykyisessä taloustilanteessa on ongelmallista. Nopean sopeutuksen sijasta kehysriihessä tulisi sopia valtiontalouden tasapainottamisesta pitkällä aikavälillä – siis sopia, ei lykätä. On toisaalta sovittava verojen korotuksista ja säästöistä, jotka toteutetaan suhdanteiden elpyessä ja toisaalta päätettävä suurista rakenteellisista korjauksista, jotka vähentävät menoja ja nostavat työllisyyttä. Hallitusohjelman kirjaukset ovat outoja: jos talous elpyy, ryhdytään elvyttämään ja jos talous taantuu, leikataan menoja ja korotetaan veroja.
Suomi ei voi elvyttää yksin. Espanja yritti tätä, ja huonosti kävi. Euroalueelle tarvitaan kipeästi talouspolitiikan koordinaatiota – ei vain vyön kiristystä.
Menoja pitää kyllä leikata ja veroja korottaa, mutta tämä on ajoitettava järkevästi.
Keskeisintä on päättää rakenteellisista uudistuksista. Tavoitteet ovat tuttuja:
On saatava eläkkeellesiirtymisikää nousemaan. Tätä estävät nyt työnantajien asenteet. Kuusikymmentä kolme vuotta täyttäneitä savustetaan eläkkeelle. Näin ei tehtäisi, jos eläkeikä olisi korkeampi.
On vähennettävä rakenteellista työttömyyttä edistämällä työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta. Työttömien pääjoukko on matalasti koulutettua. Matalapalkkainen työ on tehtävä sekä tekijälleen että työnantajalle kannattavaksi. Tämä edellyttää ennakkoluulottomuutta.
On perattava sääntöjä, jotka kannustavat työnantajia karttamaan työnhakijoita, joihin liittyy äitiyden, sairastelun tai työkyvyttömyyden riski. Nuorten naisten vaikeudet päästä työhön heijastuvat heidän ansiotasoonsa koko työuran ajan.
On edistettävä nuorten nopeampaa valmistumista opinnoista. Kohtuullinen työnteko opintojen ohessa ei tutkimusten mukaan ole haitaksi, vaan jouduttaa töihin pääsyä opintojen jälkeen. Haaskaavinta on pitkä hukka-aika ennen korkeakouluopintojen alkua.
On vietävä loppuun kuntauudistus pitäen mielessä, että kansantaloudellisesti kalleimmat kuntarakenteen ongelmat koskevat kasvavilla kaupunkiseuduilla tapahtuvaa osaoptimointia.
Säästämisen paniikissa on muistettava, että myös korjausvelka on velkaa, joka koituu maksettavaksi eikä ole järkevää taloudenpitoa lykätä välttämättömiä investointeja aikana, jolloin valtio saa lainaa negatiivisella reaalikorolla. Homekoulusta koituva lasku ei viivyttelemällä pienene, mutta odotellessa moni sairastuu.
= = =
Suomen teollisuus on vakavan rakennemuutoksen edessä. Rakennemuutos tarkoittaa, että jotkut alat supistuvat ja toiset toivottavasti nousevat tilalle. On päätettävä, yritetäänkö hidastaa supistuvien alojen supistumista vai panostetaanko nousevien alojen nousuun. Välikysyjät keskittyvät supistuviin aloihin. Presidentti Niinistön puheessa täällä eduskunnassa oli eteenpäin katsovampi ote hänen mainostaessaan Saksan energiapolitiikan käännöksen tuomia uusia työtilaisuuksia.
Lobbareita ei pidä aina uskoa. Rauman paperikoneen sulkemisella ei ole mitään tekemistä windfall-veron kanssa. UPM kymmenestä on tullut sähköyhtiö, jolla on kalliina harrastuksena paperin valmistus. Jos UPM:ssä osataan laskea – ja varmasti osataan – Rauman paperitehtaan sähkölasku on yritykselle niin suuri kuin on sähkön pörssihinta, jonka yhtiö sähköstään saisi. Siihen windfall ‑vero ei vaikuta mitään. Yhdysvalloissa sanomalehtipaperin kulutus on pudonnut kolmannekseen 12 vuodessa. Siksi paperitehtaita maailmalla lakkautetaan.
Turun telakalta jo tilattujen risteilijöiden rahoituksesta käydään kovia neuvotteluja valtion ja korealaisen omistajan välillä. Ei ole ylen isänmaallista ryhtyä korealaisen osapuolen puhemieheksi omaa maataan vastaan.
On EU:lta paha epäonnistuminen, ettei se pysty estämään jäsenmaidensa valtiontukikilpailua korealaisen omistajan ja amerikkalaisen tilaajan hyväksi.
Telakoilla on maailmassa paljon ylikapasiteettia. Työvaltaisena tuotantona se on omiaan siirtymään ajan myötä Aasiaan. Tätä kehitystä voimme jarruttaa, mutta emme estää.
Vihtavuoren ruutitehdas on paikallisesti merkittävä työllistäjä, mutta että oikein huoltovarmuus? Ei kai nyt maamme sodanaikainen ruutihuolto voi olla kiinni tehtaasta, jonka sijainti on kaikkien tiedossa?