Metropolihallinto ja verojen tasaus

Metropo­lialueen esi­selvit­täjät esit­tävät jatko­työn poh­jak­si kolmea vai­h­toe­htoa , vah­vaa metropoli­hallintoa ja vähäisiä mut­ta sinän­sä perustel­tu­ja muu­tok­sia kun­tara­joi­hin, välimuo­to­ja, jota kut­sun titaanien tais­teluk­si ja rankkaa kun­tali­itosten tietä.

Todet­takoon heti, että kakkos­vai­h­toe­hto sisältää kaik­ki huonot piir­teet. Siinä tehdään nyky­istä suurem­pia kun­tien Espoon, Helsin­gin ja Van­taan ympärille ja vahvis­te­taan kun­tien välistä taloudel­lista eri­ar­voisu­ut­ta ja sitä kaut­ta pahen­netaan kun­tien välistä mii­nus­sum­mak­il­pailua veron­mak­sajista. Tätä vai­h­toe­htoa en sik­si analysoi tätä pidempään.

En myöskään analysoi suurkun­tavai­h­toe­htoa, kos­ka siinä ei ole mitään analysoitavaa. Se on yksi tapa ratkaista ongel­mat, toimii, mut­ta se tie on kovin kivinen.

Vah­va metropoli­hallinto on hyvä vai­h­toe­hto. Se, on selvästi pohdi­tu­in ja siinä on mon­ta paran­nus­ta nykyti­laan, mut­ta yksi siitä puut­tuu. Jot­ta kun­tien väli­nen kil­pailu muut­tuisi kar­javarkauk­sista kar­jan kas­vatuk­seen, tulisi ehdot­tomasti tasa­ta seudun vero­tu­lot ja jakaa ne asukaslu­vun mukaises­ti. Vas­ta sen jäl­keen kun­nat alka­vat puhal­taa yhteiseen hiileen nykyisen tuhoisan kil­pailun sijasta.

Kun­tien välisen kil­pailun tasoit­ta­jak­si on esitet­ty, että metropoli­hallinto raken­nut­taisi sosi­aalisen asun­to­tuotan­non talot JA VALITSISI ASUKKAAT. Tämä on askel oikeaan suun­taan, mut­ta ei ratkaise asi­aa – tai jos ratkaisee, tekee sen hyvin köm­pelöl­lä taval­la. Tuo asukas­val­in­ta on sinän­sä keskeinen, sil­lä nyt kun­ta voi täyt­tää lupauk­sen­sa ara-asun­to­jen määrästä ja vali­ta asukkaik­si hyviä palka­nsaa­jia. On kuitenkin ker­ras­saan köm­pelö aja­tus, että vaikka­pa Kau­ni­ais­ten vero­tu­lot asukas­ta kohden las­ket­taisi­in muiden kun­tien tasalle rak­en­ta­mal­la keskelle Kau­ni­aisia suuri ker­rostaloslum­mi ja viemäl­lä sinne köy­hiä kau­ni­ais­lais­ten ihmeteltäväksi.

Eikä kun­tien eri­ar­voisu­us ole kiin­ni vain sosi­aalisen asun­to­tuotan­non asukkaista. On luon­nol­lista, että omako­ti­a­sun­nois­sa asuu rikkaampia kuin ker­rostalois­sa ja on luon­nol­lista, että omakoti­talot ovat vähän kauem­pana keskus­tas­ta ja ker­rosta­lo sijait­se­vat keskeis­es­ti. Nämä kak­si luon­nol­lisu­ut­ta johta­vat siihen, että kehyskun­ti­in muut­taa rikkai­ta ja keskuskun­ti­in köy­hiä. Tämän kään­tämi­nen kaavoituk­sel­la nur­in­päin olisi perin väki­val­taista ja tyhmää.

Ihan keskus­tan tun­tu­mas­sa myös ker­rostalois­sa asuu rikkai­ta. Jos tästä uud­is­tuk­ses­ta ei tule mitään, Helsin­gin on alet­ta­va puo­lus­tau­tua ja varat­ta­va ran­noil­taan vähem­män tont­te­ja HITAS- ja ARA-tuotan­toon ja enem­män kovan rahan tuotan­toon. Täl­lainen olisi hyvin valitet­tavaa, kos­ka seudulle tulisi selkeät sosi­aaliset renkaat. Keskel­lä rikkai­ta, vähän kauem­pana köy­hiä ja ulkoke­häl­lä rikkai­ta ja ihan kaukana ker­rostalois­sa kaikkein köyhimpiä.

Metropoli­hallinto on ollut demarien taikasana seudun ongelmi­in. Näi­hin päivi­in asti heiltä ei ole saanut vas­tauk­sek­si muu­ta kuin otsikon, mut­ta ei minkään­laista vih­jet­täkään siitä, mitä tuon otsikon sisälle on tarkoi­tus mahduttaa.

Nyt pitäisi saa­da jokin vas­taus siihen, mil­laisia taloudel­lisia sään­töjä metropoli­hallintoon sisäl­ty­isi.  Kaik­ki on kiin­ni siitä.