Mihin 600 000 asukasta Helsingin seudulla?

(Oheinen kir­joi­tus on viimeistä kap­palet­ta luku­un otta­mat­ta julka­istu net­tikolumn­i­na Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la (kaks.fi). Vaik­ka tässä on blo­gin luk­i­joille vähän ker­taus­ta, julkaisen sen silti)

Helsin­gin uuden yleiskaa­van lähtöko­htana on, että Helsin­gin seu­tu kas­vaa 600 000 asukkaal­la vuo­teen 2050 mennessä.

Helsin­gin aikoo keskit­tää asun­to­ja rajo­jen­sa sisälle, jot­ta seudun rakenne ei hajau­tu­isi hal­lit­se­mat­tomasti. Helsingille asukkaiden ahtamis­es­ta alueelleen ei ole kun­nal­listaloudel­lista hyö­tyä, eivätkä nykyiset asukkaatkaan ole riemuis­saan puis­to­jen naker­tamis­es­ta, mut­ta kom­pak­tit euroop­palaiset kaupun­git nyt vain toimi­vat parem­min kuin hajaan­tuneet autokaupungit.

Olisi toinenkin vai­h­toe­hto. Helsin­gin ympärille voisi muo­dostaa puolisen tusi­naa 50 000 – 100 000 asukkaan tytärkaupunke­ja, jot­ka yhdis­tet­täisi­in raideli­iken­teel­lä toisi­in­sa.  Ne oli­si­vat pitkälti omavaraisia palvelu­jen ja työ­paikko­jen osalta. Lähiöistä poiketen niil­lä olisi kun­nolli­nen keskus­ta. Rato­jen var­sille voisi suun­nitel­la pienem­pi­en kylien nauho­ja muu­ta­man tuhan­nen asukkaan pien­talo­val­tai­sista taa­jamista. Täl­laises­sa rak­en­teessa kaup­paan ja koulu­un pää­sisi kävellen – töi­hin vähin­täänkin junal­la. Liiken­netarve pienenisi olennaisesti.

Hyviä pikkukaupunke­ja ovat esimerkik­si Por­voo, Ker­a­va, Jär­ven­pää, Hyvinkää ja Loh­ja. Niitä voisi kas­vat­taa ja rak­en­taa raiteet niiden välille. Espoon ja Van­taan lähiöistä sen sijaan on vaikea enää tehdä omavaraisia kaupunkeja.

Täl­lainen rakenne olisi yhden keskuk­sen mallia parem­pi, mut­ta se on mah­do­ton poliittisesti.

Asu­tuk­sen keskit­tämi­nen tytärkaupunkei­hin tai edes radan­var­ren taa­jami­in ei kel­paa kun­nille, eikä maakun­tali­itol­la ole rahkei­ta näin vah­vaan ohjaukseen.

Esimerkik­si Nur­mi­järvi pyrkii jaka­maan kas­va­van väestön kun­nan eri kolkki­in sen sijaan, että rak­en­taisi yhden keskuk­sen ja sinne raiteet. Kun­nis­sa on mah­do­ton päät­tää, ettei jokin osa kun­nas­ta ”kehi­ty”, vaan jää maa- ja metsätalousmaaksi.

Ker­a­va on tehnyt hyvää kaupunkia, mut­ta kun­nan­ra­jat ovat tulleet vas­taan. Sipoo ja Tuusu­la eivät ole halukkai­ta tuke­maan Ker­a­van kasvua.

Kaupunkiseu­tu­jen maankäytön suun­nit­telulle pitäisi tehdä jotain.

= = =

Eikö eduskun­ta velvoit­tanut Helsinkiä yhteiseen yleiskaavaan Espoon ja Van­taan kanssa? Velvoit­ti, mut­ta ei ker­tonut, kos­ka sel­l­ainen pitäisi tehdä eikä sitäkään, miten kaavas­ta päätetään, jos ollaan eri mieltä. Jos Espoo halu­aa His­tan ja helsinkiläi­sistä se on huono asia, miten riita ratkaistaan? Espoo päät­tää, kos­ka se on Espoos­sa? Mitä yhteistä sel­l­aises­sa yleiskaavas­sa on, jos­ta jokainen kun­ta päät­tää oman alueen­sa osalta?