Pitäisikö suomalaisiin korkeakouluihin luoda lyhyttutkinnot?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

1) Kyl­lä

Asia on ainakin harkin­nan arvoinen. Nytkin on lyhy­itä tutk­in­to­ja, mut­ta ne ovat korkeak­oulu­jen ulkop­uolel­la eril­li­sis­sä oppi­laitok­sis­sa, jol­loin opiske­li­jan on tiedet­tävä aloit­taes­saan, mik­si aikoo isona. Yliopis­toon tulee paljon opiske­li­joi­ta, joille opin­to­jen kulues­sa selviää, ettei tieteel­liseen osaamiseen tähtäävä tutk­in­to graduineen ole hei­dän jut­tun­sa. Var­maankin korkeak­oulu­jen ulkop­uolisi­in oppi­laitok­si­in pää­tyneistä moni vai­h­taisi kun­ni­an­hi­moi­sem­pi­in opin­toi­hin, jos se vain olisi mah­dol­lista. Voitaisi­in hyvin tehdä niin, että korkeak­oului­hin otet­taisi sisään enem­män opiske­li­joi­ta, mut­ta heistä osa pää­ty­isi suorit­ta­maan lyhyem­män, suo­raan työelämään tähtäävän tutkin­non, jos­sa kuitenkin pääosa opin­to­suorituk­sista olisi samo­ja kuin mais­terin tutk­in­toon tähtäävillä.

Korkeak­ouluis­sa oppii aina tärkeitä asioista varsinkin opiskelun alku­vu­osi­na, mut­ta kaikille tutk­i­jaosaamiseen tähtäävä opiskelu graduineen ei ole vält­tämätön­tä eikä aina edes hyödyl­listä. Voidaan kysyä, mitä järkeä on siinä, että pidämme ensin grad­ua kyp­syysko­keena ja sit­ten jär­jestämme eri­laisia tuk­i­toimia niille, joille gradun tekem­i­nen ei luonnistu.

On myös hyvä, että ne, joi­ta houkutel­laan työelämään kesken opin­to­jen­sa, saisi­vat korkeak­oulus­ta edes jonkin todis­tuk­sen opinnoistaan.

Sille, joka siir­tyy lyhyt­tutkin­non jäl­keen työelämään, tulee olla tie takaisin opin­toi­hin, jos mieli muuttuu.

On parem­pi tar­jo­ta mah­dol­lisu­ut­ta lyhy­isi­in tutk­in­toi­hin korkeak­ouluis­sa kuin luo­da tätä varten omat oppi­laitok­sen­sa, jois­sa opiskelu pää­tyy aina läh­es täy­del­liseen puss­in­perään. Jos näin meneteltäisi­in, korkeak­oulu­jen sisäänot­toa pitäisi tietysti vas­taavasti lisätä.