Asuntoja Tuomarinkylän kartanon pelloille?
Tämä ei ole listalla, mutta toivoisin siitä kerrottavan lautakunnalle. Kaupunginhallituksessa on esillä Tuomarinkylän kartanon kaava, josta apulaiskaupunginjohtaja Penttilä esittää rajattavaksi ulos 33 hehtaaria peltoa osoitettavaksi asuntotuotantoon tuhannelle asunnolle. Olisi kohtuullista, että asiasta kerrottaisiin myös lautakunnalle ilmoitusasioiden yhteydessä, koska kaupunginhallituksen jäsenet kysyvät kuitenkin lautakunnan jäseniltä asiasta.
Minulla noiden peltojen rakentaminen ei olisi listalla ihan päällimmäisenä. Tämä on joka tapauksessa sitä autokaupunkia, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on kehnoa. Keskittäisin rakentamista enemmän Kehä I:n sisäpuolelle. Tuolla Viikinrannassa erimielisyytemme ovat samaa suuruusluokkaa mutta siis niin päin, että vihreät haluavat enemmän asuntoja. Jos Penttilän esittämä alue otetaan asuntotuotantoon, asuntoja edes pitäisi mahtua selvästi enemmän. Vanhaa Tuusulantietä voisi myös siirtää moottoritien kylkeen.
Tiedoksi kaikille lehtimiehille, jotka huomisaamuna soittavat ja haluavat kantaa Penttilän esitykseen. Ennen kuin sanon oman kantani, haluat toki tietää, mitä esitetään.
Viikinrannan asemakaavan muutosluonnos
(Pöydältä)
Esitän palautettavaksi siten, että asuntoja alueelle saadaan selvästi enemmän.
Malmin Tullivuorentien eteläisen alueen asemakaava
(Pöydältä)
Tämä nyt varmaankin pitää päästää eteenpäin, mutta vähän ihmetyttää, kannattaako tuonne rakentaa kerrostaloja, kun pysäköinnin takia tehokkuus ei juuri lisäänny pientaloihin verrattuna.
Jätkäsaaren tornihotelli
(Pöydältä)
Aion äänestää tässä tyhjää, koska oikea paikka hankkeen tarpeellisuuden arviointiin on kaupunginhallitus. Kaupunkikuva oli parempi ilman tätä hotellia.
Kuninkaantammen etelärinteen kaava
Isot periaatteelliset kysymykset ratkaistiin jo alueen keskustan kaavassa. Tänne on tarkoitus polkaista viiden tuhannen asukkaan asuinalue, moderni lähiö.
Kaava määrää rakennusmateriaaliksi puun. Rakennusteollisuus on arvostellut sitä voimakkaasti. Heidän mielestään ei ole perusteluta määrätä rakennuksen runkoa rakennettavaksi puusta. Puun ja betonin yhdistelemisellä saadaan sen mukaan paras tulos. Esittelijä perustelee puuta ilmastopolitiikalla. Jos murskaava vastaväitettä ei ilmaannu, olen esittelijän kannalla.
Maunulassa maltillinen tiivistyskaava
Yhteiskoulu saa laajentua 2000 kerrosneliöllä. Uutta asuntoalaa tulee 5800 kerrosneliötä eli runsaat sata asukasta.
Tässä voi olla jotain uutta: ”Kaavatyön aikana on neuvoteltu yksityisen toimijan kanssa, joka olisi kiinnostunut toteuttamaan tontille Kehittyvä kerrostalo-hankkeena uudenlaisen kerrospihataloratkaisun, jossa yhdessä kerroksessa on kaksi isoa perheasuntoa isoine terasseineen.”
Vuosaaren Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus
Vihreät vastustavat tätä hanketta. On toki järkevää sijoittaa asuntoja lähelle metroasemaa. Asukkailta on kuitenkin tullut mielenkiintoinen vastaehdotus: tiivistetään olemassa olevaa, hyvin väljää kerrostaloaluetta ja jätetään puisto koskematta. Näin saadaan yhtä paljon rakennusalaa. En kertakaikkisesti ymmärrä, miksi asukkaiden tarkoikseen ei tartuta – tai edes tutkita, ovatko asukkaat tosiasiassa sen takana. Aika vaikea on puiston tuhoamista perustella senkään takia, että huomattava määrä maata metroaseman vieressä on uhrattu asuntovaunujen säilytykseen. Niissähän on pyörät.
Virasto torjuu asukkaiden esityksen sillä perusteella, ettei vuokra-asuntojen lomaan saada toteutetuksi omistusasuntoja ja että pysäköinti tulee tiiviissä kaavassa liian kalliiksi. Tämän voisi siis vääntää niinkin, että Meri-Rastilan rantapuisto uhrataan pysäköinnille.
Virasto myös esittää nerokkaan idean: toteutetaan molemmat! Näin ei voi tehdä. Jos asukkaat tarjoutuvat hyväksymään pienemmän pahan, tätä ei voi palkita sillä, että saatte hyväksyä sekä pienemmän, että isomman pahan. Tällainen menettely muistettaisiin pitkään, eikä mitään vastaantuloja ei jatkossa tulisi.
Kannattaa muistaa, miten Meri-Rastilan alueesta tuli niin vuokra-asuntovaltainen. Demarit halusivat aikanaan rakentaa koko Vuosaareen 60 prosenttia sosiaalista asuntotuotantoa. Vihreät tekivät kokoomuksen kanssa sopimuksen, että tätä prosenttia alennetaan ja vastaava määrä vuokra-asuntoja ostetaan vanhasta kannasta. (Tästä alkoi Helsingin asuntohankinta Oy:n nousu.) Sitten tuli 90-luvun lama. Kokoomuksen johtama kiinteistölautakunta ajatteli enemmän rakennusyhtiöiden menestystä kuin sosiaalista tasapainoa, ja muutti melkein kaikki omistusasuntotontit Vuosaaressa sosiaalisen asuntotuotannon tonteiksi.