Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.11.2012

Viik­in­ran­ta

Kaa­va pan­ti­in pöy­dälle kesäku­us­sa ja kehotet­ti­in käymään neu­vot­telu­ja häädet­tävien yri­tys­ten kanssa. Sop­ua ei näytä syn­tyneen eikä halukku­ut­ta muut­taa muille teol­lisu­usalueille, vaik­ka niil­lä on run­saasti tilo­ja tyhjillään.

Viik­in­ran­nas­sa muute­taan kort­telin ver­ran pien­te­ol­lisu­usti­laa asuinkäyt­töön. Alueelle kaavoite­taan lisää asu­tus­ta noin 1200 asukkaan ver­ran. ATT esit­tää omas­sa lausun­nos­saan, että pien­te­ol­lisu­u­den pitäisi laa­jem­min väistyä asumisen tieltä ja asuin­ton­teil­la tulisi tehokkuuk­sia nos­taa. Olen vah­vasti ATT:n lin­joil­la. Tämä paik­ka ei enää sovel­lu pien­te­ol­lisu­usti­lak­si, eikä Helsingis­sä teol­lisu­us­ton­teista ole pulaa. Viras­to vetoaa voimas­sa ole­vaan yleiskaavaan. Pitäisikö koko han­kkeen odot­taa tule­vaa yleiskaavaa? Tätä puoltaisi sekin, että yleiskaa­van yhtey­dessä selvitetään Lah­den­väylän tun­neloin­tia. Sil­loin maankäyt­tö muut­tuisi alueel­la täydellisesti.

Min­ua on syytet­ty yri­tys­vas­taisek­si, kun halu­an tämän alueen asumiseen. Mieleeni tuli tilanne joskus vuon­na noin 1982, kun tulin lausuneek­si, että lau­tatarhat ja muu tilaa vievä toim­inta Ruo­ho­lahdessa voisi­vat väistyä vähän tehokkaam­man maankäytön tieltä. Sil­loinkin min­ua syytet­ti­in yri­tys­vas­taisu­ud­es­ta, vaik­ka sitä kri­ti­ikkiä har­va sen esit­täjistä enää halu­aa muis­tel­la. On toim­into­ja, jot­ka kuu­lu­vat kaupun­gin laidoille tai muulle vähem­män halu­tulle maalle. Täl­lainen toim­inta joutuu siir­tymään, kun kaupun­ki kas­vaa.  Aika vaikea tule­van yleiskaa­van asun­to­tavoit­tei­ta on saavut­taa, jos tässäkin ale­taan mammaroida.

Halu­aisin palaut­taa koko kaa­van valmis­teltavak­si niiden suun­tavi­ivo­jen mukaan, joi­ta ATT on lausun­nos­saan esittänyt.

Pari puis­tokaavaa

Alueel­la, jonne Helsin­ki aikoinaan perustet­ti­in, on nyky­isin hieno ja his­to­ri­aa täyn­nä ole­va puis­to. Joku voisi tietysti kysyä, mik­sei sitä pan­na tont­ti­maak­si saman tien. Ainakin neljä tuhat­ta asun­toa! Ei! Tiivis kaavoitus suo­ras­taan huu­taa rin­nalleen kun­nol­lisia puis­to­ja ja viher­aluei­ta. Hyvä kaupunki­rakenne on tiivis, mut­ta har­va. Mikä raken­netaan, raken­netaan tiivi­isti ja väli­in kun­non viheralueita.

Vil­la Arabes­ki kaavoite­taan myyn­tikun­toon ja Fors­byn tilan renki­tu­pa asumiskäyttöön.

Malmin Tul­livuoren­tien eteläpuoleisen asuinalueen asemakaava

Alueelle tulee 25 000 ker­rosneliötä asum­ista, puo­let ker­rostalois­sa ja puo­let pien­talois­sa. Pysäköin­ti maan tasos­sa (noin 300 autopaikkaa, melkein hehtaari). Asuinaluei­den tehokku­us 0,5 ilman lähivirk­istysaluei­ta ja teitä. Jos tämä olisi Kehä I:n sisäpuolel­la, urput­taisin tehokku­ud­es­ta ja maan­pääl­lis­es­tä pysäköin­nistä, mut­ta tääl­lä se käy, vaik­ka matkaa Malmin ase­malle onkin vain kilometri.

Tääl­lä pysäköin­ti maan pääl­lä on halvem­paa kuin maan alla eli raken­nu­soikeu­den lisäyk­sel­lä ei pysty­isi rahoit­ta­maan parkkipaikko­ja. Alueen sisäiset kadut tai oikeas­t­aan kujat eivät nyt ole mitään yhteistä oleskelu­aluet­ta vaan pelkkää parkkipaikkaa. Viihty­isämpi olisi tul­lut, jos autot oli­si­vat pois­sa silmistä.

Jätkäsaaren torni­hotel­li

Tässä se taas on, sopi­vasti vaalien jäl­keen. Nyt on saatu lausun­to­ja, jot­ka eivät ole mitenkään riemukkaan puoltavia.

Olin edel­lisel­lä kier­roksel­la sitä mieltä, että kaupunkiku­va olisi parem­pi ilman tätä hotel­lia kuin sen kanssa. Asi­aa voi harki­ta, jos elinkei­nop­o­li­it­tiset ja muut sel­l­aiset syyt puolta­vat han­ket­ta. Näi­den arvioin­ti kuu­luu minus­ta kaupung­in­hal­li­tuk­selle – meille niitä ei kun­nol­la edes esitel­ty – ja viimekädel­lä val­tu­us­tolle. Sik­si en halun­nut kaataa asi­aa lau­takun­nas­sa vaan halusin päästää sen kaupung­in­hal­li­tuk­seen. Olen edelleen täl­lä kan­nal­la. Har­mi, että täl­laista avoin­ta kan­taa ei saa pöytäkir­jaan. Kaavaa joko puol­letaan tai ei puolleta.