Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2012

On ollut vähän kiireinen viikko. Sik­si tämä tulee vas­ta nyt.

Yleiskaa­van lähtökohdat

Pöy­dälle. Lähtöko­h­ta on asukaslu­vun suh­teen aika kun­ni­an­hi­moinen. Tämä pitäisi ottaa huomioon kaavo­jen tehokkuuk­sis­sa jo nyt.   

Capel­lan puis­to­tien kort­telien kaavaluonnos 

Todet­ti­in, ettei val­tu­us­ton hyväksymien lin­jausten vuok­si ole tarpeen merk­itä huoneis­to­jakau­maa kaavaan, kos­ka kaupun­ki omis­taa maan, jol­loin sään­te­ly tehdään ton­tin­lu­ovu­tuse­hdois­sa. Tulk­it­sen asian niin, että val­tu­us­ton hyväksymä tavoite, puo­let per­hea­sun­to­ja jää voimaan, ja se on ohjeeni suunnittelukilpailussa.

Pysäköinti­normista oli tarkoi­tus äänestää, mut­ta kos­ka lau­takun­ta oli vajaalukuinen, asia jäi her­ras­miessään­tö­jen mukaan pöy­dälle pelkkää äänestys­tä varten. Ara­va ton­tille metroase­man vier­essä voisi riit­tää pienem­pikin parkkipaikkamäärä, kos­ka parkkipaikat uhkaa­vat tehdä koko han­kkeesta niin kalli­in, ettei tule parkkipaikko­ja eikä asuntoja.

Kru­unuvuoren­ran­ta, Haakon­lah­den kaava

Lau­takun­ta oli kaavaan eri­tyisen tyy­tyväi­nen. Täl­lä ker­taa min­unkin mielestäni parkkipaikko­ja oli järkevä määrä. Silmään pani vain se, että  val­tion tuke­man asun­to­tuotan­non paikat oli maan­pääl­lä, mihin meni yli 2000 neliötä tilaa ja arvi­ol­ta 4000 k‑m² raken­nu­soikeut­ta. Täl­lä ker­taa syynä oli se, että jos nämäkin paikat olisi määrät­ty maan alle, ARA-tuotan­to ei toteu­tu­isi. Jos meil­lä pysäköin­nistä vas­taisi­vat alueel­liset pysäköin­tiy­htiöt, eikä paikko­ja sidot­taisi tont­tei­hin, täl­laisia ongelmia ei syn­ty­isi. Jo nykype­r­i­aat­teil­la olisi mah­dol­lista rak­en­taa nuo maanalaiset paikat myymäl­lä se näin voitet­ta­va lisäraken­nu­soikeus, mut­ta tähän ei juristin mieliku­vi­tus veny. Sil­loin­han kaupun­ki sub­ven­toisi vuokratuotan­toa, mikä rikkoo val­tion ja kun­tien työn­jakoa, vaik­ka tuo sub­ven­tio mak­saisi itse itsen­sä sil­lä lisärakennusoikeudella.

Ratikkavä­ki oli urput­tanut pysäköin­tipaikoista ratikkakisko­jen vier­essä. Kata­janokkalainen ymmärtää val­i­tuk­sen. Jotenkin se on autoil­i­jan vaikea ymmärtää, että jos pysäköi ratikan eteen, ratik­ka ei pysty kiertämään. Näitä tapauk­sia on aika paljon ja ne tule­vat hyvin kalli­ik­si. Tässä tapauk­ses­sa väliä on kuitenkin riit­tävän tun­tuis­es­ti varsinkin pysäköin­tipaikat ovat eri tasos­sa. Ehkä autoil­i­jakin ymmärtää, että jos toiset pyörät ovat eri tasol­la kuin toiset, pysäköin­nis­sä on jotain vial­la. Jos ongelmia ilme­nee, niitä ilme­nee talvel­la. Voidaan­han nuo paikat pois­taa talvek­si. Kiel­toa voi tehostaa käyt­tämäl­lä paikat lumen varastointiin.

Muuten olen sitä mieltä, että niil­lä ratikkao­suuk­sis­sa, joil­la tätä ratikan eteen pysäköin­tiä alati talvisin tapah­tuu, pysäköin­ti on syytä tal­ven ajak­si kieltää kokon­aan – tai sit­ten kiskoille pysäköin­nistä tulee säätää korotet­tu pysäköin­tivirhe­mak­su, joka on niin korkea, että siitä tulee näkyvää pur­naus­ta Iltapäiväle­htien pal­stoil­la niin, että kaik­ki sen tietävät.   Ran­skas­sa inva­paikalle pysäköin­ti mak­saa 700 euroa/kerta.

Täy­den­nyskaa­va Pih­la­jan­mäen­tien ja Pih­la­jis­ton­tien kulmaukseen

Uima­hal­li­tont­ti muute­taan asuin­ton­tik­si ja ”lähivirk­istysalueek­si” (liiken­nevihreää). ker­rosneliöitä tulee 3500 eli asukkai­ta vajaat sata. Jos se uusi yleiskaa­va asukasluku­tavoit­tei­neen olisi voimas­sa, ker­rosneliöitä olisi tul­lut ainakin 5000.

Täl­lä ker­taa minä olisin halun­nut enem­män pysäköin­tipaikko­ja, paljon enem­män. Jos meil­lä olisi alueel­lis­ten pysäköin­tiy­htiöi­den jär­jestelmä, tuo pysäköin­tiy­htiö olisi ottanut tuon liiken­nevihreän pysäköin­tikäyt­töön ja rak­en­tanut Pih­la­jamäen­tien var­teen pysäköin­ti­talon tekemään tiestä kadun ja melusuo­jak­si. Otta­mal­la melu­alueet ja muu joutomaan pysäköin­tikäyt­töön, pysäköin­nin vaa­ti­maa tolku­ton­ta tilaa saataisi­in jotenkin kohtu­ullis­tet­tua ja hin­takin halpenisi, kun sitä pysäköin­ti­ratkaisua ei tarvit­sisi etsiä ton­til­ta, oli se järkevään hin­taan mah­dol­lista tai ei.