Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2012

On ollut vähän kii­rei­nen viik­ko. Sik­si tämä tulee vas­ta nyt.

Yleis­kaa­van lähtökohdat

Pöy­däl­le. Läh­tö­koh­ta on asu­kas­lu­vun suh­teen aika kun­nian­hi­moi­nen. Tämä pitäi­si ottaa huo­mioon kaa­vo­jen tehok­kuuk­sis­sa jo nyt.   

Capel­lan puis­to­tien kort­te­lien kaavaluonnos 

Todet­tiin, ettei val­tuus­ton hyväk­sy­mien lin­jaus­ten vuok­si ole tar­peen mer­ki­tä huo­neis­to­ja­kau­maa kaa­vaan, kos­ka kau­pun­ki omis­taa maan, jol­loin sään­te­ly teh­dään ton­tin­luo­vu­tuseh­dois­sa. Tul­kit­sen asian niin, että val­tuus­ton hyväk­sy­mä tavoi­te, puo­let per­hea­sun­to­ja jää voi­maan, ja se on ohjee­ni suunnittelukilpailussa.

Pysä­köin­ti­nor­mis­ta oli tar­koi­tus äänes­tää, mut­ta kos­ka lau­ta­kun­ta oli vajaa­lu­kui­nen, asia jäi her­ras­mies­sään­tö­jen mukaan pöy­däl­le pelk­kää äänes­tys­tä var­ten. Ara­va ton­til­le met­roa­se­man vie­res­sä voi­si riit­tää pie­nem­pi­kin park­ki­paik­ka­mää­rä, kos­ka park­ki­pai­kat uhkaa­vat teh­dä koko hank­kees­ta niin kal­liin, ettei tule park­ki­paik­ko­ja eikä asuntoja.

Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta, Haa­kon­lah­den kaava

Lau­ta­kun­ta oli kaa­vaan eri­tyi­sen tyy­ty­väi­nen. Täl­lä ker­taa minun­kin mie­les­tä­ni park­ki­paik­ko­ja oli jär­ke­vä mää­rä. Sil­mään pani vain se, että  val­tion tuke­man asun­to­tuo­tan­non pai­kat oli maan­pääl­lä, mihin meni yli 2000 neliö­tä tilaa ja arviol­ta 4000 k‑m2 raken­nusoi­keut­ta. Täl­lä ker­taa syy­nä oli se, että jos nämä­kin pai­kat oli­si mää­rät­ty maan alle, ARA-tuo­tan­to ei toteu­tui­si. Jos meil­lä pysä­köin­nis­tä vas­tai­si­vat alu­eel­li­set pysä­köin­tiyh­tiöt, eikä paik­ko­ja sidot­tai­si tont­tei­hin, täl­lai­sia ongel­mia ei syn­tyi­si. Jo nyky­pe­ri­aat­teil­la oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa nuo maa­na­lai­set pai­kat myy­mäl­lä se näin voi­tet­ta­va lisä­ra­ken­nusoi­keus, mut­ta tähän ei juris­tin mie­li­ku­vi­tus veny. Sil­loin­han kau­pun­ki sub­ven­toi­si vuo­kra­tuo­tan­toa, mikä rik­koo val­tion ja kun­tien työn­ja­koa, vaik­ka tuo sub­ven­tio mak­sai­si itse itsen­sä sil­lä lisärakennusoikeudella.

Ratik­ka­vä­ki oli urput­ta­nut pysä­köin­ti­pai­kois­ta ratik­ka­kis­ko­jen vie­res­sä. Kata­ja­nok­ka­lai­nen ymmär­tää vali­tuk­sen. Joten­kin se on autoi­li­jan vai­kea ymmär­tää, että jos pysä­köi rati­kan eteen, ratik­ka ei pys­ty kier­tä­mään. Näi­tä tapauk­sia on aika pal­jon ja ne tule­vat hyvin kal­liik­si. Täs­sä tapauk­ses­sa väliä on kui­ten­kin riit­tä­vän tun­tui­ses­ti var­sin­kin pysä­köin­ti­pai­kat ovat eri tasos­sa. Ehkä autoi­li­ja­kin ymmär­tää, että jos toi­set pyö­rät ovat eri tasol­la kuin toi­set, pysä­köin­nis­sä on jotain vial­la. Jos ongel­mia ilme­nee, nii­tä ilme­nee tal­vel­la. Voi­daan­han nuo pai­kat pois­taa tal­vek­si. Kiel­toa voi tehos­taa käyt­tä­mäl­lä pai­kat lumen varastointiin.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että niil­lä ratik­kao­suuk­sis­sa, joil­la tätä rati­kan eteen pysä­köin­tiä ala­ti tal­vi­sin tapah­tuu, pysä­köin­ti on syy­tä tal­ven ajak­si kiel­tää koko­naan – tai sit­ten kis­koil­le pysä­köin­nis­tä tulee sää­tää koro­tet­tu pysä­köin­ti­vir­he­mak­su, joka on niin kor­kea, että sii­tä tulee näky­vää pur­naus­ta Ilta­päi­vä­leh­tien pals­toil­la niin, että kaik­ki sen tie­tä­vät.   Rans­kas­sa inva­pai­kal­le pysä­köin­ti mak­saa 700 euroa/kerta.

Täy­den­nys­kaa­va Pih­la­jan­mäen­tien ja Pih­la­jis­ton­tien kulmaukseen

Uima­hal­li­tont­ti muu­te­taan asuin­ton­tik­si ja ”lähi­vir­kis­ty­sa­lu­eek­si” (lii­ken­ne­vih­re­ää). ker­ros­ne­liöi­tä tulee 3500 eli asuk­kai­ta vajaat sata. Jos se uusi yleis­kaa­va asu­kas­lu­ku­ta­voit­tei­neen oli­si voi­mas­sa, ker­ros­ne­liöi­tä oli­si tul­lut aina­kin 5000.

Täl­lä ker­taa minä oli­sin halun­nut enem­män pysä­köin­ti­paik­ko­ja, pal­jon enem­män. Jos meil­lä oli­si alu­eel­lis­ten pysä­köin­tiyh­tiöi­den jär­jes­tel­mä, tuo pysä­köin­tiyh­tiö oli­si otta­nut tuon lii­ken­ne­vih­reän pysä­köin­ti­käyt­töön ja raken­ta­nut Pih­la­ja­mäen­tien var­teen pysä­köin­ti­ta­lon teke­mään ties­tä kadun ja melusuo­jak­si. Otta­mal­la melua­lu­eet ja muu jou­to­maan pysä­köin­ti­käyt­töön, pysä­köin­nin vaa­ti­maa tol­ku­ton­ta tilaa saa­tai­siin joten­kin koh­tuul­lis­tet­tua ja hin­ta­kin hal­pe­ni­si, kun sitä pysä­köin­ti­rat­kai­sua ei tar­vit­si­si etsiä ton­til­ta, oli se jär­ke­vään hin­taan mah­dol­lis­ta tai ei.

 

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2012”

  1. Jo nyky­pe­ri­aat­teil­la oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa nuo maa­na­lai­set pai­kat myy­mäl­lä se näin voi­tet­ta­va lisä­ra­ken­nusoi­keus, mut­ta tähän ei juris­tin mie­li­ku­vi­tus veny.

    Tulee heti mie­leen, että pal­jon kes­kei­sem­mil­lä­kin pai­koil­la on maan­pääl­lis­tä pysä­köin­tiä, esim. Ete­lä­sa­ta­ma ja Kata­ja­no­kan kär­ki… Raken­ta­mal­la pai­kal­le talo­ja rahoi­tet­tai­siin hel­pos­ti maa­na­lai­set park­ki­pai­kat. Tai lait­ta­mal­la pysä­köin­nil­le jär­ke­vän hin­nan, voi­si lait­taa ne pai­kat maan alle edes myy­mät­tä raken­nusoi­keut­ta. Mut­ta kun se hal­pa pysä­köin­ti on joku kan­sa­lai­soi­keus, niin min­käs tekee.

  2. Mis­täs pääs­tä pitäis vetää narus­ta, että saa­tai­siin tuon pysä­köin­ti­nor­min tilal­le lii­ken­ne­mää­rä­nor­mi? Lii­ken­nem­mää­rä­nor­mi tar­koit­tai­si, että jokai­sel­le ton­til­le pitää olla tiet­ty mää­rä lii­ken­neyh­teyt­tä yksik­köä X. Lii­ken­neyh­tey­den voi­si toteut­taa joko pysä­köin­ti­paik­koi­na ja tie­ka­pa­si­teet­ti­na tai vaih­toeh­toi­ses­ti sit­ten jul­ki­sen lii­ken­teen toteut­ta­ma­na kapasiteettina.

    Esi­mer­kik­si met­roa­se­man suu­ri lii­ken­ne­mää­rä kat­tai­si käy­tän­nös­sä pysä­köin­ti­tar­peen muu­ta­man sadan met­rin säteel­lä, jol­loin asun­to­ja ja toi­mis­to­ja sai­si raken­taa ilman pysä­köin­tiä. Vas­taa­vas­ti jon­ne­kin Van­taan rajal­le oli­si pak­ko teh­dä park­ki­paik­ko­ja, kun siel­lä asui­na­lu­eel­la X ei kul­je kuin yksi bus­si ker­ran tunnissa.

  3. On taas herk­kä vai­he kau­pun­gin kehit­tä­mi­sen suun­taa­mi­ses­sa. Saat­tai­si olla vir­kis­tä­vää saa­da alkuun yhteen­ve­to sii­tä, miten aiem­min teh­dyt yleis­kaa­vat ovat käy­tän­nös­sä toteu­tu­neet. Se antai­si suh­teel­li­suu­den­ta­jua ja käsi­tys­tä sii­tä, mikä käy­tän­nön vai­ku­tus täl­lä peri­aat­tees­sa hyvin tär­keäl­lä instru­men­til­la on.

    Tor­so täs­tä tulee, jos samal­la ei saa­da koko seu­dun yleis­kaa­va­työ­tä liik­keel­le. Uusi viras­to­pääl­lik­kö pää­see hyvin sisään vas­tuu­alu­ee­seen­sa, kun jou­tuu vie­mään tätä laa­jaa pro­ses­sia läpi tuu­len ja tuis­kun yhdes­sä uusiu­tu­neen joh­to­ryh­män­sä kanssa.

    Ksv:n sivuil­la on ker­rot­tu työn alku­vai­heen vauh­di­tus­ses­siois­ta, jol­loin kau­pun­ki­lai­set saa­vat taas vuo­ron ker­toa ideois­taan ja tah­to­ti­lois­taan. Toi­vot­ta­vas­ti aktii­vi­suut­ta ilme­nee. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa anne­taan yhä enem­män arvoa vuo­ro­vai­kut­tei­sil­le suunnitteluprosesseille.

    1. Miten voi­si saa­da koko seu­dun yleis­kaa­va­työn käyn­tiin, kun ei ole ole­mas­sa elin­tä, joka voi­si sen sisäl­lös­tä päättää.

  4. Tuo autoi­li­joi­den hen­ki­sen kapa­si­tee­tin arvioin­ti on var­mas­ti tar­peel­lis­ta ja anta­nee oikean kuvan sii­tä har­kin­nas­ta ja objek­ti­vi­suu­des­ta jota kir­joit­ta­ja har­joit­taa liikennekysymyksissä.

    1. Hup­sis
      Pitää vali­ta, onko autoi­li­ja tyh­mä vai itse­käs pysä­köi­des­sään auton ratik­ka­kis­koil­le. Kum­man tul­kin­nan puo­lel­la itse olet?
      Edus­kun­ta on minis­te­rien osal­ta sääs­tet­ty päät­tä­mi­sen vai­val­ta. Minis­te­rin pitää olla rehel­li­sek­si JA tai­ta­vak­si tunnettu. 

  5. Minun on aika vai­kea hah­mot­taa, miten tuo pysä­köin­ti­paik­ko­jen hui­kea hin­ta­ta­so on oikein las­ket­tu. Onko muka­na raken­nus­liik­kei­den kate, ja jos on, niin miten suu­ri se on? Maan pääl­lä pysä­köin­ti­paik­ka perus­tuk­si­neen ja pääl­lys­tei­neen ei lie­ne kovin kal­lis, aina­kaan jos ver­taa hin­taa saman tilan (noin suu­rin piir­tein) vie­vään autoon, jon­ka teke­mi­nen on sen­tään aika pal­jon mut­kik­kaam­paa, moni­vai­hei­sem­paa ja ‑lukui­sam­paa työn­te­ki­jä­jouk­koa (koko toi­mi­tus­ket­ju mukaan­lu­kien) vaa­ti­va tehtävä. 

    Maan alle raken­ta­mi­nen on tie­tys­ti jon­kin ver­ran kal­liim­paa, mut­ta mm. Osmon pamfle­tis­saan park­ki­pai­kal­le esit­tä­mä hin­ta­haa­ruk­ka, “… olo­suh­teis­ta riip­puen 20 000 – 70 000 euroa.” on sil­ti san­gen kor­keal­ta, ehkä jopa yli­hin­noi­te­tul­ta vai­kut­ta­va. No, tont­ti­hin­nat ja asun­to­jen hin­nat ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la monen mie­les­tä nekin ylihinnoiteltuja.

    Onko auto­teil­le ja pyö­rä­teil­le mah­det­tu kos­kaan las­kea käyt­tä­jä­koh­tai­sia kus­tan­nuk­sia per käyttöaika? 

    Auto­tei­den hyvä valais­tus pime­ään vuo­den­ai­kaan on monen, joi­den­kin jopa ilman valoja/heijastimia aja­van, pyö­räi­li­jän tur­val­li­suu­den takaa­mi­sen kan­nal­ta tär­keä asia. Onnet­to­muu­det ovat kovin kal­lii­ta, niin inhi­mil­li­ses­ti kuin myös rahas­sa mita­ten. Täs­tä­kin syys­tä tar­vi­taan “valoa kan­sal­le, joka pimey­des­sä vael­taa” esim. työmatkoillaan.

  6. Hup­sis: Muu­ten olen sitä miel­tä, että niil­lä ratik­kao­suuk­sis­sa, joil­la tätä rati­kan eteen pysä­köin­tiä ala­ti tal­vi­sin tapah­tuu, pysä­köin­ti on syy­tä tal­ven ajak­si kiel­tää koko­naan – tai sit­ten kis­koil­le pysä­köin­nis­tä tulee sää­tää koro­tet­tu pysä­köin­ti­vir­he­mak­su, joka on niin kor­kea, että sii­tä tulee näky­vää pur­naus­ta Ilta­päi­vä­leh­tien pals­toil­la niin, että kaik­ki sen tietävät. 

    Kun se riit­tää että yksi tuhan­sis­ta autoi­li­jois­ta huti­loi park­kee­rat­taes­sa, niin ne kis­kot on käy­tän­nös­sä poik­ki, tai vähin­tään ratik­ka mate­lee sii­tä ohi kun kul­jet­ta­ja sih­taa että mah­tuu­ko. Toi jäl­kim­mäi­nen on muu­ten yksi syy mik­si esim. kol­mo­nen mate­lee Puna­vuo­res­sa. Ei muu­ta­kaan lii­ke­nen­ne­suun­nit­te­lua teh­dä sil­lä ole­tuk­sel­la että kaik­ki autoi­li­jat nou­dat­taa sään­tö­jä ja on muu­ten­kin kun­nol­li­sia, tuos­ta seu­rai­si ruumiita.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että niil­lä ratik­kao­suuk­sis­sa, joil­la tätä rati­kan eteen pysä­köin­tiä ala­ti tal­vi­sin tapah­tuu, pysä­köin­ti on syy­tä tal­ven ajak­si kiel­tää koko­naan – tai sit­ten kis­koil­le pysä­köin­nis­tä tulee sää­tää koro­tet­tu pysä­köin­ti­vir­he­mak­su, joka on niin kor­kea, että sii­tä tulee näky­vää pur­naus­ta Ilta­päi­vä­leh­tien pals­toil­la niin, että kaik­ki sen tietävät.

    Tuo­kin oli­si edis­tys­tä, tosin vii­mek­si kun pääs­tiin sii­tä että näyt­tää­pi ole­van niin että kun on pal­jon lun­ta niin kis­kon­var­sien pysä­kö­un­ti ei onnis­tu, niin seu­raa­van tal­ven puo­li­vä­lis­sä not­kea vir­ka­mies­ko­neis­tom­me puut­tui asiaan.

    Sel­keys on lii­ken­ne­jär­jes­te­lyis­sä hyve, ja se nyt vaan on sel­kein­tä läh­teä sii­tä että kis­ko­jen vie­res­sä ei ole pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Pis­te. Uusil­la kaduil­la ongel­ma on pie­nem­pi, mut­ta esi­mer­kik­si täl­lä­kin pät­käl­lä Itä­me­ren­ka­tua aina joku onnis­tui tuna­roi­maan sil­loin kun kasi vie­lä ajoi siitä.

    Van­hem­mil­la osioil­la on sit­ten aivan täy­siä älyt­tö­myyk­siä. Lai­vu­rin­ka­tu pahim­mas­ta pääs­tä, samoin Lii­san­ka­tu. Mis­sä muu­ten myös bus­sit repii pei­le­jä ohia­jaes­saan autois­ta. Täs­sä kau­pun­gis­sa ei suh­teel­li­suu­den­ta­ju ja lii­ken­ne viih­dy samas­sa lausees­sa, mut­ta yri­tän sil­ti: Sii­nä Lii­san­ka­dun alus­sa on 11 pysä­köin­ti­paik­kaa, jot­ka ovat niin kapei­ta kes­kel­lä kesää­kin että ne ovat lähes käyt­tö­kel­vot­to­mia. Pel­käs­tään seis­kaan nousee sil­tä ratik­ka­py­sä­kil­tä päi­väs­sä 2 000 mat­kus­ta­jaa. Tom­moi­set pai­kat pitää vain pois­taa käy­tös­tä eikä aina­kaan teh­dä uusia, nii­tä on yhteen­sä joi­tain sato­ja eli lähim­pään tasa­lu­kuun pyö­ris­tet­ty­nä nol­la pro­sent­tia kan­ta­kau­pun­gin pysäköintipaikoista.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten voi­si saa­da koko seu­dun yleis­kaa­va­työn käyn­tiin, kun ei ole ole­mas­sa elin­tä, joka voi­si sen sisäl­lös­tä päättää.

    Parem­pien aiko­jen toi­vos­sa voi­si ede­tä niin, että kaik­ki ne seu­dun kun­nat, jot­ka halua­vat seu­dul­li­sen yleis­kaa­va­työn val­mis­te­lun käyn­tiin, sopi­si­vat val­mis­te­lun kuviot. Näin pro­ses­si saa­daan käyn­tiin. Se yhtei­sen yleis­kaa­van työ vie käy­tän­nös­sä 3 — 4 vuotta.

    Rin­nan tämän kans­sa toi­vot­ta­vas­ti ete­nee met­ro­po­lia­lu­een hal­lin­non ratio­na­li­soin­ti tämän hal­li­tuk­sen voi­min niin, että hom­ma on pää­tet­ty ennen seu­raa­via edus­kun­ta­vaa­le­ja. Sil­loin saa­daan kai­ke­ti päät­tä­vä elin täl­le yleiskaavalle.

    Ei työ huk­kaan mene,vaikka hal­li­tus osoit­tau­tui­si­kin niin kyvyt­tö­mäk­si, ettei saa asi­aa val­miik­si. Yleis­kaa­voi­tuk­ses­sa pro­ses­si on yhtä tär­keä kuin lop­pu­tu­los. Kun­nat var­maan halua­vat osoit­taa yhteis­työ­ha­luk­kut­taan ryh­ty­mäl­lä yhtei­sen yleis­kaa­van valmisteluun.

    1. Kun­nat kyl­lä val­mis­te­le­vat nyt­kin yleis­kaa­vo­jaan. Jos ei ole mitään meka­nis­mia päät­tää yhtei­ses­tä yleis­kaa­vas­ta, jos­sa hel­sinn­ki­läi­sil­lä voi­si olla mie­li­pi­tei­tä maan­käy­tös­tä Espoos­sa ja päin vas­toin, yhtei­nen yleis­kaa­va tark­joit­taa, että eril­li­set yleis­kaa­vat lii­ma­taan yhteen. Sen voi teh­dä kuka tahan­sa nytkin.

  8. Saka­ri:
    Minun on aika vai­kea hah­mot­taa, miten tuo pysä­köin­ti­paik­ko­jen hui­kea hin­ta­ta­so on oikein laskettu. 

    Maan alle raken­ta­mi­nen on tie­tys­ti jon­kin ver­ran kal­liim­paa, mut­ta mm. Osmon pamfle­tis­saan park­ki­pai­kal­le esit­tä­mä hin­ta­haa­ruk­ka, “…olo­suh­teis­ta riip­puen 20 000 – 70 000 euroa.” on sil­ti san­gen kor­keal­ta, ehkä jopa yli­hin­noi­te­tul­ta vai­kut­ta­va. No, tont­ti­hin­nat ja asun­to­jen hin­nat ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la monen mie­les­tä nekin ylihinnoiteltuja.

    Onko tuo tosi­aan kor­kea hin­ta? Aloi­te­taan­pa sil­lä, että pysä­köin­ti­hal­lis­sa raken­net­tua tilaa tulee ramp­pei­neen ja ajo­väy­li­neen noin 30 m² per auto­paik­ka. Tuo pamfle­tis­sa esi­tet­ty kus­tan­nus on siis noin 650€ — 2300€ per m2. 

    Auto­pai­kan raken­ta­mi­ses­sa ei toki ole yhtä run­saas­ti kal­lii­ta osia kuin asun­non raken­ta­mi­ses­sa (eri­tyi­ses­ti vii­meis­te­lys­sä sääs­te­tään). Mut­ta ei tuo nyt raken­ta­mis­kus­tan­nuk­se­na kuu­los­ta miten­kään eri­tyi­sen kal­liil­ta, edes muu­al­le Suo­meen vietynä. 

    Nuo kai­kis­ta kal­leim­mat pysä­köin­ti­pai­kat lie­ne­vä pai­kois­sa, jos­sa on vai­keat raken­nuso­lo­suh­teet. Esi­mer­kik­si pie­nel­lä ton­til­la useam­pi ker­ros park­ki­hal­lia (ram­pit syö­vät enem­män tilaa ja rahaa park­ki­paik­kaa koh­den las­ket­tu­na) ja eri­tyi­sen huo­nol­le lie­te­maal­le raken­ta­mi­nen (jota löy­tyy kai run­saas­ti niin Kala­sa­ta­mas­ta kuin Jätkäsaarestakin).

  9. Esi­tys­lis­tas­sa on myös Vii­kin­ran­nan kaa­van uusi ver­sio. Ihmet­te­len eikä tätä tosi­aan saa­da koko­naan uudel­leen suun­ni­tel­tua, kaa­va on täy­sin kel­vo­ton. Muu­tok­set edel­li­seen, ylei­ses­ti huo­nok­si notee­rat­tuun ver­sioon ovat marginaalisia.

    Pien­teol­li­suusa­lue on edel­leen ole­mas­sa ja ilmei­ses­ti tätä asian­ti­laa on mah­do­ton muut­taa. Jos siis ollaan pako­tet­tu­ja hyväk­sy­mään, ettei kau­pun­ki­mais­ta raken­net­ta voi­da toteut­taa, mik­si koko asuin­ta­lo­jen raken­nusoi­keus on käy­tet­ty muu­ta­maan val­ta­vaan ker­ros­ta­loon? Kaa­va on kuin pahin esi­merk­ki 70-luvun met­sä­lä­hiös­tä, pari jät­ti­ta­loa ja kai­ken­lais­ta jäsen­ty­mä­tön­tä siel­lä ympä­ril­lä. 30’000 raken­nus­ne­liö­tä yksi­näi­seen kort­te­liin Lah­den­tien ja Vii­kin­tien väliin 8‑kerrokseen? Älkää nyt viitsikö.

    Paik­ka oli­si mitä par­hain pie­ni­mit­ta­kaa­vai­sel­le raken­ta­mi­sel­le, jol­la saa­tai­siin sama mää­rä raken­nusoi­keut­ta ja kui­ten­kin joten­kin jäsen­ty­nyt raken­ne pien­ten kort­te­lei­den ansiosta.

    Miten näin huo­noa kau­pun­kia voi­daan suun­ni­tel­la noin kes­kei­sel­le ja poten­ti­aa­li­sel­le pai­kal­le? Isot raken­nus­yh­tiöt aina­kin tyk­kää­vät kun mega­kort­te­lit sul­ke­vat pie­net kil­pai­li­jat pois.

  10. Kyl­lä lau­ta­kun­nan on syy­tä ihan oikeas­ti puut­tua sii­hen Haa­ko­nin­lah­den rati­kan­vie­rus­py­sä­köin­tiin. Olen samaa miel­tä sii­tä, että ongel­ma tulee ole­maan täl­lä väl­jäl­lä mitoi­tuk­sel­la huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin mones­sa muus­sa pai­kas­sa, mut­ta ongel­mak­si se sil­ti jää. Lumi­nen tal­vi peit­tää reu­na­ki­vet ja tekee parin sen­tin koro­tuk­set huo­maa­mat­to­mik­si eikä hel­sin­ki­läis­laa­du­kas tal­vi­kun­nos­sa­pi­to asi­aa paranna.

    Esi­tys pysä­köin­nin kiel­tä­mi­ses­tä tal­ven ajak­si ei vakuu­ta. Jos näin voi­si reaa­li­maa­il­mas­sa teh­dä, mik­si on nyt kol­me peräk­käis­tä, todel­la ongel­mal­lis­ta lumi­tal­vea jätet­ty teke­mät­tä? Ja mik­si yhtäk­kiä teh­täi­siin­kin? Minun usko­ni ei jak­sa riit­tää sii­hen, että vir­ka­mie­het yhtäk­kiä sai­si­vat jos­tain roh­keut­ta ja tah­toa täl­lai­siin pää­tök­siin, kun eivät ole sitä aiem­min­kaan saaneet.

    Muis­tat­te­ko, mitä tapah­tui pari vuot­ta sit­ten? Kun Kal­lios­sa, Eiras­sa ja Kruu­nun­haas­sa oli riit­tä­vän kau­an odo­tet­tu tule­ma­ton­ta vää­rin­py­sä­köi­dyn auton taak­se jää­nyt­tä ratik­kaa lumi­han­ges­sa ja lopul­ta Hesa­ri­kin kiin­nos­tui, niin kau­pun­ki päät­ti toi­mia. Huput­ti pysä­köin­ti­kiel­to­mer­kit teh­den näin pysä­köin­nis­tä sal­lit­tua, mak­su­ton­ta ja aika­ra­ja­ton­ta sekä kär­rä­si samal­la pai­kal­le siir­to­ke­ho­tus­kyl­tit. Leh­dis­tös­sä sit­ten vakuu­tet­tiin, ettei auto­ja oikeas­ti min­ne­kään siir­re­tä — mitä nyt vää­rin­py­sä­köi­ty, sakot­ta­mat­ta jätet­ty auto vetäis­täi­siin puo­li met­riä jal­ka­käy­tä­väl­le päin HKL:n rai­vausau­ton toi­mes­ta, kuten aina ennen­kin. Auto­ja täyn­nä oli­vat kadun­var­ret edel­leen. Pitäi­si­kö itkeä vai nauraa?

    Ehkä kaik­kein surul­li­sin­ta täs­sä kui­ten­kin on se, että tuol­lai­nen vir­heel­li­nen lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma pää­tyy lau­ta­kun­taan asti. Se on kui­ten­kin pyö­ri­nyt KSV:n sisäl­lä ja sii­tä on pyy­det­ty lausun­toa myös HSL:n vir­ka­mie­hil­tä. Näh­tä­väs­ti sekä KSV:n että HSL:n rai­tio­vau­nu­jen paris­sa työs­ken­te­le­vät vir­ka­mie­het ovat jät­tä­neet asian huo­mioi­mat­ta. Puut­tuu­ko heil­tä ammat­ti­tai­toa, kun­nian­hi­moa, roh­keut­ta vai esi­mie­hen tuki? Eikö kai­kil­la niil­lä rai­tio­vau­nu­jen nopeu­den ja luo­tet­ta­vuu­den paran­nus­pu­heil­la ole­kaan oikeas­ti mitään mer­ki­tys­tä, jos uudel­le, vie­lä tyh­jäl­le alu­eel­le voi­daan suun­ni­tel­la huo­no­ja ratkaisuja?

    Kun joka tapauk­ses­sa niin ikä­väs­ti pää­si käy­mään, että tämä alus­ta­va lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma saa­vut­ti lau­ta­kun­nan, niin tie­tys­ti lau­ta­kun­nan on asi­aan puu­tut­ta­va, sik­si­hän se on ole­mas­sa. Vie­lä ei ole lii­an myö­häis­tä, sil­lä var­si­nai­nen lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma tulee käsit­te­lyyn aika­naan, ja kun koko­nais­le­veyk­siä ei ole tar­peen muut­taa, niin ongel­man voi rat­kais­ta silloinkin.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun­nat kyl­lä val­mis­te­le­vat nyt­kin yleis­kaa­vo­jaan. Jos ei ole mitään meka­nis­mia päät­tää yhtei­ses­tä yleis­kaa­vas­ta, jos­sa hel­sinn­ki­läi­sil­lä voi­si olla mie­li­pi­tei­tä maan­käy­tös­tä Espoos­sa ja päin vas­toin, yhtei­nen yleis­kaa­va tark­joit­taa, että eril­li­set yleis­kaa­vat lii­ma­taan yhteen. Sen voi teh­dä kuka tahan­sa nytkin.

    Vuo­si­kym­me­niä on jo teh­ty seu­dul­le yleis­kaa­vo­ja ja tul­laan teke­mään. Nyt val­ta­kun­nan hal­li­tus on kir­jan­nut ohjel­maan­sa kun­ta­uu­dis­tuk­sen, jos­sa suu­ril­la kau­pun­ki­seu­duil­la tavoi­tel­laan uut­ta hal­lin­to­ta­paa, mm koko seu­dul­le yhteis­tä yleiskaavoitusta.

    Eikö oli­si hur­maa­vaa, jos Hel­sin­ki täs­sä sau­mas­sa luot­tai­si hal­li­tuk­sen saa­van uudis­tuk­sen aikaan. Suun­nit­te­lus­sa­kin oikea ajoi­tus on yllät­tä­vän tär­ke­ää. Hel­sin­ki on täs­sä osaa­mi­ses­sa vas­ta ala-asteella.

  12. Kai­man kai­puuseen seu­dun yhtei­ses­tä yleis­kaa­vas­ta on help­po yhtyä.
    Jotain on ilmei­ses­ti aikoi­naan yri­tet­ty, suun­ni­tel­ma yhtei­ses­tä kaa­vas­ta oli pai­net­tu jo kaa­voi­tus­kat­sauk­seen­kin pari vuot­ta sitten.

    Nyt­hän kaa­vat ovat mah­dol­li­sim­man huo­nos­ti synk­ro­nis­sa, Van­taan ja Ran­ta-Espoon yleis­kaa­vat ovat val­mis­tu­neet vas­ta pari vuot­ta sit­ten. Reu­na-aluei­den yleis­piir­tei­nen maan­käyt­tö on siis lyö­ty luk­koon ennen­kuin Hel­sin­gis­sä on pääs­ty edes liikkeelle.

    Onko se sit­ten hyvä vai huo­no voi kysyä. Län­si-Hel­sin­gin (lue Espoon) yleis­kaa­vas­sa on ase­tet­tu työ­paik­kao­ma­va­rai­suu­del­le tavoi­te 100% vuo­teen 2030. Toteu­tuu tai ei, mikä­hän on Itä-Hel­sin­gin vastaava.

    Muu­ten­kin naa­pu­ri­kau­pun­kien yleis­kaa­vat ovat tark­kuu­del­taan aivan eri tasoa kuin Hel­sin­gin v 2002 kaa­va, jon­ka yleis­kart­ta vas­taa tark­kuu­del­taan lähin­nä seu­tu­kaa­vaa jos sitäkään.
    Epä­tark­kuus tulee vie­lä räi­keäm­min ilmi, jos ver­taa jotain osa-aluet­ta, esim. Vuo­saar­ta (38 000 as) vas­taa­van kokoi­sen pik­ku­kau­pun­gin, vaik­ka­pa Kera­van tai Hyvin­kään kaa­voi­hin (kvg).

    Ehkä jotain ker­too sekin, että uuden yleis­kaa­van tavoi­te­ra­port­ti on vain yksi pykä­lä lau­ta­kun­nan esi­tys­lis­tal­la muun sälän jou­kos­sa. Kyl­lä­hän se ansait­si vii­kon semi­naa­rin. Ehkä sit­ten uudel­le lau­ta­kun­nal­le ensi vuon­na järjestyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.