Viimekertainen kokous jäi väliin Sitran Berliinin ekskursion vuoksi, koska yleiskaavan käynnistymistä ei haluttu käsitellä kovin varamiehisellä joukolla.
Seuraavat 600 000 helsinkiläistä: yleiskaavan lähtökohdat
Pamflettimme vanheni melkein heti. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää lähtökohdaksi, että seudun väkiluku kasvaa 600 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Me esitimme 400 000, mutta vuoteen 2035 mennessä, joten linjassa ollaan.
Tuo valittu 600 000 on skenaarioista nopeinta kasvua osoittava. Helsingin yleiskaavoitukseen sillä, kasvaako seutu 400 000 asukkaalla vai 600 000 asukkaalla, ei ole mitään merkitystä. Helsingin kannattaa yhdyskuntarakenteen eheyden nimissä ottaa vastaan niin paljon kuin se pystyy, eikä se, paljonko Helsinki pystyy ottamaan vastaan, riipu siitä, paljonko väkeä tämän lisäksi pursuaa reunoille. Helsingin pitäisi lisätä kaavoitusta Kehä I:n sisäpuolella reippaasti ja laajentaa ruutukaavaan, ratikkaan ja hissiin perustuvaa kaupunkia paljon lisää.
Voitaisiin ajatella, että Helsingin kantakaupunki jätettäisiin sen suuruiseksi kuin se nyt on ja rakennettaisiin lisää sen ympärille hyviä tytärkaupunkeja, jotka sidottaisiin toisiinsa raideliikenteellä. Jos olisin Uudenmaan keisari, kannattaisin tätä mallia. Olen yrittänyt puhua sen puolesta Uudenmaan liitossa, mutta kehyskunnille tämä ei käynyt. Asutusta ei haluta keskittää muutamaan elinkelpoiseksi kasvavaan keskukseen, vaan halutaan lisää jäsentymätöntä omakotimattoa nykyiseen tapaan. Seutukaava on tehty käyttäen käänteistä juustohöylää ripotellen asutusta tasapuolisesti kaikkialle. Kun ennustettu uusi asukasmäärä (435 000 vuodesta 2008) ei riittänyt, jätettiin Ristikydön kaavailtu kaupunki radanvarressa odottamaan parempia aikoja. Näissä oloissa Helsingin kannattaa kasvattaa omaa keskustaan niin paljon kuin sielu sietää.
Toisenlainen yhdyskuntarakenne edellyttäisi toisenlaista päätöksentekojärjestelmää, mutta kuntauudistus näyttää kaatuvan kokonaan demareiden vastustukseen.
Capellan puistotien asemakaavaluonnos
(Pöydältä)
Tästä Mikko Särelällä on joitain yksityiskohtaisia huomautuksia, jotka hän varmaankin kirjoittaa itse auki.
Minä haluaisin keskustella siitä, voisiko autopaikkavelvoitetta kaupungin vuokra-asunnoilta vähän helpottaa tässä metropysäkin vieressä olevalla tontilla, koska vaatimus rakentaa järkyttävän kalliita paikkoja kaataa koko hankkeen. Vastaavasti jossakin muualla voisi paikkoja olla vaikka vähän enemmän.
Tämä on vasta luonnos ideakilpailun pohjaksi. Siksi yksityiskohtiin ehditään palata. Oletan, että kilpailun tuloksena kerrosneliömäärä vähän nousee.
Haakoninlahti 2 (Kruunuvuorenranta) asemakaava
Tiivistä kerrostaloasemista, tonttitehokkuus 1,7 ja aluetehokkuus 0,75. Pysäköinti maan alla, paitsi vuokra-asuntotonteilla, joilla se on osoitettu maanpäällisille parkkipaikoille. Näiden tieltä väistyy noin sata asukasta. Tämä on vähän avutonta kiinteistöpolitiikkaa. Parkkipaikkojen alle jää maata ainakin miljoonan euron arvosta. Pysäköinti maan alla olisi halvempaa, mutta silloin se tulisi vuokra-asuntojen hintoihin eikä ARA hyväksyisi koko hankkeita. Pienellä mielikuvituksella tähän voisi löytää paremman ratkaisun, mutta se edellyttäisi toisaalta koko alueen suunnittelua uudestaan, joten juna taisi jo mennä.
Kaupungin osalta kaavoitushyöty 50 miljoonaa, mistä 17 miljoonaa hulahtaa alueen investointeihin ja 33 miljoonaa voidaan panna siltarahastoon. Maapoliittisissa neuvotteluissa (kaavoitushyödyn leikkaaminen) yksityisten kanssa voidaan siltarahastoa vielä vähän kartuttaa.
Tämä on ollut meidän käsittelyssä aiemminkin, jolloin isot ratkaisut on tehty.
Onko fillariosastolla huomauttamista?
Länsi-Reimarlan pientaloalueen kaava
Kaava on ollut nähtävillä ja siihen on tehty vähäisiä muutoksia. Omakotialueen kaava ajanmukaistetaan, rakennuksia suojellaan ja täydennysrakentamista sallitaan 5000 neliön verran.