Ympäristöministeriä on vaadittu sulkemaan Talvivaaran kaivos ja ministerit syyttävät toisiaan, kenen vika on, että Talvivaaran kaivoksella on niin löperö ympäristölupa. Laki on meillä kirjoitettu niin, että toimivana viranomaisena on ELY-keskus ja ministeri voi puuttua sen toimintaan yhtä vähän kuin oikeusministeri siihen, tuomitaanko Anneli Auer miehensä murhasta. ELY-keskuksen ohella TUKES voi sulkea kaivoksen, mutta sitäkään ministeri ei voi käskyttää.
On oikein, etteivät poliitikot voi vaikuttaa rikostuomioihin, mutta minusta ei ole hyvä, että päätösvalta Talvivaaran kokoisissa asioissa on jollakin ”riippumattomalla” virkamiehellä, jota ei voi ulkoa päin käskyttää. ”Riippumaton” on lainausmerkeissä siksi, että alueellisen ympäristöviranomaisen riippumattomuus ELY-keskuksen sisällä on vähintäänkin kyseenalainen asia. ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu myös työllisyyden ja elinkeinojen edistäminen. Vaikka myös elinkeinojen edistäminen on hyvä asia, ympäristönäkökohtia pitäisi voida tarkastella ympäristönäkökohtina. Oikeudenkäynneissäkin puolustus toimii syyttäjäviranomaisesta riippumattomana.
Ristiriitatilanteissa ministerillä pitäisi olla mahdollisuus puuttua asioihin. Eduskunnalla taas on mahdollisuus puuttua ministerin asioihin. Risto Volanen kirjoitti tämän päivän Hesarissa hyvin nykyjärjestelmän haavoittuvuudesta kriisitilanteissa. Jos on päätettävä, uhrataanko Saimaa vai joitakin satoja työpaikkoja tai kuinka suuri riski Saimaan osalta on hyväksyttävä, päästösvalta ja vastuu eivät saisi kuulua parille satunnaisesti valitulle virkamiehelle vaan maan hallitukselle ja eduskunnalle.
Viranomaisten riippumattomuudella on varmaankin haluttu estää se, että ympäristöluvissa linja muuttuu ministerin vaihtuessa. Nyt vastaavasti linja vaikkapa rakennusluvissa vaihtelee ELY-keskusten välillä aivan muutaman virkamiehen maailmankatsomuksen mukaan, eikä siihen voi puuttua ennen kuin asianomainen on eläkkeellä.
Ympäristöviranomaisina ELY-keskukset eivät ole, anteeksi nyt vain, riittävän asiantuntevia eivätkä ympäristöviranomaiset ELY-keskusten sisällä riittävän riippumattomia. Jos ELY-keskukset olisivat vastuussa myös ydinvoimaloiden turvallisuuden valvonnasta, olisi Olkiluoto kolmonen ollut valmis jo pitkään ja se olisi maksanut vain puolet siitä mitä se maksaa nyt. ELY-keskus olisi uskonut kaiken, mitä Areva olisi sille syöttänyt. STUK tutkii joka ikisen nippeliasian itsenäisesti ja jos se ei jotain asiaa tunne, se hankkii osaamisen ja laskuttaa tästäkin hakijaa. Jos ELY-keskus ei velvoita Talvivaaraa varautumaan sateiseen kesään, miten se voisi velvoittaa ydinvoimalaa ylläpitämään hätäjäähdytysjärjestelmää?
Vielä kerran: Suomeen ei voi päästää suurta joukkoa ulkomaisia kaivosyrityksiä tyhjentämään maatamme luonnonvaroista, jos ympäristöhallintomme on täysin hampaatonta.
