Naudanlihan syömistä ei pidä subventoida

Eilen kuulimme taas, että nau­dan­li­han kulu­tuk­sel­la on ikävän suuri hiil­i­jalan­jäl­ki. Tämä tieto pom­pah­taa esille kaikissa koti­talouk­sien hiil­i­jalan­jälkeä analysoivis­sa laskelmis­sa. Toisaal­ta mon­et ruuan ter­veyshait­to­ja koske­vat tutkimuk­sen osoit­ta­vat syyt­tävän sor­men nau­dan­li­haan. Sen run­sas syömi­nen on ilmeinen terveysriski.

Nau­dan­li­ha olisi siis mitä ilmeisin hait­taveron kohde. Ennen kuin ryhdytään lihaa verot­ta­maan, kan­nat­taisi ehkä lopet­taa sen sub­ven­toimi­nen. Maat­alous­poli­ti­ikkamme tukee nau­dan­li­han tuotan­toa kah­ta kaut­ta. Ensin rehuntuotan­to pel­loil­la saa pin­ta-alatukea ja sen jäl­keen rehun syöt­tämistä eläimille tue­taan erik­seen eläinko­htaisel­la tuel­la. Kansalli­nen tuki jae­taan näin. Ker­too jotain maat­alous­poli­ti­ikas­ta, että edes vähäistä suurem­mil­la pon­nis­teluil­la ei pysty selvit­tämään, tukeeko kansal­lisen tuen lisäk­si EU:n yleinen maat­alous­tu­ki myös lihan tuotan­toa erik­seen, vai pelkästään pin­ta-alat­uen kautta.

Entä jos eril­lis­es­tä lihan tuotan­non tues­ta luovut­taisi­in kokon­aan ja tuet­taisi­in pelkästään rehun tuotan­toa samo­jen hehtaar­itukien kaut­ta kuin leipävil­jan tuotantoa?