Miksi ruuhkamaksut

(Laitoin Vihreän liiton sivuille lähet­tämäni kir­joituk­sen myös tänne)

Mitä vikaa on autoilussa?

Auto polt­taa fos­si­ilista öljyä hiilid­iok­sidik­si, se vie tilaa ihmisiltä tilaa kaupungeis­sa ja tekee niistä epävi­ihty­isiä, pakokaa­sut ovat epäter­veel­lisiä ja pilaa­vat hen­gi­tysil­maa, liiken­teen melu häir­it­see ja autol­la aja­va hidas­taa ruuhkau­tu­misen vuok­si muiden matkaa.

Pakop­utkesta tule­va hiilid­iok­si­di on aivan saman­laista kuin savupi­i­pus­ta tule­va. Ilmas­ton kannal­ta autol­la ajami­nen on yhtä haitallista kuin talo­jen läm­mit­tämi­nen. Muut autoilun hai­tat koske­vat melkein pelkästään auton käyt­töä kaupungeis­sa. Auton viemä tila ei ole mikään ongel­ma haja-asu­tusalueil­la. Pakokaa­su­jen epäter­veel­lisyys tai meluhai­tat ihmisille riip­pu­vat kär­simään joutu­vien ihmis­ten määrästä, ja ihmisiä on kaupungeis­sa paljon tiheäm­mässä kuin maaseudul­la. Ruuhkaa on haja-asu­tusalueil­la vaikea aiheut­taa. Pääosa autoilun haitoista tulee kaupunkili­iken­teestä, mut­ta autoilun hait­tavero polt­toaineessa rokot­taa yhtäläis­es­ti ajamista kaupungeis­sa ja maal­la. Maal­la autoilu on räikeästi yliv­erotet­tua ja kaupungeis­sa aliverotettua.

Suuris­sa kaupungeis­sa liiken­net­tä ei saa suju­vak­si teitä rak­en­ta­mal­la, kos­ka suju­vat tiet houkut­tel­e­vat lisää liiken­net­tä, kunnes ne ovat taas ruuhkau­tunei­ta. Suomen mit­takaa­van kaupungeis­sa on teo­ri­as­sa mah­dol­lista rak­en­taa riit­tävästi teitä, mut­ta tämä tulee kalli­ik­si ja pilkkoo kaupunkiym­päristön moot­toriteil­lä. Jos liiken­teestä halu­taan kohtu­uhin­nal­la suju­vaa, ain­oa keino pitää tiet riit­tävän tyhjinä on verot­taa autoilua ruuhkau­tuvil­la osuuk­sil­la ruuhka­mak­suil­la eli tietulleilla.

Ruuhka­mak­su­ista on ollut vain hyviä koke­muk­sia siel­lä, mis­sä ne on otet­tu käyt­töön. Oslon tilapäisek­si tarkoitet­tu tietul­li oli tarkoi­tus pois­taa, kun rahaa vält­tämät­tömi­in investoin­tei­hin oli saatu kerä­tyk­si, mut­ta tietul­lien vaiku­tus liiken­teen suju­vu­u­teen oli niin merkit­tävä, että tietul­lit jätet­ti­in paikalleen. Tukhol­maan saati­in ruuhka­mak­sut suuren poli­it­tisen riidan päät­teek­si täpäräl­lä enem­mistöl­lä, mut­ta nyt selvä enem­mistö kansas­ta tukee niitä. Tukhol­man hyvistä koke­muk­sista rohkaistuneena Göte­borg ottaa ruuhka­mak­sut käyt­töön vuo­den 2013 alussa.

Ruuhka­mak­sut siirtävät riit­tävän määrän liiken­teestä autoista joukkoli­iken­teeseen. Tämä seu­rauk­se­na liiken­teestä tulee suju­vaa. Eniten ruuhkien helpot­tamis­es­ta hyö­tyvät autoil­i­jat, sil­lä bus­sit ja ratikat voivat vält­tää ruuhkat omien kaisto­jen­sa ansios­ta. Mak­suina kerä­tyt rahat eivät mene hukkaan, vaan tekevät mah­dol­lisek­si joko alen­taa muu­ta vero­tus­ta tai toteut­taa tarpeel­lisia liiken­nein­vestoin­te­ja. Autoilu­un kohdis­tu­vaa kokon­aisvero­tus­ta ei ole tarpeen nos­taa, sil­lä ruuhka­mak­su­jen vastapain­ona autoilun vero­tus­ta voi alen­taa maaseudulla.

Kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua ihme­tel­lään aikalais­temme type­r­yyt­tä, kun näin hyvää keinoa ei otet­tu käyt­töön aiemmin.