Kuntauudistukseen liittyvät hankkeet pääkaupunkiseudun hallinnon organisoimisesta koskevat toki myös Uudenmaan liittoa. Jos metropolihallintoon on tarkoitus ottaa 14 kuntaa, voisi koko asian siirtää oikeastaan Uudenmaan liiton hoiviin. Tai jos maankäytön suunnittelu siirretään erilliselle metropolihallinnolle, mitä tehtäviä jää maakuntaliitolle?
Uudenmaan liitossa on ollut käytössä äänileikkuri, jolla on rajoitettu Helsingin valtaa. Tässä on se ongelma, että näin on rajoitettu äänivaltaa niiltä, jotka kannattavat joukkoliikennettä ja ehyttä yhdyskuntarakennetta nyt esimerkiksi ja annettu sitä niille, jotka ajavat autoiluun perustuvaa hajarakennetta.
Liikenteen kehittämistä varten on perustettu Uudenmaan liiton ulkopuolelle erillinen HSL, missä on esimerkiksi se ongelma, että maankäytön suunnittelu ja liikenteen suunnittelu ovat nyt eri paikoissa. Mutta ei siitäkään mitään tulisi, että joukkoliikenne toimii pääasiassa Helsingin rahoilla, mutta tuon rahan käyttämisestä päättäisivät aivan muut. Koska Uudenmaan liittoa vaivaa äänileikkurista johtuva demokratiavaje, tehtävä toisensa jälkeen on siirretty siiloutuneille erillisorganisaatioille ja maakuntaliiton tehtävät ovat käyneet aika vähiin.
Maakuntaliiton tulevaisuutta selvittäneen Keravan entisen kaupunginjohtajan Rolf Pagvalinin selvitysmiesraportissa ehdotettiin äänileikkurin lieventämistä. Tätä on yritetty ja tähän tähtäävä perussopimuksen muutos on ollut kuntien hyväksyttävänä, mutta se on kaatunut määrävähemmistön äänin. Tämä on johtanut Uudenmaan liiton pieneen kriisiin, sillä on selvä, että näillä säännöillä toimivan maakuntaliiton on turha odottaa kovin kummoista roolia kuntauudistuksen yhteydessä. Uhkaa käydä niin, että maakuntaliiton tärkeimmäksi tehtäväksi jää päättäminen vuoden uusmaalaisesta kylästä.
Jos Uudenmaan liitto saisi tehtäväkseen huolehtia niistä asioista, joita on ajateltu antaa metropolihallinnolle, ei uusikaan perussopimus toimisi. Johtoon tulisi tietysti suorilla vaaleilla valittu valtuusto.
Uudenmaan liiton hallituksen seminaarissa Berliinissä pohdittiin myös tätä asiaa. Konsensuksena tuntui olevan yrittää vedota vielä niihin kuntiin, jotka ovat päättäneet äänestää perussopimusta vastaan. Mitä tehdään maakuntaliitolla, jolla ei ole muuta tehtävää kuin valita Vuoden uusmaalainen kylä?