Välimäen–Soininvaaran linja

Minus­ta ter­vey­den­huolto tulisi organ­isoi­da, kuten hal­li­tus on esit­tänyt, tule­vis­sa suuris­sa kun­nis­sa, joi­ta on var­maankin noin 20. Ne ovat lähin­nä maakun­tien­sa keskuskaupunke­ja, joi­hin liitetään kehyskunnat.

Vaa­ti­van tason erikois­sairaan­hoito olisi nyky­isil­lä eri­ty­is­vas­tu­ualueil­la ja ”alue­sairaalata­son” erikois­sairaan­hoito ja peruster­vey­den­hoito samas­sa organ­isaa­tios­sa vahvoil­la peruskun­nil­la. Näin organ­isaa­tio­ta­soista jäisi pois yksi.

Tämä malli sopii kuitenkin vain kah­teenkymme­neen suurim­paan kun­taan, jois­sa tosin asu­isi val­taosa suo­ma­lai­sista. Muut, noin 70 – 200 kun­taa, vas­taisi­vat itse nykyiseen tapaan peruster­vey­den­huol­losta ja ostaisi­vat erikois­sairaan­hoidon noil­ta maakun­tien­sa keskuskaupungeil­ta ja ERVA-alueil­ta. Tältä osin esi­tyik­seni poikkeaa Välimäen mallista, jos­sa nuo kun­nat ostaisi­vat koko ter­vey­den­huol­lon keskuskaupungilta. Saa­vat tietysti ostaa koko paketin, jos siihen päätyvät.

Mik­si täl­lainen taka-askel?

Kansan­ter­veyslakia valmis­telti­in aikanaan 1950-luvun Suomeen (toteutet­ti­in myöhem­min, mut­ta valmis­telti­in), jos­sa väki asui pääosin maal­la ja kul­ki hevoskyy­dil­lä jos sil­läkään. Jako oli järkevä, kos­ka ter­veyskeskus oli lähel­lä ja sairaala kaukana. Kaupungeis­sa tämä logisti­nen argu­ment­ti jaon puoles­ta on pois­tunut, mut­ta haja-asu­tusalueil­la se on yhä relevantti.

Entä demokra­tia?

Poti­las, joka tulee Joen­su­us­ta HYKS:iin sydä­men­si­ir­toon valit­taa har­voin demokra­ti­ava­jeesta, vaik­ka ei olekaan saanut vaikut­taa HUS:n hal­li­tuk­sen val­in­taan. Kun­nat, jot­ka osta­vat ter­vey­den­huolton­sa yksi­tyiseltä lääkäri­fir­mal­ta, eivät saa aset­taa omia edus­ta­ji­aan yri­tyk­sen hallitukseen.

Kirur­gian organ­isoin­ti­in ei liity merkit­täviä demokra­ti­atarpei­ta. Sen sijaan ter­veyskeskusverkkoon liit­tyy edes jotain demokra­ti­akysymyk­siä. On kohtu­ullista, että haja-asu­tuskun­nat saa­vat oma­l­la päätök­sel­lään ja omil­la rahoil­laan organ­isoi­da peruster­vey­den­huol­lon. On myös kohtu­ullista, että ne riit­tävän suuret kaupun­git saa­vat organ­isoi­da ter­vey­den­hoiton­sa itse, eivätkä joudu luovut­ta­maan päätös­val­taa tästä jon­nekin hallinto­him­melien sekamelskaan.

***

(Kari Välimä­ki on tästä esi­tyk­ses­tä vas­tu­us­sa yhtä vähän kuin Paasikivi oli vas­tu­us­sa Kekkosen toimista.)