Berliinin innovatiivisuus

Uuden­maan­li­iton hal­li­tus on paraikaa Berli­inis­sä tutus­tu­mis- ja sem­i­naari­matkalla. Tutus­tu­im­mme juuri Berli­inin start­up ‑ohjel­maan. Tääl­lä syn­tyy vuosit­tain yli 40 000 uut­ta yri­tys­tä. Berli­in­istä on lyhyessä ajas­sa tul­lut yksi maail­man vahvim­mista innovaatiokeskuksista.

Hei­dän start­up ‑yri­tys­ten­sä rahoi­tus ja tuki­mallit ovat vaikut­ta­van oloisia. Jos meil­lä joku esit­täisi moista, sitä pidet­täisi­in lait­tomana val­tion­tuke­na, mut­ta muut eivät ole yhtä nipoja.

Berli­inin men­estyk­sen takana on kuitenkin muu­takin. Kol­men miljoo­nan asukkaan kaupun­ki, jos­ta saa asun­non hal­val­la, eikä mis­tään lähiöstä vaan keskeltä ihan oikeaa kaupunkia. Inno­vaa­tiot sik­iävät kaupunkiym­päristössä, kos­ka kaupun­ki tar­joaa alus­tan suurelle määrälle kon­tak­te­ja. Lähiöt taas on suun­nitel­tu min­i­moimaan ihmis­ten välisen kanssakäymisen.

Start­up –yri­tys­ten perus­ta­jat ovat yleen­sä nuo­ria ja yri­tyk­sen alku­vai­heessa eivät mitenkään varakkai­ta. Jos asum­i­nen mak­saisi Berlinis­sä yhtä paljon kuin Lon­toos­sa tai Helsingis­sä, he eivät voisi asua keskel­lä Berliiniä.
Olen entistä vaku­ut­tuneem­pi, että Helsin­gin pitäisi kaavoit­taa vuosit­tain 10 000 asun­toa oikeaan kaupunki­in Kehä I:n sisäpuolelle.