Asuntoluento, osa 6: Tuki seinille vai asukkaalle?

Pien­i­t­u­lois­t­en asum­is­mah­dol­lisuuk­sia voi tukea joka tekemäl­lä eril­lisiä talo­ja, joi­hin pääsee asun­non tarpeen perus­teel­la. Tai sit­ten voi tukea vuokral­la asu­jia ihan yleis­es­ti asum­istuen kaut­ta. Tässä jälkim­mäisessä tavas­sa on paljon hyviä puo­lia. Seinien kaut­ta tule­va tuki on rak­en­teeltaan on-off ‑tuki. Joko saa edullisen vuokra-asun­non tai ei saa. Asum­is­tu­ki on liuku­vasti häviävä pien­i­t­u­loisen tuki, joka pois­taisi myös rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. On jotenkin miel­lyt­tävämpi sel­l­ainen 1930-luvun kaupun­ki, jos­sa omis­tusasu­jia ja vuokral­la asu­jia on sekaisin samas­sa rapussa.

Nykyi­nen seinien kaut­ta tapah­tu­va poli­ti­ik­ka sisältää myös ongel­man, kun vähä­varainen vauras­tuu. On vaa­dit­tu, että yli­t­u­lois­t­en on muutet­ta­va pois edulli­sista vuokra-asun­noista. Pieni kan­nusti­non­gel­ma kuitenkin tulee siitä, että jos pitkäaikaistyöt­tömän töi­hin meno tuot­taa automaat­tis­es­ti häädön. (Terkku­ja Het­emäelle!) Jos tuki tulisi asum­istuen kaut­ta, se pienenisi tulo­jen kas­vaes­sa, mut­ta muut­taa ei tarvitsisi.

On san­ot­tu, että asum­is­tu­ki menee vuokri­in. Jos pieni­palkkainen saa asum­is­tukea 150 euroa ja palkkaa 1400 euroa eli yhteen­sä 1550 euroa ja sit­ten toinen näistä nousee 50 eurol­la, mitä eroa sil­lä on, kumpi nousee, palk­ka 1450 euroon vai asum­is­tu­ki 200 euroon? Sil­lä olisi eroa, jos asum­is­tu­ki riip­puisi vuokras­ta, mut­ta sitä se ei tee Helsingis­sä. Korkeim­mat asum­istuen hyväksymät vuokrat ovat niin matalia, ettei sel­l­aisel­la sum­mal­la asun­to vapail­ta markki­noil­ta irtoa. ARA-vuokrat taas ovat säädel­tyjä, joten asum­is­tu­ki ei nos­ta niitä. Asum­is­tu­ki on pien­i­t­u­loiselle kor­vaus siitä, ettei omista asun­toa. Asum­istuen saa­jan ei tietenkään kan­na­ta ostaa itselleen asuntoa.

Eri­tyis­es­ti ihmette­len, miten niin moni on huolestunut asum­istuen val­u­mis­es­ta vuokri­in, mut­ta ei näe mitään ongel­maa omis­tusasumisen run­saskäti­sis­sä vero­tuis­sa. Mik­si ne muka eivät valuisi hin­toi­hin? Toisin kuin asum­is­tu­ki, omis­tusasumisen vero­tu­ki on sitä suurem­pi, mitä enem­män asun­nos­ta mak­saa. Van­ho­jen asun­to­jen kau­pas­sa se hyödyt­tää myyjää, mut­ta ei lainkaan ostajaa.

Kokon­aan eri asia on toimeen­tu­lotuen asum­isosa, joka kor­vaa kohtu­ulliset asum­is­menot sat­apros­ent­tis­es­ti. Se menee tietysti vuokri­in ja oikein pahasti. Tästä kär­sivät ne pieni­palkkaiset, jot­ka eivät ole riit­tävän pieni­palkkaisia saadak­seen itse toimeen­tu­lo­tukea. Helsingistä puut­tuvat tämän takia hal­vat vuokra-asun­not kokon­aan. Asun­nos­ta, jon­ka sijaintin­sa ja kun­ton­sa puoles­ta tulisi olla hal­pa, per­itään aina se fat­tan mak­sama kohtu­ulli­nen vuokra. Helsingis­sä kan­nat­taisi nos­taa toimeen­tu­lotuen yleistä osaa 200 eurol­la ja alen­taa hyväksyt­täviä asum­is­meno­ja 200 eurolla.