Anteeksi, että jatkan jankuttamista pysäköintipolitiikasta. Se johtuu siitä, että Helsingissä kaavaillaan pysäköintiin investointia, joka vastaa suuruusluokaltaan länsimetron rakentamista. Siitä pitäisi siis keskustella yhtä paljon kuin länsimetrosta.
Keskustelussa usein käytetty argumentti on, että pysäköintipaikkoja pitää rakentaa nyt kysyntää enemmän, koska kysyntä oletettavasti kasvaa tulevaisuudessa. Myös tämä argumentti edellyttää pysäköintipolitiikan muutosta.
Oletetaan, että pysäköintipaikat maksavat 30 000 euroa kappale. Talossa on 100 asuntoa. Montako paikkaa pitää rakentaa? Formaali taloustiede ratkaisee asian niin, että paikkoja rakennetaan niin monta kuin menee kaupaksi tuohon hintaan tai siitä johdettuun vuokraan. Sillä, joka tämän kiistää, on harteillaan aika iso todistustaakka, sillä hänen tulisi kumota koko talousjärjestelmämme pohjalla oleva teoria. Tai sitten pitäisi turvautua pysäköinnin ulkoisiin hyötyihin, mikä sekään ei ole ihan helppoa, koska yleensä auton käytöstä tiheästi rakennetuissa kaupungeissa oletetaan tulevan ulkoista haittaa eikä hyötyä. Autoilijalle itselleen koituva hyöty ilmenee jo halukkuudessa maksaa pysäköintipaikasta.
Sitten tämä argumentti kasvavasta kysynnästä. Autopaikkanormin mukaan tuohon pitäisi rakentaa 70 autopaikkaa. Vaikka niihin ei vielä kohdistuisi maksuhalukasta kysyntää kuin 30 paikan verran, kysyntä voi nousta myöhemmin ja autopaikkojen rakentaminen jälkeenpäin on paljon kalliimpaa.
Hyvä, uskotaan tähän.
Nykyisin käytäntönä on, että kaikki paikat jaetaan heti ja voimakkaasti subventoituun hintaan, koska muuten ne jäisivät tyhjilleen. Yleensä käytäntönä on, että kerran saatu paikka on ikuinen ja seuraa asuntoa myös, kun asukas vaihtuu. Tämä käytäntö nyt ainakin pitäisi kieltää, koska eihän asukas, jolle ilmaantuu auton käyttötarve myöhemmin, saa paikkaa kuitenkaan. Minä tulkitsen asunto-osakelakia niin, että tällainen menettely on kielletty jo nyt, mutta koska kieltoa rikotaan yleisesti, se tulisi kirjoittaa lakiin yksiselitteisesti. Paikat pitäisi huutokaupata kerran vuodessa. Myöskään mitään jonotuskäytäntöä ei tulisi olla.
Muuten olen sitä mieltä, että tämä myöhemmin ehkä kasvava kysyntä tulisi ottaa mieluummin huomioon kaavoituksessa niin, että tehdään mahdolliseksi rakentaa pysäköintitaloja sitä mukaa, kun kysyntää ilmenee.