Lansimetron laituripituus

Hesaris­sa on kir­joitet­tu paljon siitä, pitäisikö Län­simetron ase­mat, jot­ka on suun­nitel­tu kah­den yksikön junille, louhia pidem­mik­si, jot­ta metron kap­a­siteet­ti ei lask­isi 33 pros­ent­tia siitä, mitä se olisi, jos voitaisi­in ajaa kol­men yksikön junilla.

Minäkin olen muodol­lis­es­ti ollut val­tu­utet­tuna päät­tämässä näistä lyhy­istä asemista, mut­ta me teemme päätök­set esit­telystä, eikä esit­te­ly ollut riit­tävää johta­maan strate­giseen pohdintaan.

Virka­henkilöt ovat laske­neet oikein metron kap­a­siteetin annet­tu­jen ole­tusten puit­teis­sa. Annet­tu­jen tieto­jen puit­teis­sa kap­a­siteet­ti riit­tää, JOS automaa­tio onnistuu.

Ruuh­ka-aikana osa joutuu sei­so­maan, mut­ta niin jou­tu­isi, vak­ka kap­a­siteet­ti­ra­joi­tus­ta ei olisi. Metro­ju­nat ovat kalli­ita, eikä kalus­toa voi mitoit­taa niin, että ruuh­ka-aikana istu­in­paikko­ja riit­täisi kaikille.  Viimeiset istuma­paikat oli­si­vat tosi kalliita.

Jotain merkit­tävää on muut­tunut Län­simetropäätök­sen jäl­keen, ei viral­lis­es­ti mut­ta ideoin­nin tasolla.

Kan­sain­vä­li­nen poruk­ka, jon­ka tarkem­pia määrit­te­lyjä en muista, lausui maakun­takaavas­ta ihme­tyk­sen­sä. Hei­dän mielestään pääkaupunkiseudun luon­nolli­nen laa­jen­e­mis­su­un­ta on nauhakaupunk­i­na Kirkkon­um­men ja Por­voon välil­lä. Jos näin todel­la kävisi, metron kysyn­täen­nus­teet meni­sivät kokon­aan uusik­si. Sipoo suun­nit­telee Sibbes­borgi­in jopa sadan tuhan­nen asukkaan kaupunkia. Voidaan tietysti kysyä myös, onko metro sil­loin riit­tävän nopea.

Uuden­maan liit­to ei saisi koskaan aikaa päätöstä rak­en­tamisen keskit­tämis­es­tä ran­nan­su­un­taiselle akselille. Maakun­tali­it­to on kun­tien omis­ta­ma. Sik­si sen pitää jakaa kasvua tas­a­puolis­es­ti kaikille jäsenkun­nilleen.  (Tämä on yhdyskun­tarak­en­teen kannal­ta aivan hirveää!) Toisaal­ta maakun­takaavaan mah­tuu niin paljon rak­en­tamista, ettei koko kaaval­la ole san­ot­tavaa vaiku­tus­ta tule­vaan aluer­ak­en­teeseen. Niin­pä tuo kan­sain­välis­ten asiantun­ti­joiden visio voi toteu­tua itses­tään. Sil­loin metron kap­a­siteet­ti voi käy­dä pieneksi

Viralli­nen vas­taus tähän on, että jos näin käy, metro kan­nat­taa haaroit­taa Itäkeskuk­ses­ta Viikki­in. Parem­pi vai­h­toe­hto olisi ehkä toteut­taa raide­jok­eri  ja vetää se saman tien Uuden Por­voon­tien lin­jaa suo­raan Öster­sun­domi­in. Tämä pikaratikkava­raus sisäl­tyy yleiskaaval­u­on­nok­seen. Hert­toniemestä voisi vetää pikaratikan Pasilaan.

Nykynäkymin en tek­isi päätöstä lyhy­istä asemista, mut­ta tässä vai­heessa asemien piden­tämi­nen mak­saisi noin 150 miljoon­aa euroa. Kun toden­näköisyys kap­a­siteetin hirt­tämis­es­tä kiin­ni on aika pieni,  ei asemien piden­tämi­nen kannata.

Län­sipuolel­la metron kap­a­siteet­ti riit­tää joka tapauk­ses­sa. Jos se ei joskus tule­vaisu­udessa riitä itäpuolel­la, aje­taan kol­men yksikön junil­la. Viimeinen vaunu on maalat­ta­va erivärisek­si ker­tomaan, ettei niistä pääse pois Espoos­sa eikä Laut­tasaa­res­sa. Noloa, mut­ta kaupunki­rak­en­teen arvoon ver­rat­tuna ei kovin paha. Sitä pait­si tuo pul­lonkaula tulee vas­taan aikaisin­taan 2030-luvul­la, jol­loin näitä van­ho­ja metrovaunu­ja ei enää ole. Uusis­sa voi kävel­lä koko junan päästä päähän, joten ei ole mikään katas­trofi, vaik­ka pää­ty­ovista ei pää­sisi ulos.

Jos tähän ske­naar­i­oon usko­taan edes vähän, pitää itä­su­un­nan asemil­la varautua kol­men yksikön juniin.