Mukavat kaupungit menestyvät

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomis­sa 28.7.2012)

Keskisu­uret kaupun­git tar­joa­vat asukkailleen sym­pa­at­tisen ja ekol­o­gis­es­ti ter­veen elinympäristön. Kolmekym­men­tä­tuhat­ta asukas­ta riit­tää taka­maan kau­pal­liset palve­lut ja tyy­dy­tys­tä kult­tuurin nälkään. Kaupun­ki mah­tuu pienelle alalle, joten kaik­ki on lähel­lä. Monille työ­paik­ka, kau­pat ja koulut ovat käve­ly­matkan sisäl­lä.   Ympäristö ja ilmake­hä kiit­tävät. Eikä mökille jär­ven­ran­nallekaan ole pitkä matka.

Tästä huoli­mat­ta muut­toli­ike suun­tau­tuu suuri­in kaupunkei­hin. Kaupunki­tutk­i­ja toisen­sa jäl­keen julis­taa, että tule­vaisu­us on suuris­sa kaupungeis­sa, ellei jopa miljoonien asukkaiden metropoleis­sa. Tieto­työ on tule­vaisu­u­den sana, ja infor­maa­tioalan ammatit keskit­tyvät isoin keskuksiin.

Tieto­työ on pitkälle erikois­tunut­ta ja vaatii monien ammat­ti­lais­ten yhteistyötä. Väkeä on olta­va paljon, jot­ta tar­jol­la olisi eri alo­jen erikois­tunut­ta osaamista. Osaami­nen ja uudet ajatuk­set lev­iävät henkilöko­htais­ten kon­tak­tien kaut­ta. Mitä enem­män väkeä, sitä hedelmäl­lisem­pää on kanssakäymi­nen. Täl­lä se keskit­tymi­nen selitetään.

Mut­ta eikö Inter­net poista väli­matko­jen merk­i­tyk­sen ja tee kas­vokkain tapaamis­es­ta tarpee­ton­ta? Kir­jas­saan Tri­umph of the Cities  Edward Glaeser ker­too tilas­toi­hin nojat­en, että asian juuri päin­vas­toin. Tietoli­iken­ney­htey­det lisäävät kas­vokkain tapah­tu­van yhtey­den­pidon hyötyjä.

====

Savupi­ip­pute­ol­lisu­us ei tarvitse men­estyäk­seen suuren kaupun­gin mah­dol­lis­tamia verkos­to­ja. Tehdas ei kär­si paikkakun­nan pienu­ud­es­ta vaan jopa hyö­tyy siitä. Ei tarvitse pelätä, että henkilökun­ta karkaa kil­pail­e­vaan yri­tyk­seen, jos sel­l­aista ei paikkakun­nal­la ole. Henkilökun­nan ja paikkakun­nan kannal­ta riip­pu­vu­us yhdestä suures­ta työ­nan­ta­jas­ta on ongel­ma, kuten on nähty valitet­ta­van mon­ta ker­taa. Jos Nokia olisi aikanaan keskit­tänyt Salon toim­intansa Turku­un, ei toimin­nan alasajo olisi ollut saman­lainen katas­trofi, sil­lä Turun työ­markki­nat oli­si­vat vetäneet parem­min. Sel­l­ute­htaan perus­t­a­mi­nen Kemi­järvelle oli aikanaan edis­tyk­sel­listä alue­poli­ti­ikkaa, mut­ta kalli­ik­si se tuli niille, jot­ka pysyvään työ­paikkaan uskoen rak­en­si­vat omakoti­talon­sa paikkakunnalle.

Viimeaikaiset näyt­tävät irti­sanomiset eivät ole hor­jut­ta­neet työl­lisyys­ti­lan­net­ta koko maan tasol­la, sil­lä uusia työ­paikko­ja on syn­tynyt tilalle. Irti­sanomiset kuitenkin nopeut­ta­vat muut­toa suuri­in kaupunkei­hin. Irti­sanomisen takia muut­ta­va muut­taa paljon toden­näköisem­min aiem­paa suurem­malle kuin aiem­paa pienem­mälle paikkakun­nalle – varsinkin, kun työ­paik­ka pitäisi löy­tyä myös puolisolle.

Kaik­ki suuret kaupun­git eivät men­esty. Eri­tyis­es­ti Yhdys­val­lois­sa on paljon taan­tu­via suurkaupunke­ja. Entisessä auto­te­ol­lisu­u­den keskuk­ses­sa Detroitis­sa oli vielä 1950-luvul­la 1,8 miljoon­aa asukas­ta, nyt miljoona vähem­män. New Yorkin, Lon­toon ja Pari­isin kaltaiset hit­ti­paikat vetävät parhait­en infor­maa­tioalo­jen ammattilaisia.

Moni ulko­maalainen pitää Suomea maana, jos­sa on yksi kaupun­ki. Jos näi­hin kaupunki­tutk­i­joi­hin on uskomista, kol­menkymme­nen vuo­den kulut­tua muu Suo­mi on taan­tunut ja melkein kaik­ki tapah­tuu Helsin­gin seudul­la. Helsinkiläisenkin mielestä tämä olisi perin onneton­ta, sil­lä Suomen vahvu­us on kau­ni­is­sa luon­nos­sa ja sen arvois­sa. Jos kaik­ki kiin­nos­ta­vat työ­paikat ovat Helsingis­sä, eikö voisi saman tien muut­taa Frank­fur­ti­in tai Lontooseen?

====

Tule­vaisu­ut­ta ei voi tietää. Voi todel­la olla, että väen ja työ­paikko­jen keskit­tymiselle suuri­in kaupunkei­hin ei voi ker­ras­saan mitään, mut­ta päin­vas­tainenkin on mahdollista.

Keskeistä on tuo Edward Glae­serin väite, että tietoli­iken­ney­hteyk­sien parane­m­i­nen lisää keskit­tymisen etu­ja. Mis­tä hän sen voi tietää? Näin tapah­tui viime vuosikymmenel­lä Yhdys­val­lois­sa, mut­ta sil­loin kaik­ki inter­net­ti­in liit­tyvä oli uut­ta. Tek­nol­o­giset mur­rokset alka­vat muo­va­ta yhteiskun­tia yleen­sä vas­ta ajan myötä, kun uuden teknolo­gian mah­dol­lisu­udet oival­letaan ja sisäis­tetään. Tilas­to­jen perus­teel­la emme voi vielä päätel­lä inter­netin vaiku­tuk­sista aluer­ak­en­teeseen oikeas­t­aan mitään.

Nyt toivon 1980-luvun maakun­tapoli­itikoil­ta ymmärtävää mieltä. Vielä 25 vuot­ta sit­ten vähän kaikissa puolueis­sa helsinkiläiset poli­itikot oli­vat mui­ta paljon parem­min per­il­lä asioista. Ohjel­matyöryh­mis­sä tai puolue­val­tu­us­tois­sa maakun­tien poli­itikot esit­tivät yleen­sä lähin­nä reunahuo­mau­tuk­sia, mut­ta eivät olleet muo­vaa­mas­sa kokon­ais­strate­giaa. Poikkeuk­sia oli, mut­ta kaikesta näki, että, että helsinkiläiset eliv­ät poli­it­tisen keskustelun keskiössä ja maakun­tien kyvyt seura­si­vat sivusta.

Jos alueel­liset erot infor­maa­tioalo­jen osaamises­sa vas­ta­si­vat eroa poli­it­tises­sa osaamises­sa, ei ollut ihme, että infor­maa­tioalan yri­tyk­set keskit­tyivät suuri­in kaupunkeihin.

Poli­ti­ikas­sa ilmiö on kadon­nut tyystin.  Inter­netin ja sähkö­postikeskustelu­jen ansio­ta helsinkiläisil­lä poli­itikoil­la ei ole enää mainit­tavaa osaamise­tu­matkaa. Jos telekom­mu­nikaa­tio pystyy tasoit­ta­maan helsinkiläise­dun poli­ti­ikas­sa, mik­si se ei pysty­isi tasoit­ta­maan sitä muil­la aloilla?

Kes­ki-Euroopas­sa on havait­tavis­sa osaamisam­mat­tien pakoa ahtaista, saas­tuneista ja tur­vat­tomista suurkaupungeista pienem­pi­in kaupunkei­hin. Muut­ta­jat ovat valikoivia. Suo­sios­sa ovat Välimeren ran­nikko ja esimerkik­si alp­pi­maise­mat. Vetovoi­matek­i­jöitä ovat luon­to, miel­lyt­tävä ilmas­to, ihmisen mit­takaavaan sopi­va kau­nis kaupun­ki, jol­la on elin­voimainen keskus­ta – usein van­ha kaupun­ki –  ja kult­tuu­ri­tar­jon­ta sekä avara henk­i­nen ilmapiiri.

Alueke­hi­tys ottaa uuden suun­nan, jos käy kuten ennus­tan ja tietoli­iken­teen kehi­tys pysäyt­tää keskit­tymiske­hi­tyk­sen. Kaupunkien vahvuuk­sik­si muo­dos­tu­vat kaik­ki ne tek­i­jät, jot­ka saa­vat asukkaat viihtymään.

Muka­vat kaupun­git menestyvät!