Bussiliikenne alistetaan kilpailulle

Matkahuol­lon piiris­sä toimi­vat bus­siy­htiöt ovat ryhtyneet ankaraan tais­toon hal­pa­bus­siy­htiöitä vas­taan, jot­ka loukkaa­vat hei­dän mukaansa näille yhtiöille vuo­teen 2014 myön­net­tyjä reit­tili­iken­teeseen yksi­noikeu­den antavia liiken­nelu­pia. Hal­pa­bus­siy­htiöt kiertävät yksi­noikeuk­sia aja­mal­la vähän eri reit­tiä –eivät esimerkik­si lähde Helsingis­sä lin­ja-autoase­mal­ta. Hal­pa­bus­siy­htiöi­den hin­nat ovat – tai saat­ta­vat olla –mur­to-osa Matkahuol­lon monop­o­lin piiris­sä toimivien yhtiöi­den hinnoista. 

Ei ole kun­ni­ak­si Suomen maineelle vähän kor­rup­toituneena maana se, mis­sä olo­suhteis­sa van­ho­jen bus­siy­htiöi­den yksi­noikeus venytet­ti­in vuo­teen 2014, mut­ta se on nyt joka tapauk­ses­sa koh­ta ohi.  Sil­loin lin­ja-autoli­ikenne mullistuu.

Lop­putu­los tulee ole­maan lin­ja-auto­jen käytön merkit­tävä lisään­tymi­nen, mut­ta tuo lisäys kohdis­tuu nyky­isille kuor­mite­tu­ille yhteyk­sille, joiden osalta hin­nat rom­ah­ta­vat kil­pailun auetes­sa. Tul­laan myös siir­tymään lentoli­iken­teestä tut­tui­hin hyvin sekavi­in hin­toi­hin, jol­loin hil­jaisi­na aikoina lipun hin­ta on lähel­lä nol­laa ja suosit­tuina aikoina (pejan­taina klo 16:30) nykyiseen tapaan varsin kallis. Bus­sit hin­noitel­laan täy­teen samaan tapaan kuin hal­pa­len­toy­htiöt hin­noit­tel­e­vat lentokoneet täyteen. 

Asian kään­töpuole­na on, että moni bus­siy­hteys lop­puu kokon­aan. Suuri osa Suomes­ta jää kokon­aan henkilöau­to­jen varaan, kun nykyjär­jestelmään liit­tyvä ris­tisub­ven­tio lop­puu. (Ris­tisub­ven­tio = kan­nat­tavien reit­tien voitoil­la sub­ven­toidaan kan­nat­ta­mat­tomien reit­tien tap­pi­oi­ta). Tämä ei ole ekologi­nen ongel­ma: muu­ta­maa ihmistä on järkevämpi kul­jet­taa henkilöau­tol­la kun suurel­la bus­sil­la, mut­ta se on sosi­aa­li­nen ja alue­poli­it­ti­nen ongelma. 

Teo­ri­an tasol­la ris­tisub­ven­tio on help­po osoit­taa haitallisek­si tavak­si toimia. Voidaan esit­tää hyviä perustei­ta, mik­si hil­jaisia bus­sivuoro­ja on järkevää sub­ven­toi­da, mut­ta on vaikea esit­tää perustelu­ja sille, että tämän sub­ven­tion mak­sajik­si pitäisi määrätä suosit­tu­jen reit­tien matkus­ta­jat.  Mik­si Helsingistä Turku­un bus­sil­la matkus­tavien pitäisi tukea Helsingistä Someroon matkus­tavia, mut­ta ei Helsingistä Turku­un autol­la matkus­tavien? Kan­nat­ta­mat­tomien reit­tien mah­dolli­nen tuki kuu­luu mak­saa ylei­sistä verovaroista. Piilovero, joka ris­tisub­ven­tios­sa asete­taan kan­nat­taville reit­eille, karkot­taa bus­seista paljon enem­män matkus­ta­jia kuin täl­lä ansait­tu kan­nat­ta­mat­tomien reit­tien sub­ven­tio niitä tuo. 

Kak­si Euroopan maa­ta, Ruot­si ja Bri­tan­nia, on altistanut rautatieli­iken­teen kil­pailulle. Rautatei­den markki­nao­su­us on 2000-luvul­la pienen­tynyt kaikkial­la muual­la Euroopas­sa pait­si Ruot­sis­sa ja Bri­tan­ni­as­sa. Tämä johtuu ymmärtääk­seni läh­es yksi­no­maan siitä, että kil­pailu estää ris­tisub­ven­tion ja sik­si rautati­et men­estyvät nois­sa kahdessa maas­sa suurten joukko­jen kuljetuksissa.

Bus­sili­iken­teen altist­a­mi­nen kil­pailulle tulee vaikut­ta­maan myös rautatei­hin. Bus­seista tulee junien merkit­täviä kil­pail­i­joi­ta sekä Helsin­ki Tam­pere että Helsin­ki Turku ‑väleil­lä, kos­ka hal­pa­bus­siy­htiöt kul­jet­ta­vat matkus­ta­jia selvästi halvem­mal­la kuin VR. Tämä johtuu VR:n sisäis­es­tä ris­tisub­ven­tios­ta, minkä seu­rauk­se­na noiden kan­nat­tavien reit­tien hin­nat on yli­hin­noitel­tu räikeästi.  Olet­taisin, että VR joutuu vas­taa­maan haas­teeseen muut­ta­mal­la omaa hinnoitteluaan.