Verotus suosii autoilua

(Kir­joi­tus on julka­istu Vihreän liiton blo­gis­sa)

 

Autoilua tue­taan vero­tuk­ses­sa kahdel­la taval­la. Oman auton käytöstä työ­nan­ta­jan ajoi­hin mak­se­taan vero­ton­ta ylikom­pen­saa­tio­ta. Työ­nan­ta­jan auton käyt­tö yksi­ty­isajoi­hin taas on aliv­erotet­tu palkanlisä.

Jos työ­nan­ta­ja antaa sin­ulle auton ben­soi­neen ilmaisek­si käyt­töön, lasken­nalli­nen etusi esimerkik­si 25 000 euroa mak­savas­ta autos­ta on noin 7 600 euroa vuodessa. Jos mar­gin­aaliv­ero on 40 pros­ent­tia, autoe­tu mak­saa noin 3 000 euroa vuodessa siitä riip­pumat­ta, paljonko ajaa. Vain jos työ­mat­ka on eri­tyisen pitkä, verot­ta­ja voi korot­taa autoe­dun arvoa, kos­ka tietää var­masti autol­la ajet­ta­van yli 18 000 kilo­metriä vuodessa.

Vapaas­sa autoe­dus­sa ongel­mana ei ole aliv­ero­tus vaan se, että auton käyt­tö on mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmaista. Oli joukkoli­ikenne kuin­ka hal­paa hyvän­sä, auto on aina edullisin vai­h­toe­hto. Tämä on aivan nurinkuri­nen kan­nustin. Autoe­tu on julkisen liiken­teen pahin vihollinen!

Jos käyt­tää omaa autoa työ­nan­ta­jan ajoi­hin, saa kilo­metriko­r­vaus­ta jokaises­ta aje­tus­ta kilo­metristä 45 sent­tiä. Kor­vaus perus­tuu ole­tuk­seen, että auton omis­t­a­mi­nen mak­saa 4 960 euroa vuodessa, vaik­ka auto seisoisi koko vuo­den tallis­sa. Oletet­tua 18 000 vuosit­taista kilo­metriä kohden nuo kiin­teän kulut ovat 27 sent­tiä. Jokainen ajet­tu kilo­metri mak­saa ben­salasku­na ja muina muut­tuvina kuluina 18 sent­tiä. Yhteen­sä siis 45 sent­tiä kilometriltä.

Tätä kor­vaus­ta ei mak­se­ta matkas­ta kotoa työ­paikalle kuin met­sureille ja joillekin muille liikku­vaa työtä tekeville.

Jos auto on joka tapauk­ses­sa han­kit­tu omia ajo­ja varten, jokainen kilo­metri työ­nan­ta­jan ajoa tuot­taa siis voit­toa 27 sent­tiä. Näitä kilo­metriko­r­vauskilo­me­tre­jä tulee Suomes­sa vuodessa yhteen­sä 2,4 mil­jar­dia, joista kor­vauk­sia mak­se­taan 1,1 mil­jar­dia. Tästä on ylikom­pen­saa­tio­ta 660 miljoon­aa euroa. Neljänkymme­nen pros­entin mar­gin­aaliv­eron mukaan verot­ta­jal­ta jää saa­mat­ta 260 miljoon­aa euroa. Perus­tur­van koro­tus satasel­la mak­soi alle puo­let tästä.

Jos kaup­pa­matkus­ta­ja ajaa vuodessa 100 000 kilo­metriä, vero­ton­ta lik­saa tästä tulee 27 000 euroa vuodessa. Mut­ta eikö raskaas­ta työstä pidä mak­saakin palkkaa? Pitää, mut­ta palka­s­ta pitää mak­saa verot.

Kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tio kan­nus­taa tekemään sem­i­naari­matkat autol­la ja kaup­pa­matkus­ta­jaa suun­nit­tele­maan reit­tin­sä kilo­me­tre­jä säästämättä.

Hal­li­tuk­sen kehyspäätök­sessä asi­aan tuli pieni kor­jaus. Tuo­ta korkeaa kor­vaus­ta mak­se­taan vain ensim­mäis­es­tä 15 000 kilo­metristä vuodessa. Sen jäl­keen kat­so­taan, että auton kiin­teät kus­tan­nuk­set on mak­set­tu ja kor­vaus noin puolit­tuu. Täl­lä säästetään 35 miljoon­aa euroa, mut­ta kor­jat­tavaa jäi vielä sekä auton edun kohtelus­sa että niiden ensim­mäis­ten kilo­me­trien verotuksessa.

Onnit­te­lut liiken­ne­m­i­nis­teri Kyl­löselle jo tästäkin!