
Oma käsitykseni asiasta on, että kaupunki olisi kauniimpi ilman tornia, mutta asiaan liittyy merkittäviä elinkeinopoliittisia näkökohtia, joiden pohtiminen ei kuulu lautakunnalle vaan kaupunginhallitukselle. Meille näitä elinkeinopoliittisia näkökohtia ei edes esitelty, joten meillä ei ole edellytyksiä ratkaista asiaa. Kaupunginhallitus on oikea paikka tehdä asiasta tosiasiallinen päätös — olettaen tietysti, että valtuusto on mahdollisesta myönteisestä päätöksestä samaa mieltä. Valtuustolta ei kysytä mitään, jos kaupunginhallitus painaa peukalon alas.
Miksi niin iso?
Hotelliyrittäjä aikoo tuoda Helsinkiin suuren kongressihotellin, jollaista Helsingissä ei ole. Sen seurauksena Helsingissä voitaisiin järjestää suuria kongressitapahtumia, jotka hakeutuvat nyt muualle. Helsingin maine mielenkiintoisena kohteena on varsin hyvä, joten tulijoita voisi olla. Matkailutulojen tuojana kongressimatkailija on selvästi paras. Suomeen jää keskimäärin tonni päivää kohden, Niinpä oman arvioni mukaan hotelli toisi tuloja maahan ainakin sata miljoonaa euroa. Ne ovat ”vientituloja”, vaikkei niitä sellaisiksi kirjatakaan. Aika iso tehdas pitää olla, että pääsee samaan, varsinkin kun tuosta suurin osa on kotimaista arvonlisäystä. Kysymykseen, voisiko tehdä puolta pienemmän yrittäjä vastaa, että tekee hotellin sitten muualle. Sitä paitsi pieniä kongresseja Helsingissä voidaan jo järjestää. Juuri nyt Suomen taloustilanne näyttää sellaiselta, että rahaa pitää ottaa vastaan, jos sitä tyrkytetään.
Miksi niin korkea?
Voisi siitä tehdä paksumman ja lyhyemmän, mutta se ei olisi niin näyttävä. Itse asiassa se olisi aika pahan näköinen. Jos halutaan tehdä korkea torni, siro on nätimpi kuin pötkelö. Varmaankin on halua tehdä myös maamerkki. Miksi Hesari halusi sellaisen talon?
Miksi siihen paikkaan?
Yrittäjä ei halua viedä hotelliaan kantakaupungin ulkopuolelle. Jätkäsaariprojekti haluaa sen Jätkäsaareen, koska haluaa alueelle elämää. Muutoin on vaarana että Jätkäsaaresta tulee toiminnallisesti lähiö. Kaupungin painopiste siirtyisi merkittävästi. Tätä voi pitää myös huonona asiana.
Tuhoutuuko kansallismaisema?
Kansallismaisema, siis Suurkirkon tienoo, on tästä kahden kilometrin päässä. Samalle linjalle nämä kaksi osuvat katsottaessa Lauttasaaren eteläkärjestä. Meidän pitää tietysti itsetunnoltamme heikkona kansana ajatella enemmän mitä ulkomaiset risteilymatkustajat meistä ajattelevat, mutta mereltä katsoen tämä ei kilpaile kansallismaiseman kanssa.
Jos joku on toipunut kansallisesta alemmuudentunnosta ja ajattelee miltä se näyttää meistä itsestämme maalta, niin paikoin aika massiiviselta. Makuja on monenlaisia. Bulevardille se ei muodosta päätettä, mutta Mechelininkadulle muodostaa. Jonkun mielestä kolmion muoto on ihan hirveä, toisen mielestä mitä hienoin.
Tuulisuus
Torni tuottaa kovia tuulia joissakin olosuhteissa. Meille ainakin väitettiin, että 16-kerroksinen tuottaa yhtä paljon kuin 33-kerroksinen. Alla tuulee.
Varjostus
Aika pahasti rakennus varjostaa lähiseudun taloja, tosin lähinnä varhain aamulla. Lähellä olevia se varjostaisi, vaikka olisi matalampi ja jos olisi matala ja paksu, varjostaisi vielä enemmän. Lähitalojen osalta voimassa oleva kaava olisi varjostuksen osalta pahempi. Korkean tornin varjo ulottuu auringon ollessa matalalla hyvinkin kauas, mutta silloin se toisaalta menee ohi nopeasti.
Mitä me saamme?
Hotellin 33-kerrokseen tulee Sky-baari, josta on paljon paremmat näkymät kuin hotelli Tornista. Sen on luvattu olevan auki kaikelle kansalle. Niin luvattiin Vuosaaren Cirruksessakin, vaan eipä ollut. Tämä varmaankin pitää lupauksen, koska sen pitäminen tuo rahaa. Noin tuhat rahakasta turistia sesongin aikana tuo rahaa ravintoloihin myös hotellin ulkopuolella, joten tarjonta paranee. Hotellissa voi järjestää myös häät (hmmmh!).
Päällisin puolin myönteisiä asioita, mutta se kaupunkikuva. Käykää katsomassa kuvia esityslistalla sekä tornivideo!