Miten kiinteistön arvo määrätään verotuksessa?

Jok­seenkin kaik­ki veroasiantun­ti­jat suosit­ta­vat kiin­teistöveron osu­u­den korot­tamista, kos­ka kiin­teistövero­tus ei vääristä kan­nustei­ta ja kos­ka se hillit­see asun­to­jen hin­nan nousua. Yleen­sä ekon­o­mistien suosi­tuk­sis­sa pain­ote­taan maapo­h­jan verot­tamista ja vähem­män itse raken­nuk­sen verot­tamista. Vero ei vaiku­ta maapo­h­jaan mitään, mut­ta rak­en­tamis­es­ta se voi jar­rut­taa. Niukkaan kaupunki­maa­han kohdis­tu­va vero on erään­laista ansiot­toman arvon­nousun verot­tamista – JOS vero­tuk­ses­sa käytet­ty maan arvo vas­taa sen markkina-arvoa.

Veron poh­jana ole­vat kiin­teistö­jen arvot ovat välil­lä ihan mitä sat­tuu. Ne vahvis­taa verovi­ras­to. Jokin val­ti­olli­nen elin käy läpi kun­tia hitaal­la kier­rol­la tark­istaak­seen kiin­teistö­jen arvos­tuk­sen, jol­loin kiin­teistö­jen arvot muut­tuvat hyp­päyk­seno­mais­es­ti. Siinä välis­sä ne voivat olla naa­purikun­nis­sa aivan eri tasol­la. Jos kiin­teistöveron merk­i­tys­tä lisätään, tähän on jo oikeu­den­mukaisu­ussy­istä tul­ta­va muutos.

Oma lukun­sa on rak­en­ta­mat­tomien tont­tien korotet­tu kiin­teistövero pääkaupunkiseudul­la.  Siitä on oma lakin­sa. Veron suu­ru­udek­si on määrät­ty 1 % – 3 %. Vain Ker­a­va on pan­nut tämän veron tap­pi­in, muualle se on haarukan alapäässä. Vihreät ovat Helsingis­sä esit­täneet tois­tu­vasti tämän veron korot­tamista, mut­ta jotenkin se on aina epäonnistunut.

Kun rak­en­ta­mat­tomana pan­tatun maan kiin­teistövero on tai voisi olla näinkin korkea, on tietysti entistä tärkeäm­pää, että vero­tusar­vo on kohdallaan.

Kuka muu tun­tee maan arvon parem­min kuin sen omis­ta­ja? Eikö voitaisi menetel­lä niin, että vero­tusar­vo perus­tuu omis­ta­jan omaan ilmoituk­seen? Samaa arvoa käytet­täisi­in myös, jos kaupun­ki päät­tää lunas­taa maan asuinrakentamiseen.

Kaupungilla on oikeus käyt­tää etu­os­to-oikeut­ta siinä vai­heessa, kun maa myy­dään, joten lunas­tus­mah­dol­lisu­u­den käyt­tö sinä aikana kun omis­ta­ja odot­taa arvon kohoamista ei olisi sen suurem­paa puut­tumista omis­tu­soikeu­teen. Sil­loin kun maa lop­ul­takin myy­dään, etu­os­to-oikeu­den käyt­tämiselle ei ilmeis­es­tikään ole perustei­ta, kos­ka maa on menos­sa rak­en­tamiseen. Lunas­tu­soikeu­den käyt­tö taas on han­kala pros­es­si eri­tyis­es­ti tuon hin­nan määräämisen osalta. Voisi ajatel­la, että lunas­tu­soikeu­den käyt­tö olisi näis­sä tapaukissa yhtä yksinker­taista kuin etu­os­to-oikeu­den käyt­tö ja hin­ta olisi tuo maan­omis­ta­jan itsen­sä ilmoit­ta­ma niin kuin se nois­sa etu­os­to­ta­pauk­sis­sa on kauppahinta.

Kyse ole kenenkään kodista, vaan rak­en­ta­mat­tomas­ta maasta.

Laki antaa kaupungille mah­dol­lisu­u­den antaa tyhjän ton­tin halti­jalle rak­en­tamiske­ho­tuk­sen, joka johtaa lunas­tuk­seen, ellei tont­tia määräa­jas­sa rakenneta.

Täl­lai­sista asioista on kyse, kun puhutaan rak­en­tamisen kalleud­es­ta pääkaupunkiseudulla.

=====

Eduskun­nas­sa on käsit­telyssä lakiesi­tys, jol­la kiin­teistö arvon määräämistä yksinker­tais­te­taan hallinnol­lis­es­ti veroe­hdo­tuk­sen suun­taan. Yllä ole­vaa lakiesi­tyk­seen ei sisälly.