Kaupunkilaisen ja maalaisen hiilijalanjälki

Kovasti on taas julk­isu­udessa keskustel­tu Juk­ka Heinosen ja Sep­po Jun­ni­lan tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan kaupunki­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin maal­la asu­van. Olen kom­men­toin­ut asi­aa viimeis­teltävänä olevas­sa kir­jas­sani Vihreä poli­ti­ik­ka, jos­sa ratkaisen kaik­ki olen­naiset asi­at maail­mas­sa ja pari epäolen­nais­takin. Kir­joi­tan tästä aiheesta näin:

====

Vuon­na 2011 ilmestyi Aal­to-yliopis­ton tutk­i­joiden Juk­ka Heinosen ja Sep­po Jun­ni­lan tutkimus  Impli­ca­tions of urban struc­ture on car­bon con­sump­tion in met­ro­pol­i­tan areas, jon­ka mukaan, jos tuotan­non päästöt kohdis­te­taan kulu­tuk­sen mukaan, elämi­nen tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa ei tuo­ta pienem­pää hiil­i­jalan­jälkeä kuin maal­la. Kan­nat­taako kaupunki­raken­net­ta siis tiivistää? Tulos perus­tui siihen, että tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa, vaikka­pa Töölössä, asuu keskimääräistä varakkaam­paa väkeä, jot­ka matkus­ta­vat paljon ulko­mail­la ja joiden ylelli­nen elämä muu­toinkin kas­vat­taa hiilijalanjälkeä.

Pien­ti­lal­lis­ten las­ten hiil­i­jalan­jäl­ki olisi kaikki­nen­sa var­maankin pienem­pi, jos he jatkaisi­vat vaa­ti­ma­ton­ta elämää pien­ti­lal­la, kuin jos he opiske­li­si­vat Aal­to-yliopis­tossa ja eläi­sivät vauras­ta insinöörin elämää kaupungis­sa. Suurin hiil­i­jalan­jäl­ki on kehyskun­tien omako­tialueil­la, joil­la korkea kulu­tus­ta­so yhdis­tyy pitki­in matkoi­hin. Jos vakioimme tulota­son, hiil­i­jalan­jäl­ki on tiivi­il­lä kaupunkiseuduil­la selvästi kehyskun­tia pienem­pi. Vas­taväit­teenä voi toki esit­tää, että hajaan­tunut yhdyskun­tarakenne ehkäisee tehot­to­muuten­sa takia taloudel­lista kasvua ja siten välil­lis­es­ti pienen­tää hiil­i­jalan­jälkeä. Kukaan ei ole vielä keksinyt vas­tus­taa yhdyskun­tarak­en­teen eheyt­tämistä vedoten hajaan­tuneen yhdyskun­tarak­en­teen ansioi­hin taloudel­lisen kasvun ehkäisyssä.

====

Kos­ka on muu­takin tekemistä, en ehtisi lukea tuo­ta tutkimus­ta tark­istaak­seni, onko siinä tutkit­tu erik­seen kansalais­ten kulu­tus­tot­tumuk­sia kaupungeis­sa vai esti­moitu se tulo­jen perus­teel­la. Voisi nimit­täin uskoa, että kaupunki­lainen käyt­tää suurem­man osan tulois­taan lähipalvelui­hin kuin syr­jäisel­lä maaseudul­la asu­va uuku­niemeläi­nen ihan vain sik­si, että niitä on ylipään­sä tar­jol­la. Tietääkö joku, vaikka­pa tutk­i­ja itse?