Miksi arvonlisäverossa on eri verokantoja?

Kun neu­vos­toli­it­to rom­ahti ja markki­na­t­alous alkoi vir­itä Venäjälle, sähköstä alet­ti­in per­iä mak­sua. Tuol­loin julk­isu­udessa ihme­telti­in, että ei kai sairaaloidenkin pidä mak­saa sähköstä. Eiväthän leikkaus­salit toi­mi ilman. 

Tämä esimerk­ki tulee aina mieleen, kun ale­taan puhua eri­tyte­ty­istä ALV-kan­noista. Kir­joil­la, ter­vey­den­huol­lol­la ja julkisel­la liiken­teel­lä (ja nyt myös sanomale­hdil­lä) on alin, yhdek­sän pros­entin alv-kan­ta, elin­tarvikkeil­la 12% ja kaikel­la taval­lisel­la yleinen arvon­lisäverokan­ta 23 %. Jos kaik­ki yht­enäis­tet­täisi­in 22 pros­en­tik­si, val­tio net­toaisi yli mil­jardin ja vero­tuk­sen hait­tavaiku­tuk­set väheni­sivät.

Arvon­lisäveron kaut­ta annet­ta­va vero­tu­ki on todel­la huono tapa tukea pien­i­t­u­loisia, ter­vey­den­huoltoa, julk­ista liiken­net­tä tai kult­tuuria. Suo­rat tuet menevät per­ille paljon parem­min ja mak­sa­vat paljon vähemmän. 

Itse löy­dän kak­si teo­reet­tista perustet­ta joidenkin hyödykkei­den alem­malle verokannalle. 

Mut­ta huo­matkaa: jos verotuet kor­vataan suo­ril­la tuil­la, niitä suo­ria tukia siis myös tarvitaan! 

1) Henkilöko­htai­sis­sa palveluis­sa, jois­sa vero­ton itsepa­lvelu on pahin kil­pail­i­ja ja joiden hin­ta­jous­to on suuri, on talous­te­o­reet­tisia perustei­ta alem­malle kan­nalle. En jak­sa vään­tää asi­as­ta mallia, mut­ta uskoisin sen ole­van helppoa. 

2) Jos hyödyk­keen (läh­es) kaik­ki kus­tan­nuk­set ovat kiin­teitä ja mar­gin­aal­i­hin­ta on nol­la (tele­vi­sio-ohjel­ma esimerkik­si) sen osalta kaik­ki verot pahen­ta­vat hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta ja isot verot tietysti enem­män kuin pienet. Tuol­laisen hyödyk­keen pitäisi oikeas­t­aan olla verovaroin kus­tan­net­tu ilmaishyödyke, mut­ta sil­loin val­tio myös päät­täisi, mitä tuote­taan ja mitä ei. Tämä oli peruste lehtien nollaverokan­nalle, mut­ta vielä parem­pi peruste se olisi net­tile­htien nollaverokan­nalle, joiden arvon­lisävero on kuitenkin 23 %. Paine­tul­la kir­jal­la on 9 % ja sähkökir­jal­la 23 %. 

Muuten olen sitä mieltä, että mie­lenki­in­toinen vero­ma­lli olisi sel­l­ainen, jos­sa arvon­lisävero vas­taisi melkein koko julkisen sek­torin rahoituk­ses­ta ja verokan­ta olisi noin 40 %. Pro­gres­si­ivisek­si tämä tehtäisi­in pienel­lä kaikille mak­set­taval­la perustulolla. 

Jos otet­taisi­in käyt­töön EU:ssa ehdotet­tu peri­aate, että arvon­lisäveroa ei palautet­taisi rajal­la eikä perit­täisi tuon­ti­hyödykkeistä, voisimme ajatel­la arvon­lisäveroa kulu­tusveron sijas­ta tuotan­toverona, yri­tyshän sen mak­saa. Täl­löin vero olisi tasavero yri­tyk­sen mak­samille palkoille, koroille ja voitolle kuitenkin niin, että investoin­nit saa vähen­tää voitos­ta heti. Huo­matkaa: palkat ja voitot samal­la verokan­nal­la! Ulko­maankaup­pa mutk­istaa tätä peri­aatet­ta vähän, mut­ta vain siltä osin kuin verokan­nat eroa­vat maittain.