(Koska puhuin kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.2. ilman papereita, tämä muistin perusteella kirjoitettu referaatti ei vastaa tarkalleen sitä mitä puhuin, mutta ajatus on sama.)
Helsingin talous ei näytä hyvältä. Edessä näyttäisi olevan hyvin ikäviä päätöksiä. Taloustilanteessamme on kuitenkin eräs erittäin myönteinen valopilkku.
Kaikilla mittareilla mitattuna kaupunkimme tuottaa palveluja todella tehottomasti ja kalliisti, ja hallintomme on hyvin byrokraatista. Tämä on oikein iloinen tieto, koska se tarkoittaa, että voimme säästää suuria summia karsimatta palveluja tai nostamatta maksuja – tai voimme parantaa palveluja ilman että tarvitsemme lisää rahaa.
Kaupungin palvelukseen muista kunnista tai yksityisistä yrityksistä tulleet ovat olleet pöyristyneitä siitä, kuinka kankeasti kaikki Helsingissä sujuu ja kuinka vanhanaikaisia käytäntöjä meillä on.
Naapurikaupunkien paras argumentti kuntaliitoksiin alueellamme on, etteivät ne halua Helsingin kalliita käytäntöjä itselleen.
Olen Tatu Rauhamäen kanssa samaa mieltä siitä, että kuntauudistus kuuluu tähän asiaan ja vahvasti.
Esitys viiden kunnan liitoksesta Helsingin seudulla on hyvä. Mutta 1,1 miljoonan kunta ilman mitään alempaa tasoa on aika huono sekä demokratian että hallinnon toimivuuden kannalta. Siksi täällä on tehtävä kaksitasoinen malli. Siirretään suurkunnalle verotusoikeus ja terveydenhuolto sekä sosiaalihuollon kalliit tehtävät, kuten vanhustenhoito, vammaispalvelut ja toimeentulotuki. Lähipalvelut kuten peruskoulu ja päivähoito, katujen auraus, detaljikaavoitus ja muu sellainen hoidettakoon lähikunnan tasolla.
Lähikuntia voisi olla joko viisi tai niitä voisi olla enemmän. Kukin peruskunta ratkaiskoon asian itse. Helsingin jakamista pienemmiksi peruskunniksi puoltaisi paitsi se, että nämä palvelut tuotetaan pienemmissä yksiköissä tehokkaammin tai ainakin demokraattisemmin, myös se, että Helsingin hallinto jouduttaisiin rakentamaan alusta alkaen uudestaan. Se olisi suuri mahdollisuus.
Lopuksi kaksi yksityiskohtaa.
Helsingin energian johtokunta on ilmoittanut, että haluavat tulouttaa kaupungin kassaan 150 miljoonaa euroa vähemmän. Johtokunta on yksiselitteisesti väärässä. Energialaitos tuleekin velkaannuttaa ja raskaasti, koska se on menossa tuloksestaan verolle. Se osa tuotosta, joka maksetaan korkoina, on verotonta, ja se, joka maksetaan osinkoina kaupungille, on verollista.
Toiseksi olemme saaneet lukea lehdistä, että VVO perii aravavuokra-asunnosta Viikissä 20 euron neliövuokraa. Tämä johtuu siitä, että vuokrien ”tasauksen” nimissä VVO siirtää Helsingistä rahaa subventioina tappiollisiin kohteisiinsa muualla. Jos tätä ei saada estetyksi, valtakunnallisille yleishyödyllisille vuokra-asuntojen tuottajille ei voi antaa tontteja.
- Energia: johtokunta on väärässä verotuksen takia
- VVO: tämä nyt ei vaan käy.
