(Koska puhuin kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.2. ilman papereita, tämä muistin perusteella kirjoitettu referaatti ei vastaa tarkalleen sitä mitä puhuin, mutta ajatus on sama.)
Helsingin talous ei näytä hyvältä. Edessä näyttäisi olevan hyvin ikäviä päätöksiä. Taloustilanteessamme on kuitenkin eräs erittäin myönteinen valopilkku.
Kaikilla mittareilla mitattuna kaupunkimme tuottaa palveluja todella tehottomasti ja kalliisti, ja hallintomme on hyvin byrokraatista. Tämä on oikein iloinen tieto, koska se tarkoittaa, että voimme säästää suuria summia karsimatta palveluja tai nostamatta maksuja – tai voimme parantaa palveluja ilman että tarvitsemme lisää rahaa.
Kaupungin palvelukseen muista kunnista tai yksityisistä yrityksistä tulleet ovat olleet pöyristyneitä siitä, kuinka kankeasti kaikki Helsingissä sujuu ja kuinka vanhanaikaisia käytäntöjä meillä on.
Naapurikaupunkien paras argumentti kuntaliitoksiin alueellamme on, etteivät ne halua Helsingin kalliita käytäntöjä itselleen.
Olen Tatu Rauhamäen kanssa samaa mieltä siitä, että kuntauudistus kuuluu tähän asiaan ja vahvasti.
Esitys viiden kunnan liitoksesta Helsingin seudulla on hyvä. Mutta 1,1 miljoonan kunta ilman mitään alempaa tasoa on aika huono sekä demokratian että hallinnon toimivuuden kannalta. Siksi täällä on tehtävä kaksitasoinen malli. Siirretään suurkunnalle verotusoikeus ja terveydenhuolto sekä sosiaalihuollon kalliit tehtävät, kuten vanhustenhoito, vammaispalvelut ja toimeentulotuki. Lähipalvelut kuten peruskoulu ja päivähoito, katujen auraus, detaljikaavoitus ja muu sellainen hoidettakoon lähikunnan tasolla.
Lähikuntia voisi olla joko viisi tai niitä voisi olla enemmän. Kukin peruskunta ratkaiskoon asian itse. Helsingin jakamista pienemmiksi peruskunniksi puoltaisi paitsi se, että nämä palvelut tuotetaan pienemmissä yksiköissä tehokkaammin tai ainakin demokraattisemmin, myös se, että Helsingin hallinto jouduttaisiin rakentamaan alusta alkaen uudestaan. Se olisi suuri mahdollisuus.
Lopuksi kaksi yksityiskohtaa.
Helsingin energian johtokunta on ilmoittanut, että haluavat tulouttaa kaupungin kassaan 150 miljoonaa euroa vähemmän. Johtokunta on yksiselitteisesti väärässä. Energialaitos tuleekin velkaannuttaa ja raskaasti, koska se on menossa tuloksestaan verolle. Se osa tuotosta, joka maksetaan korkoina, on verotonta, ja se, joka maksetaan osinkoina kaupungille, on verollista.
Toiseksi olemme saaneet lukea lehdistä, että VVO perii aravavuokra-asunnosta Viikissä 20 euron neliövuokraa. Tämä johtuu siitä, että vuokrien ”tasauksen” nimissä VVO siirtää Helsingistä rahaa subventioina tappiollisiin kohteisiinsa muualla. Jos tätä ei saada estetyksi, valtakunnallisille yleishyödyllisille vuokra-asuntojen tuottajille ei voi antaa tontteja.
- Energia: johtokunta on väärässä verotuksen takia
- VVO: tämä nyt ei vaan käy.
Helsingin Energian johtokunta on todellakin ihan metsässä kuten Osmo esittää.
Mitenkähän Helsingin Energia arvostaa taseissaan olevan omaisuuden? Ehkä omaisuus on aivan liian pienessä arvossa?
Joten mitäpä jos Helsingin Energia tekisi tavalla tai toisella arvonkorotuksia vaikkapa 500 miljoonalla eurolla ja supistusten sijasta kasvattaisi ensi vuoden tuloutustaan Helsingin kaupungille samalla summalla. Se voisi olla kaupunkikonsernin kannalta järkevä ratkaisu.
Mutta se ei oikeuttaisi poliitikkoja tuhlaamaan tuloutuksia välittömästi.
Mulle on jäänyt vähän epäselväksi että mitä sinä, tai muut, sitten haluaisi kaupungin organisaatiolla tehdä?Yksikanavaisesta terveydenhuollosta olet puhunut, ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen oli muuten tapetilla.
Niihin asioihin liittyen mitä minä seuraan, KSV, Kiinteistövirasto ja HKR voisi ehkä olla saman katon alla, kutsutaan sitä vaikka kaupunkitoimeksi, ehkä myös osa kulttuu- ja ympäristöritoimesta samassa, tms. Esimerkkien hakeminen muualta Suomesta on vähän vaikea koska muualla ei ole vastaavassa määrin kaupunkia. Mutta ajatuksena että kaupungin suunnittelu, rahoitus, toteutus ja hoito olisi samassa virastossa.
Tuo olisi vaan sitten melkoinen mammutti, jos ongelma nyt on siiloutuminen niin se ei välttämättä tuolla parane, siiloutuu vaan eri tavalla. Eli miten tuon sitten jakaisi, alueittain? Uusalueet ja vanhat?
“Helsingin energian johtokunta on ilmoittanut, että haluavat tulouttaa kaupungin kassaan 150 miljoonaa euroa vähemmän. Johtokunta on yksiselitteisesti väärässä. Energialaitos tuleekin velkaannuttaa ja raskaasti, koska se on menossa tuloksestaan verolle. Se osa tuotosta, joka maksetaan korkoina, on verotonta, ja se, joka maksetaan osinkoina kaupungille, on verollista.”
Eikö olisi helpompaa vaan maksaa 150 miljoonaa kaukolämpöasiakkaille halvempana kaukolämpönä? Jopa joku voisi kuvitella että tuo olisi jotenkin ympäristöystävälisempää, kun tekisi kaukolämmöstä kilailukykyisemmän esim. maalämpöön verrattuna.
Energian hinnan alaentaminen ei ole erityisen kannustavaa. Lisäksi tuo alennus edellyttäisi prosentin korotusta kunnallisveroon.
“Lähipalvelut kuten peruskoulu ja päivähoito, katujen auraus, detaljikaavoitus ja muu sellainen hoidettakoon lähikunnan tasolla.”
Katujen auraus ja kaavoitus ovat niin eri kokoluokan kysymyksiä kuin vain on mahdollista!
Kaava kaatuu aina “detalji“kaavoitusvaiheessa (mitä sillä ikinä tarkoitatkin, asemakaavavaihetta?) kun lähiympäristön asukkaille alkaa konkretisoitua minkälainen talo heidän ikkunastaan tulisi näkymään. Yleiskaavat menevät vähän helpommin läpi,mittakaavataso niissä on abstraktimpaa asukkaille. Eikö juuri kaavoitus ole ollut yksi tärkeimmistä kuntaliitosten perusteluista? Jos päätöksentekoa pilkotaan kaavoituksen osalta pienempiin yksiköihin, tulee vaan enemmän NIMBYilyä. On mentävä isompien kokonaisuuksien suuntaan. Nyt on kriittiset hetket saada asutettua 400 000 uutta asukasta tälle kaupunkiseudulle eikä ole varaa kumota joka toista kaavaa “viimeisten henkireikiemme” takia.
OS “Olen Tatu Rauhamäen kanssa samaa mieltä siitä, että kuntauudistus kuuluu tähän asiaan ja vahvasti.”
Kuuluuhan se, mutta ylipäätään megalomaanisiksi paisuvat organisaatioiden sitten-kun ‑uudistushankkeet joihin kasataan kaikkea mahdollista operatiiviselta strategiselle tasolle ovat organisatorisen stagnaation oire.
Ei kaikkea kannata yrittää kerralla, eikä normaalia operatiivista tai taktista järjenkäyttöä saa lopettaa sillä perusteella että jossain mietitään strategiaa tai oikeastaan paradigmoja kuten nyt kuntauudistuksessa. Suorittavassa portaassa (johon siis informaationpyörittämisen ja sen organisoinnin lasken) on pieni synti tehdä jokin rationalisointi kahteen kertaan verrattuna siihen ettei vuosikausiin kuntauudistuksen jalkauttamista odotellessa tehdä mitään
Aika monessa Suomen kunnassa juurikin noiden kolmen aihealueen asiat ovat samaa osastoa ja nimeltään “tekninen toimi”.
Joa Helsingin kaupunki palauttaa Helenin tuloutuksen “normaalille” tasolle vastoin sen operatiivisen johdon käsitystä liiketoiminnan kannalta perustellusta tastosta, niin eikö kyse ole varsin moraalittomasta veronkierrosta? Aika moni (vihreä?) poliitikko taitaisi olla huutamassa kovaan ääneen, jos pörssiyhtiössä oltaisiin tekemässä samanlaista järjestelyä vastaavassa tilanteessa.
Toisaalta täytyy sanoa, että olen Osmon kanssa samoilla linjoilla siitä, että tämä on kaupungin etu. Nyt vaan on syytä ihmetellä suuresti, kuinka Helenin johto on ollut niin sokeita omistajien odotuksille, että tällaiseen parodiaan ollaan päätymässä.
Juu, Helsingissä on vaan vähän eri jutut kuin tonttijako ja vesijohdot päällimmäisenä. Niin paljon kuin Helsingin kaavoitus kritisoinkin, niin on se nyt kuitenkin vertailukohtiin nähdän tasokasta.
Ei verosuunnittelussa mitään moraalitonta ole. Varsinkaan silloin kun kaupunki verosuunnittelee, koska rahathan päätyvät joka tapauksessa julkiseen kassaan.
enpä ollut ajatellutkaan tuota Helsingin Energian tuloksen veroaspektia. kieltämättä hyvä huomio. toivottavasti tulevista investoinneista ei sitten tingitä näiden tuloutuksien ansiosta.
Helsingin kaupunki voi aivan hyvin uusia organisaationsa odottamatta mahdollisia kuntaliitoksia. Yritysmaailmassa erilaiset organisaatiomuutokset ovat arkipäivää, ei jotain kerran pari vuosisadassa tehtäviä remontteja.
Toisekseen, töölöläiset ja skattalaiset aivan varmasti haluavat päättää peruskouluistaan ja päivähoidoistaan itse; siellähän raha voitaisiin käyttää lasten balettivierailuihin, eikä tarvitsisi laittaa rahaa lasten puuroruokailuihin niin kuin vaikka Jakomäessä. Tällaista tasa-arvoahan tällä koko uudistuksella on haettu.
OS: “Siirretään suurkunnalle verotusoikeus ja terveydenhuolto sekä sosiaalihuollon kalliit tehtävät, kuten vanhustenhoito, vammaispalvelut ja toimeentulotuki. Lähipalvelut kuten peruskoulu ja päivähoito, katujen auraus, detaljikaavoitus ja muu sellainen hoidettakoon lähikunnan tasolla.”
En oikein ymmärrä jaottelua varsinkaan sosiaalitoimen osalta. Tällainen jaottelu asettaa eri väestöryhmät eriarvoiseen asemaan: lapsiperheet/muut tukea tarvitsevat. Sen mukaan lähikunnan räätälöidyt lähipalvelut tarjotaan vain lapsiperheille (koska se on edullisinta).
Jos esim. vanhustenhoidon ja vammaispalvelujen painopistettä halutaan tosissaan siirtää laitoshoidosta avopalvelujen suuntaan, nämäkin tukipalvelut on tuotava lähelle ihmisiä, ja myös ihmisten tarpeita kuunnellen.
Maakuntien kokoiset suurkunnat ovat sosiaalialan palvelujen tuottajina liian kömpelöitä järjestelmiä. Koska Helsinki on jo nyt suurkunta, sen palvelutuotannon tehottomuusongelmat johtuvat suurelta osin nimenomaan tästä kömpelyydestä. Ison laivan kommentosillalta on vaikea nähdä meren pinnan tason tapahtumia ja iso laiva reagoi taitavankin kapteenin ruorin liikkeisiin aina hitaasti. Vielä isomman laivan hankinta ei tätä ongelmaa muuksi muuta.
OS: “Tämä johtuu siitä, että vuokrien ”tasauksen” nimissä VVO siirtää Helsingistä rahaa subventioina tappiollisiin kohteisiinsa muualla. Jos tätä ei saada estetyksi, valtakunnallisille yleishyödyllisille vuokra-asuntojen tuottajille ei voi antaa tontteja.”
Mitä mieltä olet siitä, että Uudeltamaalta menee 600M€ vuodessa maakuntiin valtionosuuksien “tasaustappioina” (kuntaliiton 2010 luvut). Helsingiltä jää saamatta 9% tuloista (297M€) ja Espoolta 13% (178M€). (Kauniaisilta 20%, mutta sillä 10M€:lla kai ei ole väliä kun siellä on vaan niitä rikkaita…paitsi minä)
Onko tulonsiirron taso oikea ja miten tehtävien mahdollinen siirto valtiolle tulee vaikuttamaan?
😉 muuttuisiko Helsingin kaavoittaminen sillä toimenpiteellä huonommaksi, että siitä tehtäisiin osa “tekninen toimi” ‑nimistä kaupungin toimialaa?
Helsingistä maailman ensimmäinen sippi-kaupunki. Kaikki työsuhteet ilman työehtosopimuksia ja melkein palkka melkein työstä. Sippihommia tehdään jo yleisesti yhteiskunnassa, esim omaishoitajat, terapian varjolla toisia auttavat, ruuvinpussittaja-terapialaiset yms. Ennenkuin minimipalkan alennukseen väistämättä mennään, ollaan täällä jo tehty sippihommia kauan. Sippi ei valita mistään, koska on sipissä. Sippi on tulevaisuuden selviytyjä ymmärtäessään välttämättömyyden luopua kaikesta ja ottaa vastaan mitä tarjotaan. Sipit ratkaisemaan yhäti ylöspäin nousevat palkkakustannukset, jotka Helsinkiäkin vaivaavat. Sippien joukosta löytyy jo korkeasti koulutettuja tekemään ratkaisevat työt yhteiskunnassa.
Detaljikaavoituksessa eli asemakaavoituksessa on kaksi tehtävää: toisaalta määritellään rakennusoikeuden määrä, toisaalta suunnitellaan kaupunkitilaa ja määrätään rakennusten ulkonäöstä niin kaavamääräyksillä kuin rakennustapaohjeilla.
Lähidemokratian kannalta olisi tärkeää, että lähialueen asukkaat pääsisivät nykyistä paremmin mukaan kaupunkikuvan suunnitteluun, mutta toisaalta NIMBYilystä pitäisi päästä rakentamisen määrään liittyen eroon.
Yhtenä vaihtoehtona voisi olla yleiskaavan rinnalle laadittava “kaupunkikaava”, jolla voitaisiin lyödä NIMBYjä päähän detaljikaavoitusvaiheessa.
Antti kirjoitti,
Helsingin kaupunki voi aivan hyvin uusia organisaationsa odottamatta mahdollisia kuntaliitoksia. Yritysmaailmassa erilaiset organisaatiomuutokset ovat arkipäivää, ei jotain kerran pari vuosisadassa tehtäviä remontteja.
Minä,
Samaa mieltä. Eikö helsingin päättäjät voi hoitaa itse hallintonsa keventämisen. Sen jälkeen kuntaliitoskin sujuu paremmin, kun mukaan ei tule viiden vuoden työsuhdeturvattua mammuttibyrokratiaa. Samaa koskee myös Vantaata ja Espoota.
Kun tämä on tehty, huomataan, että kuntaliitosta ei enää tarvita.
Taloustilanne ei näytä hyvältä ??
Mistä alkaen Helsingin yliopistossa on alettu puhua rahasta?
Humanistien pitää aina sanoa: “ei raha ole tärkeää, vaan se henki”. Tai jotain yhtä lapsellista.
Jos humanistilta, olkoon se lääkäri, naparetkeilijä, runoilija tai mikä tahansa veronmaksajien verta juova loinen, kysyy , mistä raha tulee, niin vastaus on: raha tulee jostakin.
Tulee vielä sellainenkin aika, että yliopiston roskaväki pannaan töihin.
Ja niille opetetaan luonnontiedettä ja logiikkaa.
Voipi olla, että bulevaardiasunnot tyhjennetään loisista.
DI
Puhe oli kaupunginvaltuustossa ja siellä on puhutta rahasta aina.
Verokanto-oikeus oltiin kuitenkin jättämässä ylätasolle (ja se ylätaso oltiin siirtämässä vielä nykyistäkin kauemmaksi sitä “Töölö, Skatta” ‑tasoa.)
Aiheen kokonaishyödystä voisi olla montaa mieltä, kun kassanhoitajina toimii pitkälle samat vaikuttajat — vaikka sitten eri mandaateilla. Eikö kaupungin valtionosuuden tulisi ottaa huomioon tällaisen pienen jonkun sadan miljoonan tulovirran…?
Toivottavasti (ja ilmeisesti) ei ainakaan täysimääräisesti. Ikävää olisi, jos se, miten kaupunki hoitaa omaisuuttaan, olisi sille käytännössä yhdentekevää.
Säätiöt pitänevät silti huolen, että Töölön lapset pääset sinne balettiesityksiin tulonsiirroista huolimatta.
Tuota noin… en oikein ymmärrä mitä ajat takaa? Helsinkiläisten rahoilla energiayhtiö on aikanaan luotukin.
Kunnallisia sähkölaitoksia on ollut ympäri maata, osa kunnista on päättänyt pistää ne lihoiksi myymällä ne alan toimijoille, toiset päättäneet pitää ne itsellään luomassa tuloja kaupungin kassaan. Kumpaakin vaihtoehtoa on perusteltu aivan asiallisilla perusteluilla.
Jos ja kun säännöt nyt muuttuvat, niin Helsingissä maksimoidaan omistajan hyöty uusien järjestelyjen edellyttämällä tavalla, eli verosuunnitellaan.
Osmon kestoehdotus on ollut että osa yhteisestä kertymästä jaetaan jollain perusteella “pitäjille”, jotka sitten järjestävät jotkut palvelut tuolla jako-osallaan. Siinä vaan käy niin että joku Jakomäki/Suvela tms katsoo parhaaksi käyttää vanhusmäärärahojaan vanhempien alkoholistien hoitoon, Töölö-Skatta seura taas järjestää omille vanhuksilleen päiväkonsertteja oopperassa ja musiikkitalolla.
Yhteiskunta elää tulonsiirtojen kautta haluamme tai emme. Helsinki on kaupunki Suomessa, ei itsenäinen valtio.
Miksi ihmeessä ihmisten pitäisi päästä päättämään toistensa asioista ylensäkään minkään kokoisissa kollektiiveissa?
Palvelutuotannon tehokkuusongelmat ja lähidemokratiavajeet poistuisivat kummasti sillä, että yhteiskunta luopuisi palvelutuotannosta (pl. yövartijavaltion peruspalvelut) ja jokaiselle kansalaiselle iskettäisiin kouraan valtion tulonsiirtokortti, jota vilauttamalla voisi hankkia haluamansa palvelut, haluamaltaan taholta yhteiskunnan tukemana. Yhteiskunta toki määrittelisi tarjottavat palvelut ja ehdot eli kyseessä ei olisi mikään avoin piikki.
Veikkanpa, että yksityinen sektori järjestäisi asiakkaita tyydyttävät palvelut tehokkaasti ilman julkisensektorin tsaarinaikaisia rakenteita ja poliittisia piirileikkejä. Lisäksi moni kansalainen havahtuisi ehkä huomaamaan, että 0‑tulonsiirroissa ei juuri ole järkeä vaan sama hoituisi maksamalla itse palvelusta enemmän ja vastaavasti kärsimällä verotuksesta vähemmän.
Tietysti kilpailutusongelmat, joiden lietesäiliössä julkinen sektori kahlaa nenää myöden, häväisivät samalla kokonaan.
Hyvä kirjoitus, ja varsinkin hienoa että “low hanging fruit” löytyy vielä hallinnosta ja sitä voidaan tehostaa.
Lopun yksityiskohta oli mielenkiintoinen, kun esitit että kun Helsingin Energia velkaantuu, sen korkokulu on verosuoja valtionveroa vastaan ja siksi hyvä asia.
Tällä logiikalla pääomasijoittajatkin ovat siis hyviksiä, kun eivät turhaan maksa veroja vaan lisäävät omistaja-arvoa!
Velkakupla kiihtyy kun politiikot käyttävät velkaantumisargumenttia positiivisena asiana. Pitää varoa kaksinaismoraalia.
Sami
Kyse on siitä, kuimpi konsernissa otaa velat itselleen, kaupunki vai energtialaitos. Ennen se olisi yksi lysti, mutta kohta ei ole.
Hyvinvointipalveluiden taka-ajatuksena on toisaalta jossain määrin sekin, että ihmiset tekisivät “huonoja” valintoja (tuotannon ja verotulojen maksimoinnin kannalta). Poliittisesti on päätetty, että työuria pitää pidentää, työntekoa tehostaa ja talouskasvu pitää vakaana. Ei tähän maailmaan sovi, että ihmiset itse päättäisivät omista asioistaan. 😉
Kaikin puolin erittäin hyvä puhe. Toivottavasti saat kaikki vihreät sen taakse. Velanotosta toteaisin, että ilmeisesti tarkoitat kaupungin ottavan velan ja lainaavan sen(mahdollisesti marginaalilla) edelleen energialaitokselle investointien tullessa ajankohtaisiksi. Kai tämä on mahdollista laitoksen ollessa kyseessä. Samaa ratkaisumallia olen usein esittänyt asuntopuolella, muttei kelpaa Gosplanin satraapeille vaikka varmasti olisi terveempi ratkaisu kuin nykyiset. Onhan esim. raskas peruskorjaus verojen välttämiseksi poistettavan omaisuuden avulla aika kyseenalaista. En ole havainnut julkisesti keskusteltavan siitä, mitä tehdään kun asunto-omaisuus ehkä alkaa tuottaa ja raukeavat aravasäännökset mahdollistavat vuokrien määrittelyn siten kuin kaupunki haluaa. Tämä tilanne näkynee jo Auroranlinnan ja Asuntohankinnan tapauksessa.
Kiusaukset ovat samantapaisia kuin VVO:n tapauksessa varsinkin jos metropolialue tulee tarpeeksi suureksi.
Osmo, kuntauudistusta tarvitaan. Helsingin tapaiset suuret ja tehottomat kunnat on pakko jakaa pienemmiksi ja tehokkaammiksi. 😉
Kun mittana pidetään 10 000 — 40 000 asukasta kuntaa kohti, päästään uudistuksen tavoitteisiin. Aika nopeasti voidaan nykyisen Helsingin alueen terve kuntarakenne hahmotella kartalle.
Toivotaan että sama vihreä moraalin taso leviää kaikkiin suomalaisiin yhteisöihin, eli kaikki temput verojen kiertämiseksi ovat sallittuja. Hienoa että tässä asiassa Vihreät ovat edelläkävijöitä.
kse: “Veikkaanpa, että yksityinen sektori järjestäisi asiakkaita tyydyttävät palvelut tehokkaasti ilman julkisensektorin tsaarinaikaisia rakenteita ja poliittisia piirileikkejä.”
Väärin veikkasit. Tällaista tulosta ei saatu edes Ruotsin elinkeinoelämän tilaamassa laajassa tutkimuksessa, jossa tutkittiin 20 vuoden aikana toteutettujen julkisten palvelujen yksityistämisten vaikutuksia. Yksityinen palvelutuotanto ei ollut sen tehokkaampaa kuin julkinen palvelutuotantokan; ulkoistamisen hyödyt olivat siis yhtä kuin 0. Katso tarkemmin:
“http://www.sns.se/sites/default/files/konkurrensens_konsekvenser_pod_2.pdf
Todettakoon vielä, että tutkimuksen julkaisemisen jälkeen Ruotsin elinkeinoelämän harjoittama poliittinen piiri“leikki” kiristyi julkaisun toimittaneen tutkijan ympärillä siihen mittaan, että hän joutui lopulta eroamaan tehtävistään.
Osmo,
Ei se aivan niinkään ole:
1. On totta että Helsingin kaupungilla ei ole omaa pääomaa eikä verotettavaa tulosta, joten jos Helsinki velkaantuu, niin se ei tuo verosuojaa sen omistajille eli helsinkiläisille, vaan veroäyrin korotuspaineet lisääntyvät. Tämä on ikävää minulle helsinkiläisenä.
2. Helsingin Energialla on oma pääoma ja verotettava tulos, ja jos sen oma pääoma kuihdutetaan ja velkakuorma kasvatetaan, se pienentää Helsingin kaupunkin omaisuuden arvoa, mutta tosiaankin Suomen valtio menettää tässä tilanteessa Helsingin energian voitosta vähennettäviä veroja. Tämä on lyhytnäköisesti Helsingin kaupungin ja sen veronmaksajien intressissä, mutta tietysti Suomen kansalaisten intressien vastaista. Olisi hyvä että Helsingin Energia olisi investointikykyinen ja myös vihreisiin investointeihin kykenevä yksikkö, jolla olisi positiivinen arvo näännyttävän velkakuorman vähentämisen jälkeen. Korot eivät pysy matalina ikuisesti.
Pääpointtini on kuitenkin tämä:
3. On kyseenalaista että kannustetaan minkäänlaisia yksikköjä velkaantumaan ja argumentoidaan että se on hyve, koska se on verotehokasta omistajille. Tämä asenne on vienyt länsimaiset yhteiskunnat siihen tilaan jossa ne nyt ovat: velka hyvä, toisen velka vielä parempi, verot huono.
Avainsanat väitteessäni olivatkin “asiakkaita tyydyttävät palvelut”. Sinänsähän on jo hieno saavutus (ja osoitus tehokkuudesta), että valinnanvapaus voidaan toteuttaa kustannuksia lisäämättä.
Elämme mielenkiintoisia aikoja, kun vihreät poliitikotkin pohtivat thin captialisation verosuunnittelua. Helsinkiläisten kannalta Soininvaaran ajattelumalli on kyllä loogista, jos Mankala-periaatteella toimiminen kielletään. Tosin tässä saattaa olla hieman ristiriitaista pitää Terveystalon toimintaa moraalittomana, mutta samaan aikaan toimia itse täysin samalla periaatteella.
Kimmo,
Tässä nyt on vain se ero, että Suomessa on ollut tavoitteena, että kunnat eivät maksa liikelaitoksistaan tuloveroa niin kuin ei maksa maanvuokristakaan, jos kaupunki omistaa maan. Onneton EU määrää meidät yhtiöittämään kilpailuneutraliteetin nimissä liikelaitokset. Julkinen sektori ei menetä tässä “verosuunnittelussa” senttiäkään.
Totta, jos katsotaan Helsinkiä ja valtiota yhtenä kokonaisuutena, niin kyse on rahan siirtämistä taskusta toiseen. Mutta luonteva jatkokysymys on: jos julkinen sektori katsotaan yhdeksi kokonaisuudeksi, niin Helsingin energian pääomarakenteen pitäisi olla suhdeneutraali. Eli miksi siinä tapauksessa olisi hyvä, että Helsingin Energian tulosta pitäisi keinotekoisesti heikentää?
Kimmo:
Tässä Helsingin energian velkataakan kasvattamisessa valtiolle menevien verojen minimoimiseksi ei ole mitään tekemistä Mankala-periaatteen mahdollisen kieltämisen kanssa. Mankala-periaatehan tarkoittaa yhtiötä joka tuottaa sähköä omakustannushintaan omistajilleen. Helen ei ole Mankala-yhtiö (se tosin itse omistaa osuuksia toisista Mankala-yhtiöistä, kuten TVO).
Melkeinpä päinvastoin, Helsingin energiahan ei myy tuottamaansa sähköä kuntalaisilleen (juuri)ollenkaan. Kaasulla ja hiilellä tuotettu sähkö myydään pörssiin ja ympäristötietoisia kuntalaisia varten ostetaan pörssistä uusi viherpesty sähkö, joka voidaan myydä vesisähkönä, koska pohjoismaisen sähköpörssin sähkö on valtaosin tuotettu vesivoimalla.
Helen ei omista mitään TVO:sta. Helen omistaa Mankala oy:n ja Mankala Oy omistaa osan TVO:sta ja saa sieltä halpaa sähköä mankalaperiaatteella.
Jos liikelaitokset eivät pysy lestissään vaan lähtevät kilpailemaan markkinoille tavallisten yritysten kanssa, niin eikös se ole vain oikeus ja kohtuus, että kaikkien vaaditaan pelaavan samojen sääntöjen mukaan?
Sitä paitsi yhtiöittämisvaatimuksen ulkopuolelle taidettiin jättää sellaiset liikelaitokset, jotka selvästi tuottavat palveluita vain julkiselle sektorille eli esim. Palmia taitaa olla edelleen kleptokraattisen korporatismin erityissuojeluksessa.
Niin, periaatteessa se tehostaminen olisi hieno juttu. Ette te siinä kuitenkaan onnistu, kunhan siirtelette palikoita ympäriinsä ja uusi malli on yhtä karmea kuin edellinenkin. Sillä välin kulut juoksevat ja veronmaksaja pääsee kustantamaan koko lystin loppujen lopuksi.
Jos se tehostaminen olisi mahdollista tehdä, se olisi tehty jo.
Kirjoitin epätarkasti. Mankala-periaate ja liikelaitosten yhtiöittäminen poikkeavat toisistaan, mutta molemmissa sama periaatteellinen kysymys, eli vero-etujen vaikutuksesta markkinoiden tasapuoliseen kilpailuun. Tosin keskeisenä erona on, että Mankala-periaatteella toimivan energiayhtiön osakkana voi olla myös ulkomainen yhtiö, mutta ulkomainen yhtiö ei voi toimia “kaupungin” liikelaitoksena. Koska EU:n kilpailun vapaudessa otetaan aina kantaa rajat ylittäviin rajoituksiin, niin itse pidän todennäköisenä, että Mankala-periaate on EU:n lainsäädännön mukainen. (mutta ei välttämättä nykyisen Suomen kilpailulain mukainen).
Koska Soininvaara on jo kommentoinut Helsingin Energian ja Mankala Oy:n (ja TVO:n) välistä linkkiä, niin en sitä sen enempää kommentoi.
Ode:
Ai omistaminen konserniyhtiön kautta ei ole omistamista? No ei sitten, mutta jos tarkkoja halutaan olla, Helen omistaa TVO:n osuuksia myös muiden osakkuuksiensa kautta (EPV, Pohjolan Voima ja Vantaan Energia). Fakta on kuitenkin, että Helsinki on TVOn ydinvoiman kolmanneksi suurin omistaja (UPM:n ja Fortumin jälkeen).
Kimmo:
Aika kaukana nuo asiat toisistaan kuitenkin ovat. Yksityisten yritysten kanssa kilpailevat kunnalliset liikelaitokset eivät joudu maksamaan veroa voitosta ja eivät voi mennä konkurssiin. Yksityistämispakko on seurausta EU:n komission vaatimuksesta.
Mankala-kärhämä taas on ihan puhdasta kotikutoista politiikkaa (vihreiden Hassin kantelu EU:lle) ja siinähän ei samalla tavalla saada veroetua. Vero maksetaan sitten osakasyhtiöiden parantuneesta tuloksesta. Mankala-periaate ei myöskään samalla tavalla vääristä kilpailua, koska mikä tahansa yhtiö voi sitä halutessaan käyttää.
Minustakaan Mankala-periaatteessa ei ole mitään vikaa, mutta tietysti TVO:n voitto jää siltä osin verottomatta, kun halvan osakkuussähkön saajat ovat viimekädessä kuntia. Jotain ongelmaa on myös siinä, että kun valtio on Kemijoki Oy:n suuri omistaja, osakkuussähkö menee vain yksaityisille osakkeenomistajille ja valtio jää nuolemaan näppejään.
Tässä ikään kuin kristallisoituu näkemysero siitä, mikä on koko valtio-omisteisen (energia)teollisuuden olemassaolon tarkoitus.
Jonkun mielestä valtio “jää nuolemaan näppejään” jos se ei saa suoria voittoja. Menneiden vuosikymmenten teollisuuspoliittinen näkemys taas oli sellainen, että valtion kannattaa luoda edellytyksiä taloudelliselle toiminnalle tarjoamalla esim. energiainfraa, jotta saadaan tuotantoa, työtä, elinkeinoja, verotuloja. Tätä kannatti tehdä jopa niin, että valtio sijoitti toimintaan rahaa, saamatta välittömästi takaisin mitään.
Näkemyseroa siis siinä, miten suoraan ja miten lyhytjänteisesti toiminnasta pitää saada hyötyä.
Voi olla, että nopean hyödyn tavoittelu on ihan oikein, mutta yksityisten yritysten kohdalla sitä aika usein pidetään moitittavana.
Eikä valtio osaa myydä sähköänsä? Ei kai tuossa tarvita muuta kuin sähkönmyyntiyhtiö, joka ostaa sähköt omakustannehintaan ja myy ne sitten vaikka pörssissä.
Missä ihmeessä tässä on se ongelma? Onko ongelma semmoinen, että valtio on idiootti (tulipa yllätyksenä…)? Mistään lakiteknisestä asiasta ei mielestäni oikein voi olla kyse, kun valtio voi halutessaan muuttaa lakeja.
Syltty
Nyt olet naiivi.
Ode:
Kemijoki Oy:lla on kaksi osakesarjaa, valtio omistaa vain rahaosakkeita. Sähkö myydään omakustannushintaan vesivoimaosakkeiden omistajille, joista kylläkin vain 19% on yksityisillä yrityksillä (UPM), loput 81% on kunnallisten energialaitosten ja valtioyhtiön (Fortum) omistuksessa.
Valtio myi omistamansa vesivoimaosakkeet 1990-luvulla Imatran Voimalle, paikallisille sähkölaitoksille ja pienen siivun UPM:lle ja Ensolle (silloinen valtionyhtiö). Enso myi osuutensa sittemmin UPM:lle ja Imatran Voimasta tuli Fortum.
Ei tässä mitään muuta ihmeellistä ole kuin valtion (poliitikkojen) tyhmä omistajapolitiikka, Imatran Voiman liittäminen yhteen Nesteen kanssa ja pörssiin vienti oli erinomaisen tyhmä liike.
Kiitos historiatiedoista. Vainoharhainen mieleni johti syyllisen etsinnän harhaan. Se ei poista sitä, etteivät valtion ecustajat ole pitäneet valtion puolta
Hm… Tässä Helsingin energian verotustapauksessa tulee esiin ristiriita siinä miten Osmo Soininvaaran tulisi toimia kansanedustajana tai sitten kaupunginvaltutettuna. Kansanedustajana (ainakin minun mielestäni) Soininvaaran tulisi tuomita se, että Helsingin energia harrastaa “verosuunnittelua” ja pienentää valtion verokertymää. Kaupunginvaltuutettuna tulisi tietysti toimia kuten Osmo Soininvaara tässä kertoikin, eli vähentää kunnalle aiheutuvaa verotappiota. Tämä kahden pallin ongelma olisi vielä räikeämpi jos vaalipiirit olisivat eri kokoisia (Vantaa/Itä-Uusimaa), jolloin kansanedustajan edustama vaalipiiri olisikin laajempi kuin mitä kaupungin ja tällöin hän toimiessaan hyvin kaupunginvaltuutettuna Vantaalla toimisi moraalisesti väärin suhteessaan esimerkiksi Sipoolaisia kohtaan.