Puhe valtuustossa talousarvion lähetekeskustelussa

(Kos­ka puhuin kaupung­in­val­tu­us­ton kok­ouk­ses­sa 15.2. ilman papere­i­ta, tämä muistin perus­teel­la kir­joitet­tu refer­aat­ti ei vas­taa tarkalleen sitä mitä puhuin, mut­ta aja­tus on sama.)

Helsin­gin talous ei näytä hyvältä. Edessä näyt­täisi ole­van hyvin ikäviä päätök­siä. Talousti­lanteessamme on kuitenkin eräs erit­täin myön­teinen valopilkku.

Kaikil­la mittareil­la mitat­tuna kaupunkimme tuot­taa palvelu­ja todel­la tehot­tomasti ja kalli­isti, ja hallintomme on hyvin byrokraatista. Tämä on oikein iloinen tieto, kos­ka se tarkoit­taa, että voimme säästää suuria sum­mia kar­si­mat­ta palvelu­ja tai nos­ta­mat­ta mak­su­ja – tai voimme paran­taa palvelu­ja ilman että tarvit­semme lisää rahaa.

Kaupun­gin palveluk­seen muista kun­nista tai yksi­ty­i­sistä yri­tyk­sistä tulleet ovat olleet pöyristyneitä siitä, kuin­ka kankeasti kaik­ki Helsingis­sä sujuu ja kuin­ka van­hanaikaisia käytän­töjä meil­lä on.

Naa­purikaupunkien paras argu­ment­ti kun­tali­itok­si­in alueel­lamme on, etteivät ne halua Helsin­gin kalli­ita käytän­töjä itselleen.

Olen Tatu Rauhamäen kanssa samaa mieltä siitä, että kun­tau­ud­is­tus kuu­luu tähän asi­aan ja vahvasti.

Esi­tys viiden kun­nan liitok­ses­ta Helsin­gin seudul­la on hyvä. Mut­ta 1,1 miljoo­nan kun­ta ilman mitään alem­paa tasoa on aika huono sekä demokra­t­ian että hallinnon toimivu­u­den kannal­ta. Sik­si tääl­lä on tehtävä kak­si­ta­soinen malli. Siir­retään suurkun­nalle vero­tu­soikeus ja ter­vey­den­huolto sekä sosi­aal­i­huol­lon kalli­it tehtävät, kuten van­hus­ten­hoito, vam­mais­palve­lut ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Lähipalve­lut kuten perusk­oulu ja päivähoito, katu­jen auraus, detaljikaavoitus ja muu sel­l­ainen hoidet­takoon lähikun­nan tasolla.

Lähikun­tia voisi olla joko viisi tai niitä voisi olla enem­män. Kukin peruskun­ta ratkaiskoon asian itse. Helsin­gin jakamista pienem­mik­si peruskun­niksi puoltaisi pait­si se, että nämä palve­lut tuote­taan pienem­mis­sä yksiköis­sä tehokkaam­min tai ainakin demokraat­tisem­min, myös se, että Helsin­gin hallinto joudut­taisi­in rak­en­ta­maan alus­ta alka­en uud­estaan. Se olisi suuri mahdollisuus.

Lopuk­si kak­si yksityiskohtaa.

Helsin­gin ener­gian johtokun­ta on ilmoit­tanut, että halu­a­vat tulout­taa kaupun­gin kas­saan 150 miljoon­aa euroa vähem­män. Johtokun­ta on yksiselit­teis­es­ti väärässä. Ener­gialaitos tuleekin velka­an­nut­taa ja raskaasti, kos­ka  se on menos­sa tulok­ses­taan verolle. Se osa tuo­to­s­ta, joka mak­se­taan korkoina, on vero­ton­ta, ja se, joka mak­se­taan osinkoina kaupungille, on verollista.

Toisek­si olemme saa­neet lukea lehdis­tä, että VVO perii aravavuokra-asun­nos­ta Viikissä 20 euron neliövuokraa. Tämä johtuu siitä, että vuokrien ”tasauk­sen” nimis­sä VVO siirtää Helsingistä rahaa sub­ven­tioina tap­pi­ol­lisi­in kohteisi­in­sa muual­la. Jos tätä ei saa­da este­tyk­si, val­takun­nal­lisille yleishyödyl­lisille vuokra-asun­to­jen tuot­ta­jille ei voi antaa tontteja.

  • Ener­gia: johtokun­ta on väärässä vero­tuk­sen takia
  • VVO: tämä nyt ei vaan käy.

 

54 vastausta artikkeliin “Puhe valtuustossa talousarvion lähetekeskustelussa”

  1. Helsin­gin Ener­gian johtokun­ta on todel­lakin ihan met­sässä kuten Osmo esittää.

    Mitenkähän Helsin­gin Ener­gia arvostaa taseis­saan ole­van omaisu­u­den? Ehkä omaisu­us on aivan liian pienessä arvossa? 

    Joten mitäpä jos Helsin­gin Ener­gia tek­isi taval­la tai toisel­la arvonko­ro­tuk­sia vaikka­pa 500 miljoon­al­la eurol­la ja supis­tusten sijas­ta kas­vat­taisi ensi vuo­den tulou­tus­taan Helsin­gin kaupungille samal­la sum­mal­la. Se voisi olla kaupunkikon­sernin kannal­ta järkevä ratkaisu.

    Mut­ta se ei oikeut­taisi poli­itikko­ja tuh­laa­maan tuloutuk­sia välittömästi.

  2. Mulle on jäänyt vähän epä­selväk­si että mitä sinä, tai muut, sit­ten halu­aisi kaupun­gin organ­isaa­ti­ol­la tehdä?Yksikanavaisesta ter­vey­den­huol­losta olet puhunut, ja sosi­aali- ja ter­veystoimen yhdis­tämi­nen oli muuten tapetilla.

    Niihin asioi­hin liit­tyen mitä minä seu­raan, KSV, Kiin­teistövi­ras­to ja HKR voisi ehkä olla saman katon alla, kut­su­taan sitä vaik­ka kaupunki­toimek­si, ehkä myös osa kult­tuu- ja ympäristöri­toimes­ta samas­sa, tms. Esimerkkien hakem­i­nen muual­ta Suomes­ta on vähän vaikea kos­ka muual­la ei ole vas­taavas­sa määrin kaupunkia. Mut­ta ajatuk­se­na että kaupun­gin suun­nit­telu, rahoi­tus, toteu­tus ja hoito olisi samas­sa virastossa.

    Tuo olisi vaan sit­ten melkoinen mam­mut­ti, jos ongel­ma nyt on siilou­tu­mi­nen niin se ei vält­tämät­tä tuol­la parane, siiloutuu vaan eri taval­la. Eli miten tuon sit­ten jakaisi, alueit­tain? Uusalueet ja vanhat?

  3. “Helsin­gin ener­gian johtokun­ta on ilmoit­tanut, että halu­a­vat tulout­taa kaupun­gin kas­saan 150 miljoon­aa euroa vähem­män. Johtokun­ta on yksiselit­teis­es­ti väärässä. Ener­gialaitos tuleekin velka­an­nut­taa ja raskaasti, kos­ka se on menos­sa tulok­ses­taan verolle. Se osa tuo­to­s­ta, joka mak­se­taan korkoina, on vero­ton­ta, ja se, joka mak­se­taan osinkoina kaupungille, on verollista.”

    Eikö olisi helpom­paa vaan mak­saa 150 miljoon­aa kaukoläm­pöasi­akkaille halvem­pana kaukoläm­pönä? Jopa joku voisi kuvitel­la että tuo olisi jotenkin ympäristöys­tävälisem­pää, kun tek­isi kaukoläm­möstä kilailukykyisem­män esim. maaläm­pöön verrattuna.

    1. Ener­gian hin­nan alaen­t­a­mi­nen ei ole eri­tyisen kan­nus­tavaa. Lisäk­si tuo alen­nus edel­lyt­täisi pros­entin koro­tus­ta kunnallisveroon.

  4. “Lähipalve­lut kuten perusk­oulu ja päivähoito, katu­jen auraus, detaljikaavoitus ja muu sel­l­ainen hoidet­takoon lähikun­nan tasolla.”

    Katu­jen auraus ja kaavoitus ovat niin eri kokolu­okan kysymyk­siä kuin vain on mahdollista!
    Kaa­va kaatuu aina “detalji“kaavoitusvaiheessa (mitä sil­lä ikinä tarkoi­tatkin, ase­makaavavai­het­ta?) kun lähiym­päristön asukkaille alkaa konkreti­soitua minkälainen talo hei­dän ikku­nas­taan tulisi näkymään. Yleiskaa­vat menevät vähän helpom­min läpi,mittakaavataso niis­sä on abstrak­tim­paa asukkaille. Eikö juuri kaavoitus ole ollut yksi tärkeim­mistä kun­tali­itosten perusteluista? Jos päätök­sen­tekoa pilko­taan kaavoituk­sen osalta pienem­pi­in yksiköi­hin, tulee vaan enem­män NIM­BY­i­lyä. On men­tävä isom­pi­en kokon­aisuuk­sien suun­taan. Nyt on kri­it­tiset het­ket saa­da asutet­tua 400 000 uut­ta asukas­ta tälle kaupunkiseudulle eikä ole varaa kumo­ta joka toista kaavaa “viimeis­ten henkireikiemme” takia.

  5. OS “Olen Tatu Rauhamäen kanssa samaa mieltä siitä, että kun­tau­ud­is­tus kuu­luu tähän asi­aan ja vahvasti.”

    Kuu­lu­uhan se, mut­ta ylipäätään mega­lo­maanisik­si paisu­vat organ­isaa­tioiden sit­ten-kun ‑uud­is­tushankkeet joi­hin kasa­taan kaikkea mah­dol­lista oper­ati­iviselta strate­giselle tasolle ovat organ­isatorisen stag­naa­tion oire.

    Ei kaikkea kan­na­ta yrit­tää ker­ral­la, eikä nor­maalia oper­ati­ivista tai tak­tista jär­jenkäyt­töä saa lopet­taa sil­lä perus­teel­la että jos­sain mietitään strate­giaa tai oikeas­t­aan par­a­dig­mo­ja kuten nyt kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa. Suorit­tavas­sa por­taas­sa (johon siis infor­maa­tion­pyörit­tämisen ja sen organ­isoin­nin lasken) on pieni syn­ti tehdä jokin ratio­nal­isoin­ti kah­teen ker­taan ver­rat­tuna siihen ettei vuosikausi­in kun­tau­ud­is­tuk­sen jalka­ut­tamista odotel­lessa tehdä mitään

  6. tpyy­lu­o­ma:
    Niihin asioi­hin liit­tyen mitä minä seu­raan, KSV, Kiin­teistövi­ras­to ja HKR voisi ehkä olla saman katon alla, kut­su­taan sitä vaik­ka kaupunkitoimeksi 

    Aika mon­es­sa Suomen kun­nas­sa juurikin noiden kol­men aihealueen asi­at ovat samaa osas­toa ja nimeltään “tekni­nen toimi”.

  7. Joa Helsin­gin kaupun­ki palaut­taa Helenin tuloutuk­sen “nor­maalille” tasolle vas­toin sen oper­ati­ivisen johdon käsi­tys­tä liike­toimin­nan kannal­ta perustel­lus­ta tas­tos­ta, niin eikö kyse ole varsin moraalit­tomas­ta veronkier­rosta? Aika moni (vihreä?) poli­itikko taitaisi olla huu­ta­mas­sa kovaan ääneen, jos pörssiy­htiössä oltaisi­in tekemässä saman­laista jär­jeste­lyä vas­taavas­sa tilanteessa.

    Toisaal­ta täy­tyy sanoa, että olen Osmon kanssa samoil­la lin­joil­la siitä, että tämä on kaupun­gin etu. Nyt vaan on syytä ihme­tel­lä suuresti, kuin­ka Helenin johto on ollut niin sokei­ta omis­ta­jien odotuk­sille, että täl­laiseen par­o­di­aan ollaan päätymässä.

  8. Jouni Mar­tikainen: Aika mon­es­sa Suomen kun­nas­sa juurikin noiden kol­men aihealueen asi­at ovat samaa osas­toa ja nimeltään “tekni­nen toimi”.

    Juu, Helsingis­sä on vaan vähän eri jutut kuin tont­ti­jako ja vesi­jo­hdot pääl­lim­mäisenä. Niin paljon kuin Helsin­gin kaavoitus kri­ti­soinkin, niin on se nyt kuitenkin ver­tailuko­hti­in nähdän tasokasta.

  9. Her­bert Havu: Joa Helsin­gin kaupun­ki palaut­taa Helenin tuloutuk­sen “nor­maalille” tasolle vas­toin sen oper­ati­ivisen johdon käsi­tys­tä liike­toimin­nan kannal­ta perustel­lus­ta tas­tos­ta, niin eikö kyse ole varsin moraalit­tomas­ta veronkier­rosta? Aika moni (vihreä?) poli­itikko taitaisi olla huu­ta­mas­sa kovaan ääneen, jos pörssiy­htiössä oltaisi­in tekemässä saman­laista jär­jeste­lyä vas­taavas­sa tilanteessa.

    Ei vero­su­un­nit­telus­sa mitään moraali­ton­ta ole. Varsinkaan sil­loin kun kaupun­ki vero­su­un­nit­telee, kos­ka rahathan pää­tyvät joka tapauk­ses­sa julkiseen kassaan.

  10. enpä ollut ajatel­lutkaan tuo­ta Helsin­gin Ener­gian tulok­sen veroaspek­tia. kieltämät­tä hyvä huomio. toiv­ot­tavasti tule­vista investoin­neista ei sit­ten tin­gitä näi­den tuloutuk­sien ansiosta.

  11. Helsin­gin kaupun­ki voi aivan hyvin uusia organ­isaa­tion­sa odot­ta­mat­ta mah­dol­lisia kun­tali­itok­sia. Yri­tys­maail­mas­sa eri­laiset organ­isaa­tiomuu­tok­set ovat arkipäivää, ei jotain ker­ran pari vuo­sisadas­sa tehtäviä remontteja.

    Toisek­seen, töölöläiset ja skat­ta­laiset aivan var­masti halu­a­vat päät­tää perusk­ouluis­taan ja päivähoidois­taan itse; siel­lähän raha voitaisi­in käyt­tää las­ten balet­tivierailui­hin, eikä tarvit­sisi lait­taa rahaa las­ten puuroruokailui­hin niin kuin vaik­ka Jakomäessä. Täl­laista tasa-arvoa­han täl­lä koko uud­is­tuk­sel­la on haettu.

  12. OS: “Siir­retään suurkun­nalle vero­tu­soikeus ja ter­vey­den­huolto sekä sosi­aal­i­huol­lon kalli­it tehtävät, kuten van­hus­ten­hoito, vam­mais­palve­lut ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Lähipalve­lut kuten perusk­oulu ja päivähoito, katu­jen auraus, detaljikaavoitus ja muu sel­l­ainen hoidet­takoon lähikun­nan tasolla.”

    En oikein ymmär­rä jaot­telua varsinkaan sosi­aal­i­toimen osalta. Täl­lainen jaot­telu aset­taa eri väestöryh­mät eri­ar­voiseen ase­maan: lapsiperheet/muut tukea tarvit­se­vat. Sen mukaan lähikun­nan räätälöidyt lähipalve­lut tar­jo­taan vain lap­siper­heille (kos­ka se on edullisinta). 

    Jos esim. van­hus­ten­hoidon ja vam­mais­palvelu­jen pain­opis­tet­tä halu­taan tosis­saan siirtää laitoshoi­dos­ta avopalvelu­jen suun­taan, nämäkin tukipalve­lut on tuo­ta­va lähelle ihmisiä, ja myös ihmis­ten tarpei­ta kuunnellen. 

    Maakun­tien kokoiset suurkun­nat ovat sosi­aalialan palvelu­jen tuot­ta­ji­na liian köm­pelöitä jär­jestelmiä. Kos­ka Helsin­ki on jo nyt suurkun­ta, sen palve­lu­tuotan­non tehot­to­muu­songel­mat johtu­vat suurelta osin nimeno­maan tästä köm­pe­lyy­destä. Ison laivan kom­men­tosil­lal­ta on vaikea nähdä meren pin­nan tason tapah­tu­mia ja iso lai­va reagoi taita­vankin kapteenin ruorin liikkeisi­in aina hitaasti. Vielä isom­man laivan han­k­in­ta ei tätä ongel­maa muuk­si muuta.

  13. OS: “Tämä johtuu siitä, että vuokrien ”tasauk­sen” nimis­sä VVO siirtää Helsingistä rahaa sub­ven­tioina tap­pi­ol­lisi­in kohteisi­in­sa muual­la. Jos tätä ei saa­da este­tyk­si, val­takun­nal­lisille yleishyödyl­lisille vuokra-asun­to­jen tuot­ta­jille ei voi antaa tontteja.”

    Mitä mieltä olet siitä, että Uudelta­maal­ta menee 600M€ vuodessa maakun­ti­in val­tiono­suuk­sien “tasaustap­pi­oina” (kun­tali­iton 2010 luvut). Helsingiltä jää saa­mat­ta 9% tuloista (297M€) ja Espool­ta 13% (178M€). (Kau­ni­aisil­ta 20%, mut­ta sil­lä 10M€:lla kai ei ole väliä kun siel­lä on vaan niitä rikkaita…paitsi minä)

    Onko tulon­si­ir­ron taso oikea ja miten tehtävien mah­dolli­nen siir­to val­ti­olle tulee vaikuttamaan?

  14. tpyy­lu­o­ma: Juu, Helsingis­sä on vaan vähän eri jutut kuin tont­ti­jako ja vesi­jo­hdot pääl­lim­mäisenä. Niin paljon kuin Helsin­gin kaavoitus kri­ti­soinkin, niin on se nyt kuitenkin ver­tailuko­hti­in nähdän tasokasta.

    😉 muut­tuisiko Helsin­gin kaavoit­ta­mi­nen sil­lä toimen­piteel­lä huonom­mak­si, että siitä tehtäisi­in osa “tekni­nen toi­mi” ‑nimistä kaupun­gin toimialaa?

  15. Helsingistä maail­man ensim­mäi­nen sip­pi-kaupun­ki. Kaik­ki työ­suh­teet ilman työe­htosopimuk­sia ja melkein palk­ka melkein työstä. Sip­pi­hom­mia tehdään jo yleis­es­ti yhteiskun­nas­sa, esim omaishoita­jat, ter­api­an var­jol­la toisia aut­ta­vat, ruu­vin­pus­sit­ta­ja-ter­api­alaiset yms. Ennenkuin min­imi­palkan alen­nuk­seen väistämät­tä men­nään, ollaan tääl­lä jo tehty sip­pi­hom­mia kauan. Sip­pi ei vali­ta mis­tään, kos­ka on sipis­sä. Sip­pi on tule­vaisu­u­den selviy­tyjä ymmärtäessään vält­tämät­tömyy­den luop­ua kaikesta ja ottaa vas­taan mitä tar­jo­taan. Sip­it ratkaise­maan yhäti ylöspäin nou­se­vat palkkakus­tan­nuk­set, jot­ka Helsinkiäkin vaivaa­vat. Sip­pi­en joukos­ta löy­tyy jo korkeasti koulutet­tu­ja tekemään ratkai­se­vat työt yhteiskunnassa.

  16. Eikö juuri kaavoitus ole ollut yksi tärkeim­mistä kun­tali­itosten perusteluista? Jos päätök­sen­tekoa pilko­taan kaavoituk­sen osalta pienem­pi­in yksiköi­hin, tulee vaan enem­män NIM­BY­i­lyä. On men­tävä isom­pi­en kokon­aisuuk­sien suun­taan. Nyt on kri­it­tiset het­ket saa­da asutet­tua 400 000 uut­ta asukas­ta tälle kaupunkiseudulle eikä ole varaa kumo­ta joka toista kaavaa “viimeis­ten henkireikiemme” takia.

    Detaljikaavoituk­ses­sa eli ase­makaavoituk­ses­sa on kak­si tehtävää: toisaal­ta määritel­lään raken­nu­soikeu­den määrä, toisaal­ta suun­nitel­laan kaupunki­ti­laa ja määrätään raken­nusten ulkonäöstä niin kaavamääräyk­sil­lä kuin rakennustapaohjeilla.

    Lähidemokra­t­ian kannal­ta olisi tärkeää, että lähialueen asukkaat pää­si­sivät nyky­istä parem­min mukaan kaupunkiku­van suun­nit­telu­un, mut­ta toisaal­ta NIM­BY­ilystä pitäisi päästä rak­en­tamisen määrään liit­tyen eroon.

    Yht­enä vai­h­toe­htona voisi olla yleiskaa­van rin­nalle laa­dit­ta­va “kaupunkikaa­va”, jol­la voitaisi­in lyödä NIM­BYjä päähän detaljikaavoitusvaiheessa.

  17. Antti kir­joit­ti,
    Helsin­gin kaupun­ki voi aivan hyvin uusia organ­isaa­tion­sa odot­ta­mat­ta mah­dol­lisia kun­tali­itok­sia. Yri­tys­maail­mas­sa eri­laiset organ­isaa­tiomuu­tok­set ovat arkipäivää, ei jotain ker­ran pari vuo­sisadas­sa tehtäviä remontteja.

    Minä,
    Samaa mieltä. Eikö helsin­gin päät­täjät voi hoitaa itse hallinton­sa keven­tämisen. Sen jäl­keen kun­tali­itoskin sujuu parem­min, kun mukaan ei tule viiden vuo­den työ­suhde­tur­vat­tua mam­mut­tiby­rokra­ti­aa. Samaa kos­kee myös Van­taa­ta ja Espoota.

    Kun tämä on tehty, huo­mataan, että kun­tali­itos­ta ei enää tarvita.

  18. Talousti­lanne ei näytä hyvältä ??

    Mis­tä alka­en Helsin­gin yliopis­tossa on alet­tu puhua rahasta?
    Human­istien pitää aina sanoa: “ei raha ole tärkeää, vaan se hen­ki”. Tai jotain yhtä lapsellista.
    Jos human­is­til­ta, olkoon se lääkäri, naparetkeil­i­jä, runoil­i­ja tai mikä tahansa veron­mak­sajien ver­ta juo­va loinen, kysyy , mis­tä raha tulee, niin vas­taus on: raha tulee jostakin.

    Tulee vielä sel­l­ainenkin aika, että yliopis­ton roskavä­ki pan­naan töihin.
    Ja niille opete­taan luon­non­tiedet­tä ja logiikkaa.
    Voipi olla, että bule­vaar­dia­sun­not tyh­jen­netään loisista.

    DI

  19. antti:
    Toisek­seen, töölöläiset ja skat­ta­laiset aivan var­masti halu­a­vat päät­tää perusk­ouluis­taan ja päivähoidois­taan itse; siel­lähän raha voitaisi­in käyt­tää las­ten balet­tivierailui­hin, eikä tarvit­sisi lait­taa rahaa las­ten puuroruokailui­hin niin kuin vaik­ka Jakomäessä. Täl­laista tasa-arvoa­han täl­lä koko uud­is­tuk­sel­la on haettu. 

    Verokan­to-oikeus olti­in kuitenkin jät­tämässä ylä­ta­solle (ja se ylä­ta­so olti­in siirtämässä vielä nyky­istäkin kauem­mak­si sitä “Töölö, Skat­ta” ‑tasoa.)

  20. a_l: Ei vero­su­un­nit­telus­sa mitään moraali­ton­ta ole. Varsinkaan sil­loin kun kaupun­ki vero­su­un­nit­telee, kos­ka rahathan pää­tyvät joka tapauk­ses­sa julkiseen kassaan. 

    Aiheen kokon­aishyödys­tä voisi olla mon­taa mieltä, kun kas­san­hoita­ji­na toimii pitkälle samat vaikut­ta­jat — vaik­ka sit­ten eri man­daateil­la. Eikö kaupun­gin val­tiono­su­u­den tulisi ottaa huomioon täl­laisen pienen jonkun sadan miljoo­nan tulovirran…?

  21. Kim­mo: Eikö kaupun­gin val­tiono­su­u­den tulisi ottaa huomioon täl­laisen pienen jonkun sadan miljoo­nan tulovirran…? 

    Toiv­ot­tavasti (ja ilmeis­es­ti) ei ainakaan täysimääräis­es­ti. Ikävää olisi, jos se, miten kaupun­ki hoitaa omaisu­ut­taan, olisi sille käytän­nössä yhdentekevää.

  22. Ris­to: Verokan­to-oikeus olti­in kuitenkin jät­tämässä ylä­ta­solle (ja se ylä­ta­so olti­in siirtämässä vielä nyky­istäkin kauem­mak­si sitä “Töölö, Skat­ta” ‑tasoa.)

    Säätiöt pitänevät silti huolen, että Töölön lapset pääset sinne balet­tiesi­tyk­si­in tulon­si­ir­roista huolimatta.

  23. Kim­mo: Aiheen kokon­aishyödys­tä voisi olla mon­taa mieltä, kun kas­san­hoita­ji­na toimii pitkälle samat vaikut­ta­jat – vaik­ka sit­ten eri man­daateil­la. Eikö kaupun­gin val­tiono­su­u­den tulisi ottaa huomioon täl­laisen pienen jonkun sadan miljoo­nan tulovirran…?

    Tuo­ta noin… en oikein ymmär­rä mitä ajat takaa? Helsinkiläis­ten rahoil­la ener­giay­htiö on aikanaan luotukin. 

    Kun­nal­lisia sähkölaitok­sia on ollut ympäri maa­ta, osa kun­nista on päät­tänyt pistää ne lihoik­si myymäl­lä ne alan toim­i­joille, toiset päät­täneet pitää ne itsel­lään luo­mas­sa tulo­ja kaupun­gin kas­saan. Kumpaakin vai­h­toe­htoa on perustel­tu aivan asial­lisil­la perusteluilla.

    Jos ja kun sään­nöt nyt muut­tuvat, niin Helsingis­sä mak­si­moidaan omis­ta­jan hyö­ty uusien jär­jeste­ly­jen edel­lyt­tämäl­lä taval­la, eli verosuunnitellaan.

  24. Ris­to: Verokan­to-oikeus olti­in kuitenkin jät­tämässä ylä­ta­solle (ja se ylä­ta­so olti­in siirtämässä vielä nyky­istäkin kauem­mak­si sitä “Töölö, Skat­ta” ‑tasoa.)

    Osmon kestoe­hdo­tus on ollut että osa yhteis­es­tä ker­tymästä jae­taan jol­lain perus­teel­la “pitäjille”, jot­ka sit­ten jär­jestävät jotkut palve­lut tuol­la jako-osal­laan. Siinä vaan käy niin että joku Jakomäki/Suvela tms kat­soo parhaak­si käyt­tää van­hus­määrära­ho­jaan van­hempi­en alko­holistien hoitoon, Töölö-Skat­ta seu­ra taas jär­jestää omille van­huk­silleen päiväkon­sert­te­ja oop­peras­sa ja musiikkitalolla.

  25. a_l: Tuo­ta noin… en oikein ymmär­rä mitä ajat takaa? Helsinkiläis­ten rahoil­la ener­giay­htiö on aikanaan luotukin.

    Kun­nal­lisia sähkölaitok­sia on ollut ympäri maa­ta, osa kun­nista on päät­tänyt pistää ne lihoik­si myymäl­lä ne alan toim­i­joille, toiset päät­täneet pitää ne itsel­lään luo­mas­sa tulo­ja kaupun­gin kas­saan. Kumpaakin vai­h­toe­htoa on perustel­tu aivan asial­lisil­la perusteluilla.

    Jos ja kun sään­nöt nyt muut­tuvat, niin Helsingis­sä mak­si­moidaan omis­ta­jan hyö­ty uusien jär­jeste­ly­jen edel­lyt­tämäl­lä taval­la, eli verosuunnitellaan.

    Yhteiskun­ta elää tulon­si­ir­to­jen kaut­ta halu­amme tai emme. Helsin­ki on kaupun­ki Suomes­sa, ei itsenäi­nen valtio.

  26. antti:
    Toisek­seen, töölöläiset ja skat­ta­laiset aivan var­masti halu­a­vat päät­tää perusk­ouluis­taan ja päivähoidois­taan itse; siel­lähän raha voitaisi­in käyt­tää las­ten balet­tivierailui­hin, eikä tarvit­sisi lait­taa rahaa las­ten puuroruokailui­hin niin kuin vaik­ka Jakomäessä. Täl­laista tasa-arvoa­han täl­lä koko uud­is­tuk­sel­la on haettu. 

    Mik­si ihmeessä ihmis­ten pitäisi päästä päät­tämään tois­t­en­sa asioista ylen­säkään minkään kokoi­sis­sa kollektiiveissa?

    Palve­lu­tuotan­non tehokku­u­songel­mat ja lähidemokra­ti­ava­jeet pois­tu­isi­vat kum­masti sil­lä, että yhteiskun­ta luopuisi palve­lu­tuotan­nos­ta (pl. yövar­ti­javal­tion perus­palve­lut) ja jokaiselle kansalaiselle isket­täisi­in kouraan val­tion tulon­si­ir­toko­rt­ti, jota vilaut­ta­mal­la voisi han­kkia halu­a­mansa palve­lut, halu­a­mal­taan tahol­ta yhteiskun­nan tuke­m­ana. Yhteiskun­ta toki määrit­telisi tar­jot­ta­vat palve­lut ja ehdot eli kyseessä ei olisi mikään avoin piikki.

    Veikkan­pa, että yksi­tyi­nen sek­tori jär­jestäisi asi­akkai­ta tyy­dyt­tävät palve­lut tehokkaasti ilman julkisensek­torin tsaari­naikaisia rak­en­tei­ta ja poli­it­tisia piir­ileikke­jä. Lisäk­si moni kansalainen havah­tu­isi ehkä huo­maa­maan, että 0‑tulonsiirroissa ei juuri ole järkeä vaan sama hoi­tu­isi mak­samal­la itse palvelus­ta enem­män ja vas­taavasti kär­simäl­lä vero­tuk­ses­ta vähemmän.

    Tietysti kil­pailu­tu­songel­mat, joiden lietesäil­iössä julki­nen sek­tori kahlaa nenää myö­den, häväi­sivät samal­la kokonaan.

  27. Hyvä kir­joi­tus, ja varsinkin hienoa että “low hang­ing fruit” löy­tyy vielä hallinnos­ta ja sitä voidaan tehostaa.

    Lop­un yksi­tyisko­h­ta oli mie­lenki­in­toinen, kun esi­tit että kun Helsin­gin Ener­gia velka­an­tuu, sen korkoku­lu on vero­suo­ja val­tion­veroa vas­taan ja sik­si hyvä asia.

    Täl­lä logi­ikalla pääo­masi­joit­ta­jatkin ovat siis hyviksiä, kun eivät turhaan mak­sa vero­ja vaan lisäävät omistaja-arvoa!

    Velka­ku­pla kiihtyy kun poli­ti­ikot käyt­tävät velka­an­tu­mis­ar­gu­ment­tia posi­ti­ivise­na asiana. Pitää varoa kaksinaismoraalia.

    1. Sami
      Kyse on siitä, kuimpi kon­sernissa otaa velat itselleen, kaupun­ki vai energtialaitos. Ennen se olisi yksi lysti, mut­ta koh­ta ei ole.

  28. kse: Veikkan­pa, että yksi­tyi­nen sek­tori jär­jestäisi asi­akkai­ta tyy­dyt­tävät palve­lut tehokkaasti ilman julkisensek­torin tsaari­naikaisia rak­en­tei­ta ja poli­it­tisia piir­ileikke­jä. Lisäk­si moni kansalainen havah­tu­isi ehkä huo­maa­maan, että 0‑tulonsiirroissa ei juuri ole järkeä vaan sama hoi­tu­isi mak­samal­la itse palvelus­ta enem­män ja vas­taavasti kär­simäl­lä vero­tuk­ses­ta vähemmän

    Hyv­in­voin­tipalvelu­iden taka-ajatuk­se­na on toisaal­ta jos­sain määrin sekin, että ihmiset tek­i­sivät “huono­ja” val­in­to­ja (tuotan­non ja vero­tu­lo­jen mak­si­moin­nin kannal­ta). Poli­it­tis­es­ti on päätet­ty, että työuria pitää piden­tää, työn­tekoa tehostaa ja talouskasvu pitää vakaana. Ei tähän maail­maan sovi, että ihmiset itse päät­täi­sivät omista asioistaan. 😉

  29. Kaikin puolin erit­täin hyvä puhe. Toiv­ot­tavasti saat kaik­ki vihreät sen taakse. Velan­oto­s­ta toteaisin, että ilmeis­es­ti tarkoi­tat kaupun­gin otta­van velan ja lainaa­van sen(mahdollisesti mar­gin­aalil­la) edelleen ener­gialaitok­selle investoin­tien tul­lessa ajanko­htaisik­si. Kai tämä on mah­dol­lista laitok­sen ollessa kyseessä. Samaa ratkaisumallia olen usein esit­tänyt asun­top­uolel­la, mut­tei kel­paa Gos­planin satraapeille vaik­ka var­masti olisi ter­veem­pi ratkaisu kuin nykyiset. Onhan esim. raskas perusko­r­jaus vero­jen vält­tämisek­si pois­tet­ta­van omaisu­u­den avul­la aika kyseenalaista. En ole havain­nut julkises­ti keskustelta­van siitä, mitä tehdään kun asun­to-omaisu­us ehkä alkaa tuot­taa ja raukea­vat aravasään­nök­set mah­dol­lis­ta­vat vuokrien määrit­te­lyn siten kuin kaupun­ki halu­aa. Tämä tilanne näkynee jo Auro­ran­lin­nan ja Asun­to­hank­in­nan tapauksessa.
    Kiusauk­set ovat saman­ta­paisia kuin VVO:n tapauk­ses­sa varsinkin jos metropo­lialue tulee tarpeek­si suureksi.

  30. Osmo, kun­tau­ud­is­tus­ta tarvi­taan. Helsin­gin tapaiset suuret ja tehot­tomat kun­nat on pakko jakaa pienem­mik­si ja tehokkaammiksi. 😉 

    Kun mit­tana pide­tään 10 000 — 40 000 asukas­ta kun­taa kohti, päästään uud­is­tuk­sen tavoit­teisi­in. Aika nopeasti voidaan nykyisen Helsin­gin alueen ter­ve kun­tarakenne hah­motel­la kartalle.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Sami
    Kyse on siitä, kuimpi kon­sernissa otaa velat itselleen, kaupun­ki vai energtialaitos. Ennen se olisi yksi lysti, mut­ta koh­ta ei ole.

    Toiv­otaan että sama vihreä moraalin taso lev­iää kaikki­in suo­ma­laisi­in yhteisöi­hin, eli kaik­ki tem­put vero­jen kiertämisek­si ovat sal­lit­tu­ja. Hienoa että tässä asi­as­sa Vihreät ovat edelläkävijöitä.

  32. kse: “Veikkaan­pa, että yksi­tyi­nen sek­tori jär­jestäisi asi­akkai­ta tyy­dyt­tävät palve­lut tehokkaasti ilman julkisensek­torin tsaari­naikaisia rak­en­tei­ta ja poli­it­tisia piirileikkejä.”

    Väärin veikk­a­sit. Täl­laista tulosta ei saatu edes Ruotsin elinkei­noelämän tilaa­mas­sa laa­jas­sa tutkimuk­ses­sa, jos­sa tutkit­ti­in 20 vuo­den aikana toteutet­tu­jen julk­isten palvelu­jen yksi­ty­istämis­ten vaiku­tuk­sia. Yksi­tyi­nen palve­lu­tuotan­to ei ollut sen tehokkaam­paa kuin julki­nen palve­lu­tuotan­tokan; ulkois­tamisen hyödyt oli­vat siis yhtä kuin 0. Kat­so tarkemmin:
    “http://www.sns.se/sites/default/files/konkurrensens_konsekvenser_pod_2.pdf

    Todet­takoon vielä, että tutkimuk­sen julkaisemisen jäl­keen Ruotsin elinkei­noelämän har­joit­ta­ma poli­it­ti­nen piiri“leikki” kiristyi julka­isun toimit­ta­neen tutk­i­jan ympäril­lä siihen mit­taan, että hän jou­tui lop­ul­ta eroa­maan tehtävistään.

  33. Osmo,

    Ei se aivan niinkään ole:
    1. On tot­ta että Helsin­gin kaupungilla ei ole omaa pääo­maa eikä verotet­tavaa tulosta, joten jos Helsin­ki velka­an­tuu, niin se ei tuo vero­suo­jaa sen omis­ta­jille eli helsinkiläisille, vaan veroäyrin koro­tu­s­paineet lisään­tyvät. Tämä on ikävää min­ulle helsinkiläisenä.

    2. Helsin­gin Ener­gial­la on oma pääo­ma ja verotet­ta­va tulos, ja jos sen oma pääo­ma kui­h­dute­taan ja velka­kuor­ma kas­vate­taan, se pienen­tää Helsin­gin kaupunkin omaisu­u­den arvoa, mut­ta tosi­aankin Suomen val­tio menet­tää tässä tilanteessa Helsin­gin ener­gian voitos­ta vähen­net­täviä vero­ja. Tämä on lyhyt­näköis­es­ti Helsin­gin kaupun­gin ja sen veron­mak­sajien intres­sis­sä, mut­ta tietysti Suomen kansalais­ten intressien vas­taista. Olisi hyvä että Helsin­gin Ener­gia olisi investoin­tikykyi­nen ja myös vihreisi­in investoin­tei­hin kykenevä yksikkö, jol­la olisi posi­ti­ivi­nen arvo nään­nyt­tävän velka­kuor­man vähen­tämisen jäl­keen. Korot eivät pysy matali­na ikuisesti.

    Pää­point­ti­ni on kuitenkin tämä:
    3. On kyseenalaista että kan­nuste­taan minkään­laisia yksikköjä velka­an­tu­maan ja argu­men­toidaan että se on hyve, kos­ka se on verote­hokas­ta omis­ta­jille. Tämä asenne on vienyt län­si­maiset yhteiskun­nat siihen tilaan jos­sa ne nyt ovat: vel­ka hyvä, toisen vel­ka vielä parem­pi, verot huono.

  34. Markku: Väärin veikk­a­sit. Täl­laista tulosta ei saatu edes Ruotsin elinkei­noelämän tilaa­mas­sa laa­jas­sa tutkimuk­ses­sa, jos­sa tutkit­ti­in 20 vuo­den aikana toteutet­tu­jen julk­isten palvelu­jen yksi­ty­istämis­ten vaiku­tuk­sia. Yksi­tyi­nen palve­lu­tuotan­to ei ollut sen tehokkaam­paa kuin julki­nen palve­lu­tuotan­tokan; ulkois­tamisen hyödyt oli­vat siis yhtä kuin 0. Kat­so tarkemmin: 

    Avain­sanat väit­teessäni oli­vatkin “asi­akkai­ta tyy­dyt­tävät palve­lut”. Sinän­sähän on jo hieno saavu­tus (ja osoi­tus tehokku­ud­es­ta), että valin­nan­va­paus voidaan toteut­taa kus­tan­nuk­sia lisäämättä.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Sami
    Kyse on siitä, kuimpi kon­sernissa otaa velat itselleen, kaupun­ki vai energtialaitos. Ennen se olisi yksi lysti, mut­ta koh­ta ei ole.

    Elämme mie­lenki­in­toisia aiko­ja, kun vihreät poli­itikotkin pohti­vat thin cap­tial­i­sa­tion vero­su­un­nit­telua. Helsinkiläis­ten kannal­ta Soin­in­vaaran ajat­telumalli on kyl­lä loogista, jos Mankala-peri­aat­teel­la toim­imi­nen kiel­letään. Tosin tässä saat­taa olla hie­man ris­tiri­itaista pitää Ter­veystalon toim­intaa moraalit­tomana, mut­ta samaan aikaan toimia itse täysin samal­la periaatteella.

    1. Kim­mo,
      Tässä nyt on vain se ero, että Suomes­sa on ollut tavoit­teena, että kun­nat eivät mak­sa liike­laitok­sis­taan tuloveroa niin kuin ei mak­sa maan­vuokris­takaan, jos kaupun­ki omis­taa maan. Onneton EU määrää mei­dät yhtiöit­tämään kil­pailuneu­trali­teetin nimis­sä liike­laitok­set. Julki­nen sek­tori ei menetä tässä “vero­su­un­nit­telus­sa” senttiäkään.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Kimmo,
    Tässä nyt on vain se ero, että Suomes­sa on ollut tavoit­teena, että kun­nat eivät mak­sa liike­laitok­sis­taan tuloveroa niin kuin ei mak­sa maan­vuokris­takaan, jos kaupun­ki omis­taa maan. Onneton EU määrää mei­dät yhtiöit­tämään kil­pailuneu­trali­teetin nimis­sä liike­laitok­set. Julki­nen sek­tori ei menetä tässä “vero­su­un­nit­telus­sa” senttiäkään.

    Tot­ta, jos kat­so­taan Helsinkiä ja val­tio­ta yht­enä kokon­aisuute­na, niin kyse on rahan siirtämistä taskus­ta toiseen. Mut­ta luon­te­va jatkokysymys on: jos julki­nen sek­tori kat­so­taan yhdek­si kokon­aisu­udek­si, niin Helsin­gin ener­gian pääo­marak­en­teen pitäisi olla suh­deneu­traali. Eli mik­si siinä tapauk­ses­sa olisi hyvä, että Helsin­gin Ener­gian tulosta pitäisi keinotekois­es­ti heikentää?

  37. Kim­mo:

    Elämme mie­lenki­in­toisia aiko­ja, kun vihreät poli­itikotkin pohti­vat thin cap­tial­i­sa­tion vero­su­un­nit­telua. Helsinkiläis­ten kannal­ta Soin­in­vaaran ajat­telumalli on kyl­lä loogista, jos Mankala-peri­aat­teel­la toim­imi­nen kielletään.

    Tässä Helsin­gin ener­gian velkataakan kas­vat­tamises­sa val­ti­olle menevien vero­jen min­i­moimisek­si ei ole mitään tekemistä Mankala-peri­aat­teen mah­dol­lisen kieltämisen kanssa. Mankala-peri­aate­han tarkoit­taa yhtiötä joka tuot­taa sähköä omakus­tan­nush­in­taan omis­ta­jilleen. Helen ei ole Mankala-yhtiö (se tosin itse omis­taa osuuk­sia toi­sista Mankala-yhtiöistä, kuten TVO).

    Melkein­pä päin­vas­toin, Helsin­gin ener­gia­han ei myy tuot­ta­maansa sähköä kun­ta­laisilleen (juuri)ollenkaan. Kaa­sul­la ja hiilel­lä tuotet­tu sähkö myy­dään pörssi­in ja ympäristöti­etoisia kun­ta­laisia varten oste­taan pörssistä uusi viher­pesty sähkö, joka voidaan myy­dä vesisähkönä, kos­ka pohjo­is­maisen sähköpörssin sähkö on val­taosin tuotet­tu vesivoimalla.

    1. Helen ei omista mitään TVO:sta. Helen omis­taa Mankala oy:n ja Mankala Oy omis­taa osan TVO:sta ja saa sieltä hal­paa sähköä mankalaperiaatteella.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Onneton EU määrää mei­dät yhtiöit­tämään kil­pailuneu­trali­teetin nimis­sä liike­laitok­set. Julki­nen sek­tori ei menetä tässä “vero­su­un­nit­telus­sa” senttiäkään. 

    Jos liike­laitok­set eivät pysy lestis­sään vaan lähtevät kil­paile­maan markki­noille taval­lis­ten yri­tys­ten kanssa, niin eikös se ole vain oikeus ja kohtu­us, että kaikkien vaa­di­taan pelaa­van samo­jen sään­tö­jen mukaan?

    Sitä pait­si yhtiöit­tämis­vaa­timuk­sen ulkop­uolelle taidet­ti­in jät­tää sel­l­aiset liike­laitok­set, jot­ka selvästi tuot­ta­vat palvelui­ta vain julkiselle sek­to­rille eli esim. Palmia taitaa olla edelleen klep­tokraat­tisen kor­po­ratismin erityissuojeluksessa.

  39. Niin, peri­aat­teessa se tehost­a­mi­nen olisi hieno jut­tu. Ette te siinä kuitenkaan onnis­tu, kun­han siirtelette palikoi­ta ympäri­in­sä ja uusi malli on yhtä karmea kuin edelli­nenkin. Sil­lä välin kulut juok­se­vat ja veron­mak­sa­ja pääsee kus­tan­ta­maan koko lystin lop­pu­jen lopuksi.

    Jos se tehost­a­mi­nen olisi mah­dol­lista tehdä, se olisi tehty jo.

  40. pekka:
    Kimmo:

    Tässä Helsin­gin ener­gian velkataakan kas­vat­tamises­sa val­ti­olle menevien vero­jen min­i­moimisek­si ei ole mitään tekemistä Mankala-peri­aat­teen mah­dol­lisen kieltämisen kanssa. Mankala-peri­aate­han tarkoit­taa yhtiötä joka tuot­taa sähköä omakus­tan­nush­in­taan omis­ta­jilleen. Helen ei ole Mankala-yhtiö (se tosin itse omis­taa osuuk­sia toi­sista Mankala-yhtiöistä, kuten TVO).

    Melkein­pä päin­vas­toin, Helsin­gin ener­gia­han ei myy tuot­ta­maansa sähköä kun­ta­laisilleen (juuri)ollenkaan. Kaa­sul­la ja hiilel­lä tuotet­tu sähkö myy­dään pörssi­in ja ympäristöti­etoisia kun­ta­laisia varten oste­taan pörssistä uusi viher­pesty sähkö, joka voidaan myy­dä vesisähkönä, kos­ka pohjo­is­maisen sähköpörssin sähkö on val­taosin tuotet­tu vesivoimalla.

    Kir­joitin epä­tarkasti. Mankala-peri­aate ja liike­laitosten yhtiöit­tämi­nen poikkea­vat toi­sis­taan, mut­ta molem­mis­sa sama peri­aat­teelli­nen kysymys, eli vero-etu­jen vaiku­tuk­ses­ta markki­noiden tas­a­puoliseen kil­pailu­un. Tosin keskeisenä erona on, että Mankala-peri­aat­teel­la toimi­van ener­giay­htiön osakkana voi olla myös ulko­mainen yhtiö, mut­ta ulko­mainen yhtiö ei voi toimia “kaupun­gin” liike­laitok­se­na. Kos­ka EU:n kil­pailun vapaudessa ote­taan aina kan­taa rajat ylit­tävi­in rajoituk­si­in, niin itse pidän toden­näköisenä, että Mankala-peri­aate on EU:n lain­säädän­nön mukainen. (mut­ta ei vält­tämät­tä nykyisen Suomen kil­pailu­lain mukainen).

    Kos­ka Soin­in­vaara on jo kom­men­toin­ut Helsin­gin Ener­gian ja Mankala Oy:n (ja TVO:n) välistä linkkiä, niin en sitä sen enem­pää kommentoi.

  41. Ode:

    Helen ei omista mitään TVO:sta. Helen omis­taa Mankala oy:n ja Mankala Oy omis­taa osan TVO:sta ja saa sieltä hal­paa sähköä mankalaperiaatteella

    Ai omis­t­a­mi­nen kon­serniy­htiön kaut­ta ei ole omis­tamista? No ei sit­ten, mut­ta jos tarkko­ja halu­taan olla, Helen omis­taa TVO:n osuuk­sia myös muiden osakkuuk­sien­sa kaut­ta (EPV, Pohjolan Voima ja Van­taan Ener­gia). Fak­ta on kuitenkin, että Helsin­ki on TVOn ydin­voiman kol­man­nek­si suurin omis­ta­ja (UPM:n ja For­tu­min jälkeen).

  42. Kim­mo:

    Kir­joitin epä­tarkasti. Mankala-peri­aate ja liike­laitosten yhtiöit­tämi­nen poikkea­vat toi­sis­taan, mut­ta molem­mis­sa sama peri­aat­teelli­nen kysymys, eli vero-etu­jen vaiku­tuk­ses­ta markki­noiden tas­a­puoliseen kilpailuun.

    Aika kaukana nuo asi­at toi­sis­taan kuitenkin ovat. Yksi­ty­is­ten yri­tys­ten kanssa kil­pail­e­vat kun­nal­liset liike­laitok­set eivät joudu mak­samaan veroa voitos­ta ja eivät voi men­nä konkurssi­in. Yksi­ty­istämis­pakko on seu­raus­ta EU:n komis­sion vaatimuksesta.

    Mankala-kärhämä taas on ihan puh­das­ta kotiku­toista poli­ti­ikkaa (vihrei­den Has­sin kan­telu EU:lle) ja siinähän ei samal­la taval­la saa­da veroe­t­ua. Vero mak­se­taan sit­ten osakasy­htiöi­den paran­tuneesta tulok­ses­ta. Mankala-peri­aate ei myöskään samal­la taval­la vääristä kil­pailua, kos­ka mikä tahansa yhtiö voi sitä halutes­saan käyttää.

    1. Minus­takaan Mankala-peri­aat­teessa ei ole mitään vikaa, mut­ta tietysti TVO:n voit­to jää siltä osin verot­tomat­ta, kun hal­van osakku­ussähkön saa­jat ovat viimekädessä kun­tia. Jotain ongel­maa on myös siinä, että kun val­tio on Kemi­jo­ki Oy:n suuri omis­ta­ja, osakku­ussähkö menee vain yksaity­isille osak­keen­o­mis­ta­jille ja val­tio jää nuole­maan näppejään.

  43. Osmo Soin­in­vaara: Jotain ongel­maa on myös siinä, että kun val­tio on Kemi­jo­ki Oy:n suuri omis­ta­ja, osakku­ussähkö menee vain yksaity­isille osak­keen­o­mis­ta­jille ja val­tio jää nuole­maan näppejään.

    Tässä ikään kuin kristallisoituu näke­my­sero siitä, mikä on koko val­tio-omis­teisen (energia)teollisuuden ole­mas­saolon tarkoitus.

    Jonkun mielestä val­tio “jää nuole­maan näppe­jään” jos se ei saa suo­ria voit­to­ja. Men­nei­den vuosikym­menten teol­lisu­us­poli­it­ti­nen näke­mys taas oli sel­l­ainen, että val­tion kan­nat­taa luo­da edel­ly­tyk­siä taloudel­liselle toimin­nalle tar­joa­mal­la esim. ener­giain­fraa, jot­ta saadaan tuotan­toa, työtä, elinkeino­ja, vero­tu­lo­ja. Tätä kan­nat­ti tehdä jopa niin, että val­tio sijoit­ti toim­intaan rahaa, saa­mat­ta välit­tömästi takaisin mitään.

    Näke­my­seroa siis siinä, miten suo­raan ja miten lyhytjän­teis­es­ti toimin­nas­ta pitää saa­da hyötyä.

    Voi olla, että nopean hyö­dyn tavoit­telu on ihan oikein, mut­ta yksi­ty­is­ten yri­tys­ten kohdal­la sitä aika usein pide­tään moitittavana.

  44. Osmo Soin­in­vaara:Jotain ongel­maa on myös siinä, että kun val­tio on Kemi­jo­ki Oy:n suuri omis­ta­ja, osakku­ussähkö menee vain yksaity­isille osak­keen­o­mis­ta­jille ja val­tio jää nuole­maan näppejään. 

    Eikä val­tio osaa myy­dä sähköän­sä? Ei kai tuos­sa tarvi­ta muu­ta kuin sähkön­myyn­tiy­htiö, joka ostaa sähköt omakus­tan­nehin­taan ja myy ne sit­ten vaik­ka pörssissä.

    Mis­sä ihmeessä tässä on se ongel­ma? Onko ongel­ma sem­moinen, että val­tio on idioot­ti (tuli­pa yllä­tyk­senä…)? Mis­tään lakiteknis­es­tä asi­as­ta ei mielestäni oikein voi olla kyse, kun val­tio voi halutes­saan muut­taa lakeja.

  45. Ode:

    Jotain ongel­maa on myös siinä, että kun val­tio on Kemi­jo­ki Oy:n suuri omis­ta­ja, osakku­ussähkö menee vain yksaity­isille osak­keen­o­mis­ta­jille ja val­tio jää nuole­maan näppejään.

    Kemi­jo­ki Oy:lla on kak­si osake­sar­jaa, val­tio omis­taa vain rahaosakkei­ta. Sähkö myy­dään omakus­tan­nush­in­taan vesivoimaosakkei­den omis­ta­jille, joista kyl­läkin vain 19% on yksi­ty­isil­lä yri­tyk­sil­lä (UPM), lop­ut 81% on kun­nal­lis­ten ener­gialaitosten ja val­tioy­htiön (For­tum) omistuksessa.

    Val­tio myi omis­ta­mansa vesivoimaosak­keet 1990-luvul­la Ima­tran Voimalle, paikallisille sähkölaitok­sille ja pienen siivun UPM:lle ja Ensolle (sil­loinen val­tiony­htiö). Enso myi osuuten­sa sit­tem­min UPM:lle ja Ima­tran Voimas­ta tuli Fortum.

    Ei tässä mitään muu­ta ihmeel­listä ole kuin val­tion (poli­itikko­jen) tyh­mä omis­ta­japoli­ti­ik­ka, Ima­tran Voiman liit­tämi­nen yhteen Nes­teen kanssa ja pörssi­in vien­ti oli eri­no­maisen tyh­mä liike.

    1. Kiitos his­to­ri­atiedoista. Vain­o­harhainen mie­leni johti syyl­lisen etsin­nän harhaan. Se ei poista sitä, etteivät val­tion ecus­ta­jat ole pitäneet val­tion puolta

  46. Hm… Tässä Helsin­gin ener­gian vero­tustapauk­ses­sa tulee esi­in ris­tiri­ita siinä miten Osmo Soin­in­vaaran tulisi toimia kansane­dus­ta­jana tai sit­ten kaupung­in­val­tutet­tuna. Kansane­dus­ta­jana (ainakin min­un mielestäni) Soin­in­vaaran tulisi tuomi­ta se, että Helsin­gin ener­gia har­ras­taa “vero­su­un­nit­telua” ja pienen­tää val­tion vero­ker­tymää. Kaupung­in­val­tu­utet­tuna tulisi tietysti toimia kuten Osmo Soin­in­vaara tässä ker­toikin, eli vähen­tää kun­nalle aiheutu­vaa vero­tap­pi­o­ta. Tämä kah­den pallin ongel­ma olisi vielä räikeämpi jos vaalipi­ir­it oli­si­vat eri kokoisia (Van­taa/Itä-Uusi­maa), jol­loin kansane­dus­ta­jan edus­ta­ma vaalipi­iri olisikin laa­jem­pi kuin mitä kaupun­gin ja täl­löin hän toimies­saan hyvin kaupung­in­val­tu­utet­tuna Van­taal­la toimisi moraalis­es­ti väärin suh­teessaan esimerkik­si Sipoolaisia kohtaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.