Lista löytyy tästä
Varajäseneni Mikko Särelä on kommentoinut listaa omalla blogillaan ja tulee tekemään näin jatkossakin siitä riippumatta, kumpi menee kokoukseen. Ne kommentit löytyvät tästä
Lausunto Guggenheim-museosta
Lautakunta lausuu vain siitä, onko se sovitettavissa Katajanokalle ja onhan se. Meille ei lautakuntana kuulu, kannattaako se rakentaa. Pysäköintipaikkoja mielitään luolaan. Katajanokalle on pitkään haikailtu suurta pysäköintiluolaa. Olisi loistavaa, jos sen turvin upeat jugend-kadut voisi muuttaa pihakaduiksi. Enää puuttuu maksaja. Puuttuu myös asunto-osakeyhtiöiden suostumus, nämä kun ovat omilla tonteillaan. Sitä suostumusta voi olla vaikea saada sen jälkeen, kun salaiseen tarkoitukseen luolaa rakentanut yritys tuotti kiinteistöille suurta vahinkoa – tai ainakin asunto-osakeyhtiöt niin uskovat. Louhintayritys ei usko, eikä maksa.
Hernesaaren osayleiskaava
Alueelle tulee asumista, noin 5000 asukasta, ja tämä edellyttää yleiskaavan muuttamista. Tätä on veivattu moneen otteeseen ja asia alkaakin olla valmis. Kysymyksiä ja huomioita:
3800 työpaikkaa Onko tämä itse asiassa hyvä paikka työpaikoille? Vähän on pussinperän tuntua. Ajattelin kysyä, kuinka monta ihmistä asuu alle puolen tunnin joukkoliikennematkan päässä.
Korkea rakentaminen Lautakunta oli vähän vihjaissut, että tänne sopisi korkeampikin asuinrakentaminen. Korkeaa rakentamista koskevassa kovin kiistellyssä tarkastelussa osoitettiin, ettei sovi. Siksi yli 16 kerroksen ei saa mennä. Uskotaan.
Pysäköinti. Normi on 115 paikkaa kerrosneliötä kohden eli paikka / 90 asuinneliötä (noin). Pysäköintinormi on pöydällä ja käsiteltäneen tiistaina. Tämä on niitä alueita, joissa pysäköintipaikka maksaa yli 50 000 euroa kappaleelta. Voisiko ne panna proomuun ja proomun kannesta tehdä julkista tilaa ravintoloineen ja muiden huvituksineen?
Ratikkayhteys. Ratikkaväki on jo lähestynyt minua huolella, että ratikalle varattu kaista 6,00 metriä on liian kapea, jolloin ratikka joutuu seisomaan ruuhkissa autojen tukkiessa tien. Neljäkymmentä senttiä lisää, please! Tännekin. Kalliita senttimetrejä!
Helikopterikenttä Copterline kuljettaa vuosittain 30 000 ihmistä helikopterilla Helsingin ja Tallinnan välillä Hernesaaresta. Koska kapistus on aika meluisa ja sillä on riski törmäillä sinne tänne, kenttä pitää sijoittaa riittävän kauas asutuksesta keinosaarelle. Veneetkään eivät saisi kulkea aivan vierestä. Kieltoa tehostetaan keinomatalikolla. Tämä komeus maksaa 83 miljoonaa euroa + normaali alakanttiin laskemislisä. Herra isä! Jos kustannuksen sälyttää noille 30’000 matkustajalle vuotta kohden, vähän poistonopeudesta riippuen kenttä maksaa 150 – 200 euroa yhtä matkustajaa kohden. Jos verorahoja pitää säästää, säästetään tästä. On aivan selvä, että jos kaupunki rahastaisi tuon kustannuksen aiheuttamisperiaatteen mukaan kopteriyhtiöltä, sen toiminta loppuisi siihen. Mutta miksi keinosaari? Luulisi kelluvan kentän tulevan paljon halvemmaksi.
Koivusaaren metroasema
Tyhmä kysymys: miksi erillinen rakennus, miksi metroaseman päällä ei ole asuntoja/toimistoja?
Pysäköintinormi
Tästä yritetään nyt tosissaan vääntää järkevää kompromissia. Vastakkain eivät tällä kertaa ole autonpotkijat ja bensafasistit vaan hyvinvointiteoreettinen taloudellinen optimointi ja suunnitteluideologia. Nämä johtavat kovin eri tulokseen silloin, kun pysäköintipaikan hinta ylittää auton hinnan moninkertaisesti.