Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.2.2012

79 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.2.2012”

1. 3800 työ­paikkaa Onko tämä itse asi­as­sa hyvä paik­ka työ­paikoille? Vähän on puss­in­perän tun­tua. Ajat­telin kysyä, kuin­ka mon­ta ihmistä asuu alle puolen tun­nin joukkoli­iken­nematkan päässä.

   Munkkisaa­res­sa alkaa kuulem­ma olla jonkun sortin klus­teri main­os­toimis­toa ja sen sel­l­aista designin tapaista. Tässä yksit­täisessä tapauk­ses­sa jopa pätee se että työn­tek­i­jä ja asi­akaskun­ta on alueel­lis­es­ti pain­ot­tunut­ta, keskimääräi­nen ajalli­nen etäisyys ei ole vält­tämät­tä oikea mittari.

   Vastaa

2. Vähän mit­takaavaa niihin proomuihin.

   Maail­man isoim­mat aluk­set on öljy­tankkere­i­ta, pitu­us n. 450 metriä ja lev­eys reilu 60 metriä. Tom­moi­sen kan­nelle mah­tuu ehkä 800 autoa, ja pikaises­ti päässä lask­ien Her­ne­saa­reen on mitoitet­tu rapi­at pari tuhat­ta autopaikkaa. Ruotsin­laivaan menee sel­l­aiset 400 autoa.

   Toki siitä proomuar­maadas­ta saa ihan taloudel­lis­es­tikin järkevän kun kaavoit­taa asun­to­ja kan­nelle, mut­ta noin joka kol­mas ker­ros vaatii taas yhden parkkikan­nen lisää.

   Vastaa

   1. Autopaikko­ja voi lait­taa proomuun use­am­paan ker­rokseen. Voisi tietysti ajatel­la, että tek­isi kun­non koneen, jos­sa auto veisi tilaa 2x4x1,5 metriä ja tulisi hyl­lyyn­sä samal­la automati­ikalla jota käytetään keskus­li­ikkei­den varastoissa.

      Vastaa

3. Tästä yritetään nyt tosis­saan vään­tää järkevää kom­pro­mis­sia. Vas­takkain eivät täl­lä ker­taa ole auton­potk­i­jat ja ben­safa­sis­tit vaan hyv­in­voin­ti­te­o­reet­ti­nen taloudelli­nen opti­moin­ti ja suun­nit­telu­ide­olo­gia. Nämä johta­vat kovin eri tulok­seen sil­loin, kun pysäköin­tipaikan hin­ta ylit­tää auton hin­nan moninkertaisesti.

   Hyvä tietää ettei kyse ole ensisi­jais­es­ti poli­ti­ikas­ta. Osal­la liiken­nesu­un­nit­telijoista on sel­l­ainen perin­nenäke­mys että he mitoit­taa ratkaisut tarpeen mukaan, ja vielä niin että var­masti riit­tää. Tarkoi­tus on sinän­sä hyvä, mut­ta noin tuote­taan muis­sakin asiois­sa taloudel­lis­es­ti toteut­tamiskelvot­to­mia ratkaisu­ja. Kus­tan­nuk­set ja niiden vaiku­tus kysyn­tään pitää saa­da suun­nit­telu­paremetrik­si. Minus­ta helpoiten niin että antaa markki­noiden hoitaa sil­loin kun se on mah­dol­lista ja muutenkin lakkaa stres­saa­mas­ta kap­a­siteetista, pieleen johonkin suun­taan se mitoi­tus menee vaik­ka tek­isi mitä ja liikenne sopeutuu.

   Vastaa

4. Tuo olisi ihan toiv­ot­tavaa, ja onhan siel­lä yksi kap­pale vil­jasi­ilo­ja jolle pitäisi kek­siä jotain käyt­töä. Kuvit­telisin vaan että tuol­laises­sa automaatipysäköin­ti­jär­jestelmässä on korkeahkot kiin­teät perus­tamiskus­tan­nuk­set, tuskin kan­nat­taa parinkymme­nen paikan taloy­htiön hal­li­in. Mikä on taas yksi syy lisää mik­si taloy­htiöil­lä ei pitäisi olla mitään tekemistä pysäköin­nin kanssa.

   Voisko sen kopteriken­tän muuten tehdä Amerikan malli­in Jätkäsaaren hotel­li­tornin katolla?

   Vastaa

5. Voisiko ne pan­na proomuun ja proomun kannes­ta tehdä julk­ista tilaa rav­in­toloi­neen ja muiden huvituksineen? 

   Auton­potk­i­joille tulee kesäyön hil­jaisi­na tun­teina kiusauk­sek­si upot­taa täysin las­tat­tu parkkip­roomu. Lisäk­si auto­varkaat saat­taisi­vat hina­ta sen Balt­ian markkinoille.

   Vastaa

6. Osmo: Peru­songel­ma on se, että maanalainen luo­la­paik­ka mak­saa 30 — 50 000 e ja har­va edes Helsingis­sä on valmis mak­samaan markki­nahin­taa pysäköin­nistä. Sik­si se, että olevil­la alueil­la raken­net­taisi­in kor­vaa­vat laitok­set, ei oikein ole real­is­mia. Ensin pitäisi pois­taa sub­ven­toitu pysäköin­ti koko alueil­ta. Uusil­la alueil­la pitäisi luop­ua kokon­aan sub­ven­toidus­ta eli muiden kuin auton­o­mis­ta­jian mak­samas­ta pysäköinnistä.

   Vastaa

7. Muu­ta­ma vuosi sit­ten kuulin radios­ta jutun berli­iniläis­es­tä ker­rostalosta, jos­sa auton sai hissil­lä oma­lle parvek­keelle. (Siel­lä syynä oli pelko ilki­val­las­ta.) Onko tästä kenel­läkään tarkem­paa tietoa; olisiko aja­tus sovel­let­tavis­sa Suomeen?

   Vastaa

8. Omia aat­tei­tani lis­tan asioista löy­tyy täältä: http://mikkosarela.blogspot.com/2012/02/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista.html

   Tuo­ta auto­hissi­jär­jeste­lyä kan­nat­taisi ehkä kokeil­la myös uusille paikoille ehkä raken­net­tavi­in parkki­taloi­hin. Mah­tu­isi paljon enem­män auto­ja yhteen parkki­taloon kuin nykyisellään.

   Vastaa

9. 3800 työ­paikkaa Onko tämä itse asi­as­sa hyvä paik­ka työ­paikoille? Vähän on puss­in­perän tuntua. 

   Parem­pi vaan, että aamuisin Her­ne­saares­ta läh­tee porukkaa töi­hin myös muualle ja tilalle tulee vas­taavasti työn­tek­i­jöitä muual­ta. Liialli­nen pain­o­tus jom­paan kumpaan tekee alueesta tyhjän joko päiväl­lä tai illal­la. Jol­lakul­la on pidem­pi mat­ka, mut­ta jol­lakul­la toisel­la taas lyhyem­pi. Espoos­ta tai Van­taal­ta nyt on pitkä mat­ka minne tahansa.

   Vielä riit­tävästi kau­pal­lista toim­intaa kuten käve­ly-/os­toskatu­ja, jois­sa on rav­in­toloi­ta, kaup­po­ja yms. niin asum­i­nen ja työn­teko “liimau­tu­vat” parem­min yhteen. Töis­säkäyvät voivat käy­dä kaupois­sa töi­den jäl­keen ja asukkaat ylläpitävät lähikaup­po­ja ja jos näitä on riit­tävästi, rahaa riit­tää myös pikkuli­ikkeille ja rav­in­toloille, joiden takia Her­ne­saa­reen saat­taisi joskus tul­la joku sel­l­ainenkin, joka ei asu tai työsken­tele siellä.

   Vastaa

10. Osmo: Vara­jäse­neni Mikko Särelä on kom­men­toin­ut lis­taa oma­l­la blogillaan ja tulee tekemään näin jatkos­sakin siitä riip­pumat­ta, kumpi menee kokoukseen.

    Odot­takaa vain, kyl­lä minäkin Mikon tavoin muu­tan täältä Espoos­ta takaisin Helsinki­in. Tulee nimit­täin niin hyvä fiilis siitä, että kaupunkisu­un­nit­telun kansalais­vaikut­tamises­sa on näin hyvät foo­ru­mit ja aidosti keskustel­e­vaa päätök­sen­tekoa, niis­sä kanavis­sa jois­sa ihmisetkin oikeasti nykypäivänä ovat. Näin sen pitäisi aina olla!

    Vastaa

11. Ei ne ratikan tarvit­se­mat 40 cm ole kalli­ita vaan ilmaisia. Ne ote­taan vierei­sistä ylileveistä autokaistoista. Eli kun nyt on piir­ret­ty autokaista+ratikka+autokaista 3,5+6,0+3,5 niin se pitää piirtää 3,3+6,4+3,3.

    Vai uskooko joku oikeasti, että autot nou­dat­ta­vat tuol­laisil­la kaistaleveyk­sil­lä, suo­rahkol­la kadul­la sitä 40 km/h nopeusra­joi­tus­ta, joka sinne merkeil­lä osoite­taan? Siel­lähän on tilaa ajaa vaik­ka kuuttakymppiä.

    Tarkem­min ajatellen: mah­doitko tarkoit­taa, että ne sen­tit ovat kalli­ita sik­si, että ratikkali­iken­teestä tulee epälu­otet­tavaa jos niitä sent­te­jä ei saa­da, ja epälu­otet­tavu­ut­ta kom­pen­soidaan pidem­mil­lä ajoa­joil­la, mikä mak­saa jokaista vaunua kohden sel­l­aiset 700 000 e vuodessa?

    Vastaa

12. Helikopterikent­tä on ihan hyvä olla ole­mas­sa ja kopteriy­hteys Tallinnaan on ihan kiva. Mut­ta stadi­laise­na veron­mak­sa­jana tun­tuu aika oudol­ta, että pitäisi mak­saa 83 000 000 euroa yksi­tyisen fir­man liike­toimin­nan mah­dol­lis­tamisek­si. Jos tuol­laisia raho­ja on käytet­tävis­sä liiken­teeseen, mik­sei Laa­jasa­lon ratikkaa tai Jok­e­ria raken­neta jo?

    Vastaa

13. Hyvä havain­to Koivusaaren metroase­mas­ta. Pitäisi olla itses­tään­selvää, että samaan raken­nuk­seen tehdään asun­to­ja ja työ­paikko­ja (esim. kaup­pa maan tasalle, työ­paikko­ja ker­roksi­in 2–7 ja asun­to­ja ker­roksi­in 8–20). Hissi asun­to- ja työk­er­roksista metro­ta­solle, kulun­valvon­nal­la voidaan estää asi­at­tomien kulku asuntokerroksiin. 

    Uusia asemia ei saisi enää rak­en­taa van­hal­la virheel­lisel­lä kaaval­la, jos­sa ase­ma on erilli­nen raken­nus, jota ympäröi tiet ja parkkipaikat, ja lähim­mät asun­not (“ase­man vier­essä”) sijait­se­vat pahim­mil­laan siis jo use­an min­uutin käve­ly­matkan päässä.

    Vastaa

14. Tuo­ma­sO: Hissi asun­to- ja työk­er­roksista metro­ta­solle, kulun­valvon­nal­la voidaan estää asi­at­tomien kulku asuntokerroksiin. 

    Ehdot­tomasti samaa mieltä muuten ideas­ta, mut­ta tähän yksi­tyisko­htaan sanois­in, että ei. Parem­pi rak­en­taa eril­liset hissit metrolle ja muulle talolle. Muuten pitäisi rak­en­taa enem­män hissikuilu­ja koko talon korkeudelle, kos­ka metron ja maan­ta­son kulkua pitää pystyä palvele­maan riit­tävän hyvin talon liiken­teestä riippumatta. 

    Sitä pait­si talon käyt­täjät ja asukkaat tuskin pitäi­sivät virt­san hajui­sista his­seistä. Niiltä tuskin voidaan vält­tyä, vaik­ka Koivusaari syr­jässä onkin.

    Vastaa

15. Nokian kont­torin vier­essä Keilalahdessa on uudehko kopterikent­tä, jota ei ole var­maan koskaan käytet­ty. Se riit­täisi vira­nomais­toim­intaan. Copter­line voi tehdä omansa mereen, tai miet­tiä mui­ta paikkoja.

    Onko tässä taas jotain suo­ma­lais­ten omia norme­ja, kun ken­tän viereen pitää tehdä mata­likko. Kaup­pa­to­ril­la on paljon enem­män väkeä kuin kopteriken­täl­lä, eikä sinne ole tehty matalikkoa.

    Vastaa

16. Her­ne­saaren osayleiskaa­van peru­songel­ma on että se on tehty mikroym­päristöä tun­tem­at­ta tai siitä välit­tämät­tä. Her­ne­saari on tuuli­olo­suhteil­taan aivan jotain muu­ta kuin Merisa­ta­ma, Ursininkalliot tai Kaivopuis­to. Poikkeuk­sel­lis­es­ti väitän tietäväni mis­tä puhun kun olen kiertänyt Her­ne­saaren kär­jen jalan ympärivuo­tis­es­ti joitain sato­ja ker­to­ja, ja aina samal­la ker­taa Kaivopuis­ton. Suun­nitel­tu ratikkare­it­ti ei ole real­isti­nen paikas­sa jos­sa asian­mukainen vaate­tus on coastal-tason pur­je­hdus­varus­teet suuren osan syksyä.

    Toinen kaa­van ongel­ma on valo. Kaivopuis­to on mallies­imerk­ki siitä kuin­ka Suomes­sa puis­toalueet pitää suun­nitel­la. Ilta-auringos­sa var­joon jäävään itäran­taan kapea kevyen liiken­teen läpikulku (erilli­nen pyöräi­ly), talot niin rantaan kuin mah­tuu, ja oleskelu­alueet tuu­len­suo­jaan. Her­ne­saaren kaavas­sa puis­to on itälaidal­la eli var­jos­sa sil­loin kun sitä ihmiset halu­aisi­vat käyt­tää. Ei var­joiselle rav­in­to­lat­eras­sillekaan kukaan tule.

    Eli — tuol­la perusa­jatuk­sel­la eli raskas liikenne ml ratikat län­si­laidalle saadaan autokaupungi­nosa, ja hyvinkin se auto/90 m², joka puss­in­perässä on yksinker­tais­es­ti tyh­mää. Ruo­ho­lah­den iltapäiväru­uhkat alka­vat jo nyt pahim­mil­laan Tehtaankadulta.

    Ratkaisu on siirtää itäistä kort­teliriv­istöä rantaan päin niin paljon kuin mah­dol­lista, ja sijoit­taa puis­to tuu­len­suo­jaan alueen keskelle, ja ratik­ka sen län­si­laitaan jot­ta työ­mat­ka pääsee alka­maan aamuau­ringos­sa suuren osan vuot­ta. Itälaitaan riit­tää lähel­lä vesir­a­jaa kulke­va kevyen liiken­teen reit­ti (kivet­ty ranta). Varautu­mi­nen veden­pin­nan nousu­un kahdessa osas­sa jot­tei ran­nas­ta tule saman­lainen mau­ton korkea bunkkeri kuin Kalasa­ta­mas­sa. Mallia kan­nat­taa ottaa Ehrenströmintiestä.

    Helikopterikent­tä on päätön, parem­pi paik­ka olisi Espoos­sa Karhusaar­en­tien malu­alueel­la. Samal­la saataisi­in lisää asun­to­ja Merikylän (venekaup­po­jen ?) tilalle nyt suun­nitel­lun ken­tän melu­alueelle. Venei­den huoltoa ja säi­ly­tys­tä noin kalli­il­la paikalla en myöskään ihan tajua. Miten olisi design+arkkitehtikeskittymä ateel­jeeikkunoin jos on asumiselle liian meluisaa ?

    Suun­nitelmien perus­teel­la näyt­täisi myös siltä että ris­teil­i­järan­taa ollaan hukkaa­mas­sa. Se on suh­teel­lis­es­ti parhaim­mil­laan lop­pukesästä ja alkusyksys­tä jol­loin tuulet eivät ole vielä alka­neet mut­ta läm­min meri pitää ran­nan man­teretta lämpimäm­pänä. Ris­teil­i­jäli­ikenne tuo rantaan elämää, siel­lä olisi kiva pal­loil­la, juo­da lat­tea ja seu­rail­la laivo­jen lähtöä. Syksyn edetessä paik­ka tietysti kuolee siinä mis­sä Merisatamanrantakin.

    Vastaa

17. tpyy­lu­o­ma: Munkkisaa­res­sa alkaa kuulem­ma olla jonkun sortin klus­teri main­os­toimis­toa ja sen sel­l­aista designin tapaista. Tässä yksit­täisessä tapauk­ses­sa jopa pätee se että työn­tek­i­jä ja asi­akaskun­ta onalueel­lis­es­ti pain­ot­tunut­ta, keskimääräi­nen ajalli­nen etäisyys ei ole vält­tämät­tä oikea mittari. 

    Mmmm…, en oikein osan­nut tulki­ta mitä tämä tarkoit­ti? Jos olete­taan että suun­nit­te­lu­toimis­tois­sa työsken­telee pelkästään hip­stere­itä, ne kyl­lä asu­vat käve­lyetäisyy­del­lä ole­van Punavuoren lisäk­si myös Pitkän­sil­lan takana ja ihan oikeasti myös Vuosaa­res­sa tai Espoos­sakin. Ja liiken­net­tä aiheut­tavia palavere­jakin tarvi­taan, asi­akasyri­tys­ten toimis­to­ja saat­taa olla mis­sä tahansa Etelä-Esplanadil­ta Kehä III:lle.

    Vastaa

18. Elmo, Tiina Elon blogille vaan soit­taan suu­tasi, http://www.tiinaelo.fi/kategoria/blogi/

    Vastaa

19. tpyy­lu­o­ma:
    Elmo, Tiina Elon blogille vaan soit­taan suu­tasi, http://www.tiinaelo.fi/kategoria/blogi/

    Vois kokeil­la. Tosin Espoon asi­at on mua aina muutenkin kiin­nos­ta­neet paljon vähem­män. Voisi jopa sanoa, että ihan oikeastikin Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu vaikut­taa mun elämään ja arkipäivään paljon enem­män kuin Espoon. Ehkä asia ei olisi näin, jollen asu­isi ihan Espoon itälaidalla.

    Vastaa

20. Nykyisel­lään her­ne­saaren juurel­la työsken­televänä paik­ka on ihan hirvit­tävä puss­in­perä yrit­ti sit­ten mil­lä julkisel­la kulkuneu­vol­la tahansa. Tun­nin työ­mat­ka jakaan­tuu suun­nilleen siten että puo­lessa tun­nis­sa ehtii espoovan­taal­ta rautatiease­malle, ja toinen puoli tun­tia kuluu sit­ten päästä rautatiease­mal­ta tuonne. Ja valitet­tavasti joukkoli­iken­teeseen ver­rat­tuna kävelem­i­nen on nopeudeltaan aivan kil­pailukykyi­nen vaihtoehto.

    Vastaa

21. Sakari Aal­to­nen:
    Muu­ta­ma vuosi sit­ten kuulin radios­ta jutun berli­iniläis­es­tä ker­rostalosta, jos­sa auton sai hissil­lä oma­lle parvek­keelle. (Siel­lä syynä oli pelko ilki­val­las­ta.) Onko tästä kenel­läkään tarkem­paa tietoa; olisiko aja­tus sovel­let­tavis­sa Suomeen?

    Nykissä myös auton saa, ainakin jois­sain talois­sa, hissil­lä omaan kerrokseen!

    Vastaa

22. Minus­ta tun­tuu, että joku pis­sii teitä pahasti öögaan tuos­sa autopaikka-asiassa. 😀 😀 😀 

    Kokon­aisu­udessaan Her­ne­saari näyt­tää havain­neku­vas­sa kovin väljältä. Kuitenkin tiede­tään, että kuusi ker­rosta ja tiuken­pi umpiko­rt­teli on tuot­tanut halu­tu­im­mat keskus­tan alueet. Onko alueesta tehty mas­soit­telua tuol­la van­hal­la rakennusjärjestyksellä?

    Vastaa

23. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mmmm…, en oikein osan­nut tulki­ta mitä tämä tarkoit­ti? Jos olete­taan että suun­nit­te­lu­toimis­tois­sa työsken­telee pelkästään hip­stere­itä, ne kyl­lä asu­vat käve­lyetäisyy­del­lä ole­van Punavuoren lisäk­si myös Pitkän­sil­lan takana ja ihan oikeasti myös Vuosaa­res­sa tai Espoos­sakin. Ja liiken­net­tä aiheut­tavia palavere­jakin tarvi­taan, asi­akasyri­tys­ten toimis­to­ja saat­taa olla mis­sä tahansa Etelä-Esplanadil­ta Kehä III:lle.

    Toki, mut­ta mun point­ti oli että jos las­kee ihan koko seudulle tasais­es­ti jakaan­tuneena yhtey­det niin se on harhaan­jo­hta­va. Täl­lä het­kel­lä näyt­tää siltä että Her­ne­saa­reen menee ainakin kuto­nen, joka tar­joaa yhtey­den nimeno­maan Pitkäsil­lan yli. Se on vähän hidas, mut­ta kyl­lä se siitä nopeu­tuu ja vähäiset vai­h­dot ja käve­ly­matkat pelas­taa paljon. Espoon suun­taan sanois­in että vai­h­to kamp­is­sa bus­si­in joka jatkos­sa lie­nee vitosratikka.

    Se mikä siinä Her­ne­saa­res­sa ylipään­sä mät­tää yhteyk­sien ja kaupunki­rak­en­teen suh­teen on että viereiseen Jätkäsaa­reen ei pääse oikein mitenkään. Tuo­hon pitäisi kek­siä jotain. Her­ne­saari — Vat­tunie­mi — Jätkäsaari — Ruo­ho­lahti lautta?

    Spot­tu, sil­lä tuulisel­la Her­ne­saaren päät­tärille pääsee kuitenkin yleen­sä vaunuun istu­maan, kos­ka se on päättäri.

    Vastaa

24. Kalle: Kokon­aisu­udessaan Her­ne­saari näyt­tää havain­neku­vas­sa kovin väljältä.

    Osin vesi­ai­hei­den ansiota/syytä, ja niitä pitäisi vielä harki­ta. Var­jon puolel­la vesi­ai­he on synkkää mus­taa vet­tä, ja kovin mata­lal­la taloi­hin näh­den jos ne nos­te­taan samalle tasolle kuin Kalasa­ta­mas­sa. Toisaal­ta, ilta-auringos­sa ja meren jäädyt­tyä talo­jen väli­in jäävä vesialue voi olla hienokin. Ja toisaal­ta taas, kaupun­ki- ja puis­to­jatku­mo olisi parem­pi per­in­teisel­lä raken­nusjärjestyk­sel­lä, ja kort­telei­ta mah­tu­isi yksi enem­män (kak­si jos kaik­ki itäpuoleisen kort­telin välit tiivis­tetään Ullan­lin­na-lev­ey­teen) eli taas vähän lisää asukaspo­h­jaa kivi­jalka­palveluille nukku­malähiömäisyy­den välttämiseksi.

    Vastaa

25. Helikopteri on epä­taloudelli­nen ja hyvin meluisa kulkuneu­vo liikkua. Mik­si tuol­laista toim­intaa pitäisi verora­hoin tukea lainkaan? Pelas­tus­toim­inta toki erik­seen. Oliko niin, että tuo­ta keinosaar­ta mietitään vielä jon­nekin Pih­la­jasaaren läheisyy­teen? Pih­la­jasaari on aivan upea merelli­nen virk­istymi­s­paik­ka minne pääsee Helsingis­sä pakoon Helsinkiä. Viime kesänä väkeä vir­tasi kau­ni­il­la ilmal­la vesi­bus­si­lasteit­tain sinne.

    Vastaa

26. Kalle:
    Minus­ta tun­tuu, että joku pis­sii teitä pahasti öögaan tuos­sa autopaikka-asiassa. 

    Kalle: nyt kyl­lä sun silmäsi pet­tää sut pahan ker­ran. Helikopterikent­tää ilman alueen tehokku­us on noi 1,2 mikä vas­taa suurin piirtein Har­jua ja Kamp­pia tihey­deltään. Syykin tähän on kuvas­ta nähtävis­sä: täl­lä ker­taa tehdään tiivistä umpiko­rt­telia eikä eiran­ran­nan kaltaista haulikol­la ammut­tua lähiötä. Valitet­tavasti vaan Eiran­ran­ta tulee aina ole­maan kaupun­gin ja Her­må­ne­saaren välissä.

    Kokon­aisu­udessaan Her­ne­saari näyt­tää havain­neku­vas­sa kovin väljältä. Kuitenkin tiede­tään, että kuusi ker­rosta ja tiuken­pi umpiko­rt­teli on tuot­tanut halu­tu­im­mat keskus­tan alueet. Onko alueesta tehty mas­soit­telua tuol­la van­hal­la rakennusjärjestyksellä?

    Vastaa

27. Kalle:
    Minus­ta tun­tuu, että joku pis­sii teitä pahasti öögaan tuos­sa autopaikka-asiassa. 

    Kokon­aisu­udessaan Her­ne­saari näyt­tää havain­neku­vas­sa kovin väljältä. Kuitenkin tiede­tään, että kuusi ker­rosta ja tiuken­pi umpiko­rt­teli on tuot­tanut halu­tu­im­mat keskus­tan alueet. Onko alueesta tehty mas­soit­telua tuol­la van­hal­la rakennusjärjestyksellä?

    Nyt kyl­lä silmäsi ovat pahasti hajatait­toisia. Her­ne­saari lie­nee nimit­täin tiivein kaupungi­nosa, mitä Helsingis­sä on kaavoitettu/rakennettu pitkään aikaan — ja tämä perus­tuu nimeno­maan siihen umpiko­rt­telirak­en­teeseen, joka sil­lä on. 

    Jos jätetään sen surullisen helikopteriken­tän vaa­ti­mat maatäytöt pois, niin Her­ne­saa­reen tulee ker­rosalaa noin 400 000 k‑m2 ja alueen pin­ta-ala on 33ha ilman maatäyt­töjä (jot­ka tule­vat kar­tan mukaan käytän­nössä ain­oas­taan tuonne helikopteriken­tän tuek­si). Aluete­hokku­us on siis 1,2. Tämä on läh­es saman ver­ran kuin Kampin keskus­ta-alueen tehokku­us, samaa luokkaa kuin Har­jus­sa ja Kallios­sa ja merkit­tävästi korkeampi kuin esimerkik­si Töölössä tai Kruunuhaassa. 

    Jos Her­ne­saari olisi neliök­ilo­metrin suu­ru­inen, sinne tulisi tuol­la raken­nuste­hokku­udel­la 15000 asukas­ta ja 12000 työ­paikkaa. Kamp­is­sa on noin 11000 asukas­ta ja 26000 työ­paikkaa neliök­ilo­metrin kokoisel­la alueella.

    Vastaa

28. Mikko Särelä: Jos Her­ne­saari olisi neliök­ilo­metrin suu­ru­inen, sinne tulisi tuol­la raken­nuste­hokku­udel­la 15000 asukas­ta ja 12000 työpaikkaa. 

    Niin­pä, ja Punavuores­sa 19855 asukasta/m2, ja vas­ta tuol­laisel­la tihey­del­lä puss­in­perän palve­lut alka­vat mitenkuten toimia, ja sil­loinkin tarvi­taan riit­tävä koko. Kyl­lä tuo Kallen point­ti on ihan vali­di, saman­laisel­la ryt­mil­lä kuin nyt suun­nitel­tu Her­ne­saaren itäpuo­li­nen kort­telijono raken­net­ti­in lähiöitä 70-luvul­la, point­ti­na vehreys ja valo kuten kuvas­ta voi havai­ta (ja nos­turin ulottuvuudet).

    Vastaa

29. GUGGENHEIMISTA KAUPUNKISUUNNITTELUN KANNALTA

    OS:

    ”Lau­takun­ta lausuu vain siitä, onko se sovitet­tavis­sa Kata­janokalle ja onhan se. Meille ei lau­takun­tana kuu­lu, kan­nat­taako se rakentaa.”

    Yksi näköko­h­ta on tur­is­ti­au­toli­ikenne. Toisaal­ta Län­sisa­ta­mas­ta* tule­vat ris­teily­matkus­ta­jat, toisaal­ta maakun­nista saa­pu­vat ns. kult­tuuribus­sit. Nämä tule­vat ole­maan merkit­tävä kulku­ta­pa museoon, jos halu­taan saavut­taa toiv­ot­tu kävi­jämäärä. (Edulli­nen, nopea ja miel­lyt­tävä matkus­tustapa. Itse kävin vel­jeni kanssa Lehtimäen liiken­teen kult­tuuri­matk­abus­sil­la kat­so­mas­sa Puhdis­tus­ta Lahdessa sekä Ilma­joel­la Taipaleen­jo­ki-oop­per­an viime kesänä; ilman tätä mah­dol­lisu­ut­ta olisi jäänyt.)

    Tarvit­sisi vain jotain val­is­tunut­ta arvio­ta määrästä ja ajanko­hdista. Tässä on yksi täysin val­is­tu­ma­ton: 100.000 kävi­jää 80 %.n täyt­töaste satana päivänä vuodessa tekee 25 lin­ja-autoa päivässä. + ris­teily­matkus­ta­jat ja muu vas­taa­va toinen saman verran?

    Ei mah­do­ton määrä, mut­ta otet­ta­va huomioon, myös lausunnossa.

    Itse pidän liiken­teel­lis­es­ti parem­pana ja muutenkin edullisem­pana rak­en­taa uusi taide­museo Hanasaaren B‑voimalaan. Sekin raken­nus on hienoa arkkite­htu­uria. Sanois­in jopa wau-arkkite­htu­uria sille, joka teol­lisu­usarkkite­htu­urista ymmärtää.

    Mat­ti Klinge kir­joit­ti päiväkir­jaansa 10.1.(Julkaistaan myöhem­min, mut­ta sain luvan julka­ista tämän):

    ”Suomeen on han­kkeil­la Guggen­heim-museo. Aset­taisin kak­si edel­ly­tys­tä: jos uusi raken­nus raken­netaan Kata­janokalle osak­si Kaup­pa­torin maail­man jatku­moa, sen täy­tyy olla paikallisen tra­di­tion mukaan vaa­ti­mat­toman arvokas. Alvar Aal­lon Enso-Gutzeitin ja Viljo Rewellin Pala­cen talon tapaisia rehen­tele­viä rumiluk­sia ja mui­ta arkkite­htien itsete­hos­tuk­sen mon­u­ment­te­ja ei saa tul­la lisää. Engel, ja hänen kaut­taan Quarenghi, Pal­la­dio, Vit­ru­vius ja anti­ikin Kreik­ka tar­joa­vat hienon euroop­palaisen jatku­mon mahdollisuuksia.”

    Nämä näköko­h­dat, ei tosin aivan tässä muo­dos­sa on ehkä syytä myös tuo­da esi­in kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­nan lausunnossa. 

    * Ris­teilyalus­ten aikataulut löy­tyvät Helsin­gin sata­man sivuilta.

    Vastaa

30. OS

    ”Pysäköin­tipaikko­ja mielitään luo­laan. Kata­janokalle on pitkään haikail­tu suur­ta pysäköin­tilu­o­laa. Olisi lois­tavaa, jos sen turvin upeat jugend-kadut voisi muut­taa pihakaduik­si. Enää puut­tuu maksaja.”

    Min­ulle on jäänyt epä­selväk­si, miten auto­jen park­keer­aus kadun var­teen estää sitä ole­mas­ta pihakatu? Itse asi­as­sa tun­temil­lani pihakaduil­la autoli­ikenne on sal­lit­tu, mut­ta nopeus tietenkin hyvin rajoitettu.

    Yhden parkkipaikan kor­vaami­nen mak­saa keskus­tas­sa 50.000 euroa. Talon edessä olE­vien 5 parkkipaikan siis 250.000 euroa, mikä vas­taa taloy­htiön noin kol­men vuo­den kaikkia tulo­ja. Joidenkin asukkaiden auton tarve on todel­li­nen eikä vain kuviteltu.

    Järke­viä kom­pro­mis­se­ja löy­tyy, kun niitä halu­taan etsiä. Esim. kadun­var­teen voi istut­taa pui­ta, ja se vie vain viiden­nek­sen parkkipaikoista.

    Tiedän hyvin kivan, kau­ni­isti raken­netun taloy­htiön pihan istu­tuksi­neen ja penkkei­neen, johon vielä mah­tuu 2–3- parkkipaikkaa. Eikä se piha ole suuri.

    Vastaa

    1. Parkkikent­tä nyt vaan ei ole kau­nis pihakatu.

       Vastaa

31. Vede­tään­päs nyt henkeä sen helikopteriken­tän kanssa. Min­un tietääk­seni ei ole tähti­in kir­joitet­tu, että sen on sijait­ta­va juuri Her­ne­saa­res­sa, joka on muutenkin liiken­teel­lis­es­ti han­kala paikka.

    Kent­tä on perustet­tu Her­ne­saa­reen, eikä esim Kata­janokalle, kos­ka Her­ne­saari on vajaakäytössä ole­vaa jouto- ja teol­lisu­us­maa­ta jos­sa helikopter­il­la lente­ly ei pahem­min haittaa.

    Tämä tulee nyt muut­tumaan, joten ken­tälle on etsit­tävä uusi paik­ka. Uuden ken­tän ei ole pakko sijai­ta mah­dol­lisim­man lähel­lä Her­ne­saar­ta vaan jos­sain mihin se hyvin sopii. 

    Tekosaaren rak­en­t­a­mi­nen on niin älytön idea, että en halu­aisi uskoa kenenkään sitä tosis­saan edes esittäneen.

    Vastaa

32. tpyy­lu­o­ma: Munkkisaa­res­sa alkaa kuulem­ma olla jonkun sortin klus­teri main­os­toimis­toa ja sen sel­l­aista designin tapaista. Tässä yksit­täisessä tapauk­ses­sa jopa pätee se että työn­tek­i­jä ja asi­akaskun­ta onalueel­lis­es­ti pain­ot­tunut­ta, keskimääräi­nen ajalli­nen etäisyys ei ole vält­tämät­tä oikea mittari. 

    Tässä on aja­tus­ta, enää tarvi­taan tuotan­non­ala joka alueelle sopii ja haluaa.

    Vastaa

33. tpyy­lu­o­ma: Tuo olisi ihan toiv­ot­tavaa, ja onhan siel­lä yksi kap­pale vil­jasi­ilo­ja jolle pitäisi kek­siä jotain käyt­töä. Kuvit­telisin vaan että tuol­laises­sa automaatipysäköin­ti­jär­jestelmässä on korkeahkot kiin­teät perus­tamiskus­tan­nuk­set, tuskin kan­nat­taa parinkymme­nen paikan taloy­htiön hal­li­in. Mikä on taas yksi syy lisää mik­si taloy­htiöil­lä ei pitäisi olla mitään tekemistä pysäköin­nin kanssa.Voisko sen kopteriken­tän muuten tehdä Amerikan malli­in Jätkäsaaren hotel­li­tornin katolla?

    Tätä usein esitetään. Hotellin katon pin­ta-ala on n. 500 m², helikopteriken­tän pin­ta-ala osayleiskaavas­sa 30 000 m². Hotel­lien katot eivät ole helikopterikent­tiä, vaan sat­un­naisia las­ke­tu­mi­s­paikko­ja. Merkit­tävä ero!

    Vastaa

34. Markku af Heurlin:
    GUGGENHEIMISTA KAUPUNKISUUNNITTELUN KANNALTA

    OS:

    ”Lau­takun­ta lausuu vain siitä, onko se sovitet­tavis­sa Kata­janokalle ja onhan se. Meille ei lau­takun­tana kuu­lu, kan­nat­taako se rakentaa.”

    Yksi näköko­h­ta on tur­is­ti­au­toli­ikenne. Toisaal­taLän­sisa­ta­mas­ta* tule­vat ris­teily­matkus­ta­jat, toisaal­ta maakun­nista saa­pu­vat ns. kult­tuuribus­sit. Nämä tule­vat ole­maan merkit­tävä kulku­ta­pa museoon, jos halu­taan saavut­taa toiv­ot­tu kävi­jämäärä. (Edulli­nen, nopea ja miel­lyt­tävä matkus­tustapa. Itse kävin vel­jeni kanssa Lehtimäen liiken­teen kult­tuuri­matk­abus­sil­lakat­so­mas­sa Puhdis­tus­ta Lahdessa sekä Ilma­joel­la Taipaleen­jo­ki-oop­per­an viime kesänä; ilman tätä mah­dol­lisu­ut­ta olisi jäänyt.)

    Kyl­lä tämä Guggen­heim han­ke on saman­ta­painen esi­tys kuin kiin­teän moot­tori­radan sijoit­ta­mi­nen Kaivopuis­toon, ja koko ris­ki kaupun­gin ja val­tion rahoilla. 

    Täysin toisen­laisel­la var­muudel­la F1-kisa toisi kyl­lä 200 miljoon­aan investoin­nil­laan tuot­toa ja kan­sain­välisyyt­tä kaupun­gin kirstu­un, mut­ta onko täl­lainen (eri­ar­vois­ta­va) han­ke sit­ten lainkaan julkisen rahan kohde?

    Vastaa

35. Niistä kadun­var­si­paikoista saa ihan järkevän näköisiä kun vaan suun­nit­telee hyvin. Onhan niitä toki Her­ne­saa­reenkin tulos­sa, niitä ei vaan las­ke­ta asukaspysäköin­tipaikoik­si, kos­ka ne ovat viera­s­paikko­ja jois­sa pysäköi vierasautoja. 🙂

    Guggen­heim liiken­nejär­jeste­lyt on kyl­lä tikus­ta asi­aa, jokunen pari tuhat­ta ihmistä päivässä ei ole paljon mitään liiken­teel­lis­es­ti. Minus­ta voisi harki­ta laut­taratikkaa Her­ne­saari — Kaivopuis­to — Katajanokka.

    Vastaa

36. Daniel Fed­er­ley:
    Helikopterikent­tä on ihan hyvä olla ole­mas­sa ja kopteriy­hteys Tallinnaan on ihan kiva. Mut­ta stadi­laise­na veron­mak­sa­jana tun­tuu aika oudol­ta, että pitäisi mak­saa 83 000 000 euroa yksi­tyisen fir­man liike­toimin­nan mah­dol­lis­tamisek­si. Jos tuol­laisia raho­ja on käytet­tävis­sä liiken­teeseen, mik­sei Laa­jasa­lon ratikkaa tai Jok­e­ria raken­neta jo? 

    Jotenkin tun­tuu, ettei tässä ole koko tari­na? Kopterikent­tä nykyisessä paikas­sa on varsin ideaali jopa NIMBY:n kannal­ta; meluhai­tat ovat min­i­maaliset. Entä sit­ten muu helikopteri liikenne, jos täl­lainen sum­ma laite­taan rahaa, niin luulisi siir­tyvän myös Rajan ja Medi­he­lin kalus­to tänne? Syn­er­giae­t­ua löy­ty­isi var­maan myös huoltoin­fran keskit­tymis­sä yhteen osoitteeseen.

    Vastaa

    1. Ei var­masti siir­ry Medi­he­li tai Rajhavar­tios­to her­ne­saa­reen. Ei ole ollut siel­lä nytkään.

       Vastaa

37. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mmmm…, en oikein osan­nut tulki­ta mitä tämä tarkoit­ti? Jos olete­taan että suun­nit­te­lu­toimis­tois­sa työsken­telee pelkästään hip­stere­itä, ne kyl­lä asu­vat käve­lyetäisyy­del­lä ole­van Punavuoren lisäk­si myös Pitkän­sil­lan takana ja ihan oikeasti myös Vuosaa­res­sa tai Espoos­sakin. Ja liiken­net­tä aiheut­tavia palavere­jakin tarvi­taan, asi­akasyri­tys­ten toimis­to­ja saat­taa olla mis­sä tahansa Etelä-Esplanadil­ta Kehä III:lle.

    Kyl­lä hip­steri ja tämän asi­akas liikkuu mielel­lään julk­isil­la, kun se on kus­tan­nuste­hokas­ta. Jos alueelle on oikeasti hyvät yhtey­det niin julk­isil­la kuin seudun ulkop­uolelta autol­la (ilman tarvet­ta käyt­tää keskus­taa läpi­a­joon), niin ei tässä ole ongel­maa. Sen sijaan on täysin var­maa, että vuorovaiku­tus­ta kaipaavaa yri­tys­toim­inta ei ase­tu alueelle, jon­ka tavoit­tamiseen kuluu työpäivästä 1–2 tun­tia ylimääräistä.

    Vastaa

38. Markku af Heurlin: Yhden parkkipaikan kor­vaami­nen mak­saa keskus­tas­sa 50.000 euroa. Talon edessä olE­vien 5 parkkipaikan siis 250.000 euroa, mikä vas­taa taloy­htiön noin kol­men vuo­den kaikkia tulo­ja. Joidenkin asukkaiden auton tarve on todel­li­nen eikä vain kuviteltu.Järkeviä kom­pro­mis­se­ja löy­tyy, kun niitä halu­taan etsiä. Esim. kadun­var­teen voi istut­taa pui­ta, ja se vie vain viiden­nek­sen parkkipaikoista.

    Voisiko Her­ne­saa­res­sa parkkipaikko­ja mah­dut­taa maan pin­nalle niin, että kar­sit­taisi­in useim­mil­ta kaduil­ta toinen ajokaista pois, laitet­taisi­in parkkipaikko­ja tilalle ja istutet­taisi­in lev­eälatvuk­sisia pui­ta peit­tämään autot? Jos hyväksytään sat­un­naiset aamu- ja iltaru­uhkat, yksi kaista riit­tää asuntokadulla.

    Vastaa

39. Voisiko­han tuo­ta helikopterikent­tää tehdä niin, että uuden lai­vater­mi­naalin katolle tulisi Haart­manin sairaalan katol­la ole­van kaltainen helikopterikent­tä. Laivo­jen ja kopterei­den tuo­mat voisi­vat käyt­tää samaa ter­mi­naalia ja joukkoli­iken­nepysäkkiä. Saisi ainakin lop­pua tämä kaupun­gin kup­paami­nen näi­hin yksi­ty­isi­in bis­nek­si­in. Suuri mer­itäyt­tö sen takia, että tekoniemen päähän tulisi helikopteriplat­ta ei kuu­losta kovin hyvältä investoin­nin­ta kaupungille.

    Toiv­ot­tavasti ei tule yhtään pelkkiä puh­tai­ta toimis­to­talo­ja. Ei ole kovin fik­sua rak­en­taa kan­takaupunki­in talo­ja, jot­ka ovat hereil­lä vain 8 tun­tia päivästä. Todel­la sääli, että talo­jen korkeudet sahataan alaspäin. Olisi hyvä, jos Helsingillä olisi jotain mil­lä kil­pail­la omakoti­talo­jen kanssa. Mer­inäköala korkeal­ta olisi var­masti houkutel­lut myös lap­siper­heitä, onhan tuos­sa vehreää ja vapaa­ta tilaa lähel­lä vaik­ka kuin­ka. No, nyt sit­ten taas tulee joku luon­non­läheinen omako­tialue, jon­ka tieltä rai­vataan ensin met­sä ja lop­ul­ta asu­taan idyl­lis­es­ti omako­tialueel­la ja vehreyt­tä edus­taa nur­mikko ja yksi ome­na­puu. Ja toki aje­taan kahdel­la autol­la kaupunki­in töihin.

    Vastaa

40. Minus­ta kopteriken­tän oikea paik­ka olisi jos­sain Län­siväylän var­res­sa Laut­tasaaren ja Tapi­olan välis­sä niin kuin muidenkin toimes­ta on esitetty.

    Olisiko tässä asi­as­sa muuten mah­dol­lis­es­ti jotain kun­nal­lispoli­it­tista kitkaa, kos­ka tässä ske­naar­ios­sa olisi val­lan toden­näköistä, että kent­tä pää­ty­isi Espoon puolelle kunnanrajaa?

    Vastaa

    1. Jos pääkaupunkiseudun kun­nat yhdis­tet­täisi­in, kopterikent­tää ei harkit­taisi HGer­ne­saa­reen min­u­ut­tia pidem­pään. Tätä ne kun­tara­jat saa­vat aikaan.

       Vastaa

41. Osmo Soin­in­vaara:
    Parkkikent­tä nyt vaan ei ole kau­nis pihakatu.

    Eihän katu ole itsessään mikään parkkikent­tä. Autot myös tuo­vat tiet­tyä väriä kadulle.

    Ei tosi­aankaan sarvikuonoa­jat­telua ei suun­taan eikä toiseen.

    Vastaa

42. Tuol­laisen kus­tan­nusarvion tekosaar­i­he­likopteriken­tässä ei ole päätä eikä hän­tää. Kuka takaa, että kau­pal­lista Tallinnan kopter­ili­iken­net­tä on laisinkaan vaikka­pa viiden vuo­den kulut­tua? Tähänkin saak­ka sitä on on ollut vain ajoittain.

    Malmin kent­tä toimii täl­läkin het­kel­lä akti­ivise­na kopterikent­tänä. Kun Copter­li­nen oper­oin­ti nykyis­es­tä sijain­nista estyy, niin tois­taisek­si opereroin­nin voisi ihan hyvin osoit­taa Malmille.

    Vastaa

43. Mat­ti Kai­jansinkko: Tätä usein esitetään. Hotellin katon pin­ta-ala on n. 500 m², helikopteriken­tän pin­ta-ala osayleiskaavas­sa 30 000 m². Hotel­lien katot eivät ole helikopterikent­tiä, vaan sat­un­naisia las­ke­tu­mi­s­paikko­ja. Merkit­tävä ero!

    Joo.

    Jatkokysymyk­senä vaan että minkä takia ihan laskeu­tu­miskent­tä ei riitä? Tarkoi­tan sitä että eikö niitä koptere­i­ta voisi huoltaa ja säi­lyt­tää jos­sain syrjemmässä.

    Vastaa

44. Kim­mo, siel­lä Munkkisaa­res­sa nyt kuitenkin on niitä fir­mo­ja jo nyt, vaik­ka se on puss­in­perä. Jos keskimääräi­nen saavutet­tavu­us olisi ain­oa kri­teeri, niin Pasi­las­sa olisi Helsin­gin kalleim­mat toimitilat.

    Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara:

    Jos pääkaupunkiseudun kun­nat yhdis­tet­täisi­in, kopterikent­tää ei harkit­taisi HGer­ne­saa­reen min­u­ut­tia pidem­pään. Tätä ne kun­tara­jat saa­vat aikaan.

    Oi suuri ja mah­ta­va Heelsin­gin kaupunki…

    Mikä sen oikein estää? Onhan myös Espool­la intres­si saa­da kent­tä lähelleen (Keilaniemen toimis­tot, Otanie­mi, Tek­nop­o­lis). Mal­mi palvelisi hyvin Van­taa­ta, mut­ta taitaa muuten olla liiken­teel­lis­es­ti han­kala. Vai onko?

    Vastaa

    1. Mal­mi ei käy, kos­ka sel­l­aista melu­toosaa ei halu­ta lentämään kaupun­gin yli

       Vastaa

46. Jus­si: Voisiko Her­ne­saa­res­sa parkkipaikko­ja mah­dut­taa maan pin­nalle niin, että kar­sit­taisi­in useim­mil­ta kaduil­ta toinen ajokaista pois, laitet­taisi­in parkkipaikko­ja tilalle ja istutet­taisi­in lev­eälatvuk­sisia pui­ta peit­tämään autot? Jos hyväksytään sat­un­naiset aamu- ja iltaru­uhkat, yksi kaista riit­tää asuntokadulla.

    Tämä on se ratkaisu jos­ta itse tykkään asun­tokadul­la jos hal­li ei ole mah­dolli­nen, eli vinopark­ki puiden alla, per­in­teinen kadun­var­sipysäköin­ti kadun toisel­la puolel­la ja lev­eys sel­l­ainen että kak­si henkilöau­toa mah­tuu juuri ohit­ta­maan toisen­sa. Päälle vielä kaven­nuk­set suo­jatei­den kohdal­la. Toimi­val­la kadul­la ei tarvitse olla kiitoradan ver­ran leveyttä.

    Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa että Her­ne­saa­res­sa on mah­dol­lisu­us sel­l­aiseen ker­mankuor­in­taan ettei asun­nonos­ta­jalle 50000 euroa lieju­un kaive­tus­ta autopaikas­ta (kesäau­tolle tiet­ty omansa) tun­nu missään.

    Vastaa

47. tpyy­lu­o­ma:
    Niistä kadun­var­si­paikoista saa ihan järkevän näköisiä kun vaan suun­nit­telee hyvin. Onhan niitä toki Her­ne­saa­reenkin tulos­sa, niitä ei vaan las­ke­ta asukaspysäköin­tipaikoik­si, kos­ka ne ovat viera­s­paikko­ja jois­sa pysäköi vierasautoja. 

    Guggen­heim liiken­nejär­jeste­lyt on kyl­lä tikus­ta asi­aa, jokunen pari tuhat­ta ihmistä päivässä ei ole paljon mitään liiken­teel­lis­es­ti. Minus­ta voisi harki­ta laut­taratikkaa Her­ne­saari – Kaivopuis­to – Katajanokka.

    jälkim­mäiseen: Ei liiken­nemäärä ole oleelli­nen ongel­ma, mut­ta ei myöskään merk­i­tyk­setön. Se pitää noteerata.

    Nyt täy­tyy pon­deer­a­ta, mikä on uuden taide­museon hyvä paik­ka, jos sel­l­aista kai­vataan. Eikä väen väk­isin yritää sijoit­taa paikkaan, joka vält­tämät­tä ei ole hyvä asi­akkaiden kannalta.

    Laut­taratik­ka kuu­lostaa oikein mukaval­ta — siis kau­ni­ina kesäisenä päivänä, jol­loin ei tuule eikä sada.

    Vastaa

48. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pääkaupunkiseudun kun­nat yhdis­tet­täisi­in, kopterikent­tää ei harkit­taisi Her­ne­saa­reen min­u­ut­tia pidempään. 

    En nyt näe tätä ihan kun­tara­jaon­gel­mana, kun ei siitä kopteriken­tästä mitään hyö­tyä mis­sään kauem­pana ole. Jo nyt kopter­it voisi­vat käyt­tää (ja käyt­tävätkin) Malmin kent­tää, mut­ta ain­oa syy olla Her­ne­saa­res­sa on, että ollaan ihan keskus­tas­sa. Ainakin henkises­ti. Eihän se tak­si rautatiease­mal­ta Malmille kovin mon­ta min­u­ut­tia enem­pää vie kuin Hernesaareenkaan.

    Tietysti asi­aa edis­täisi, jos Malmin kent­tä ei olisi raken­nuskiel­los­sa ja siel­lä voisi siten jotain liike­toim­intaa kehittääkin…

    Vastaa

49. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pääkaupunkiseudun kun­nat yhdis­tet­täisi­in, kopterikent­tää ei harkit­taisi HGer­ne­saa­reen min­u­ut­tia pidem­pään. Tätä ne kun­tara­jat saa­vat aikaan.

    Samaa mä mietin. Se Keilanie­mi kuu­lostaa houkut­tel­e­val­ta. Sama se, tuleeko sinne metro vai ei (kopter­i­matkus­ta­jia on alle 20 tun­nis­sa suun­taansa, tuskin niistä kukaan metrol­la kul­kee) mut­ta autol­la sinne pääsee vaikka­pa Pitäjän­mäeltä huo­mat­tavasti helpom­min kuin Her­ne­saaren kär­keen. Her­ne­saaren sijain­ti on edulli­nen vain niille, jot­ka menevät ihan yti­men alueelle.

    Kan­nat­taisiko­han tässä nyt olla yhtey­dessä kopteriyrit­täjään? Kari Ljung­ber­gista mulle on tul­lut hyvin posi­ti­ivi­nen kuva. Jos selvit­täisi, mistä/minne ne kopter­i­matkus­ta­jat ovat menos­sa, niin ehkä se Keilanie­mi osoit­tau­tu­isi Copter­linelle ihan hyväk­si paikak­si, vaik­ka sat­tuukin ole­maan kun­tara­jan vääräl­lä puolel­la. Jos siel­lä vieläpä on kent­tä valmi­ina, niin mikäs siinä sitten.

    Jätkäsaaren hotel­li kuu­lostaa mie­lenki­in­toiselta ide­al­ta, mut­ta lähin­nä jäin miet­timään — kopter­ili­iken­teestä mitään ymmärtämät­tä — melua ja tuul­ta. Pin­ta-ala ei huolestu­ta — ei se kopterikent­tä Lin­na­hallin katol­la Tallinnas­sakaan ole 30 000 m².

    Vastaa

50. Sain häikäi­sevän idean. Helsin­ki vois uno­htaa kopter­isaaren ja lait­taa 83 mil­liä ikioman taide­museon­sa toim­intaan ja tiloihin.

    Vastaa

51. Osmo Soin­in­vaara:
    Mal­mi ei käy, kos­ka sel­l­aista melu­toosaa ei halu­ta lentämäänkaupun­gin yli

    Copter­line oper­oi AgustaWest­land AW139 ‑koptereil­la, jot­ka pystyvät nouse­maan yli 6 km korkeu­teen. Ei sieltä paljon meteliä kaupun­gin keskus­taan kuuluisi…

    Vastaa

52. spot­tu: Niin­pä, ja Punavuores­sa 19855 asukasta/m2, ja vas­ta tuol­laisel­la tihey­del­lä puss­in­perän palve­lut alka­vat mitenkuten toimia, ja sil­loinkin tarvi­taan riit­tävä koko. Kyl­lä tuo Kallen point­ti on ihan vali­di, saman­laisel­la ryt­mil­lä kuin nyt suun­nitel­tu Her­ne­saaren itäpuo­li­nen kort­telijono raken­net­ti­in lähiöitä 70-luvul­la, point­ti­na vehreys ja valo kuten kuvas­ta voi havai­ta (ja nos­turin ulottuvuudet).

    Kiitok­set kor­jauk­ses­ta. Vali­di huomio. Ja joo, kyl­lä Her­ne­saares­ta voisi tiivi­im­mänkin rakentaa.

    Vastaa

53. spot­tu: Tämä on se ratkaisu jos­ta itse tykkään asun­tokadul­la jos hal­li ei ole mah­dolli­nen, eli vinopark­ki puiden alla, per­in­teinen kadun­var­sipysäköin­ti kadun toisel­la puolel­la ja lev­eys sel­l­ainen että kak­si henkilöau­toa mah­tuu juuri ohit­ta­maan toisen­sa. Päälle vielä kaven­nuk­set suo­jatei­den kohdalla

    Niistä kaven­nuk­sista ei vaan kuulem­ma arkkite­hdit tykkää, kos­ka kat­uesteti­ik­ka. Samas­ta syys­tä ne 20km/h kadut on luotisuoria.

    Niin ja Mikko/KSV muuten las­kee sen Her­ne­saaren asukas­määrän nykynormien kämp­päkool­la, mikä lie­nee enem­män kuin Punavuores­sa. Eli silleen lutus­es­ti olette kum­matkin oike­as­sa, halatkaa.

    Vastaa

54. Jouni Mar­tikainen: Copter­line oper­oi AgustaWest­land AW139 ‑koptereil­la, jot­ka pystyvät nouse­maan yli 6 km korkeu­teen. Ei sieltä paljon meteliä kaupun­gin keskus­taan kuuluisi…

    Kyl­lä , mut­ta tietysti laskeu­tu­akin pitää. Helsin­ki Van­taan säädök­set ja ilmati­lat tule­vat vas­taan. Joku voisi selostaa tätä enemmän.

    Myöskin ehdot­taisin jotain kel­lu­vaa pont­to­nia jos­sain länärin melu­alueel­la. Olisi ehkä lisäk­si meren aal­loil­ta suojassa.

    Työ­paikat , autoko­r­jaamot , romunkeräyk­set yms pitää kanssa olla jos­sain. Olisi muka­va myös , jos tuonne pää­sisi julk­isil­la kanssa. Nykyään kaiken­lainen sini­haalar­i­hom­ma karkoite­taan (tai siir­tyvät itses­tään) jon­nekin maaseudulle. Tämä ei tosin ole syy mik­si tuol­laiset laitok­set pitäisi olla maan kalleim­mil­la alueil­la. Tai mik­si kaupun­gin pitäisi lahjoit­taa tuon hin­tainen kopterikent­tä. Hal­vat hyvät toim­i­ti­lat voisi­vat kan­nus­taa yrit­täjyy­teen. Kaavoite­taanko esimerkik­si Kehäkol­mosen ympäristöön sit­ten niitä teollisuusalueita?

    Vastaa

55. Daniel Fed­er­ley

    Jätkäsaaren hotel­li kuu­lostaa mie­lenki­in­toiselta ide­al­ta, mut­ta lähin­nä jäin miet­timään — kopter­ili­iken­teestä mitään ymmärtämät­tä — melua ja tuul­ta. Pin­ta-ala ei huolestu­ta — ei se kopterikent­tä Lin­na­hallin katol­la Tallinnas­sakaan ole 30 000 m². 

    Kopteri on läh­es immuu­ni tuul­ta vas­taan. Mah­dolli­nen heikko näkyvyys ja eri­laiset liikku­vat tai kiin­teät esteet lähel­lä kent­tää ovat teemo­ja (voima­jo­hdot, anten­ni­mas­tot, jne). Lasku- ja nousuprofi­ili voidaan myös vali­ta kohtu­u­den rajois­sa täysin ympäristön ehdoil­la ja tilaa tarvi­taan äärim­mäisen vähän. Tästä syys­tä Tallinnas­sa oper­oidaan suju­vasti pienen ter­mi­naalin katolta.

    Vastaa

56. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pääkaupunkiseudun kun­nat yhdis­tet­täisi­in, kopterikent­tää ei harkit­taisi HGer­ne­saa­reen min­u­ut­tia pidem­pään. Tätä ne kun­tara­jat saa­vat aikaan.

    Kun­tara­jat ovat aika kiusal­lisia, sil­lä ne hait­taa­vat pahasti päätösten tekoa naa­purei­den toimesta.

    Vastaa

57. tpyy­lu­o­ma: Niistä kaven­nuk­sista ei vaan kuulem­ma arkkite­hdit tykkää, kos­ka katuestetiikka. 

    Arkkite­htien tyy­tyväis­inä pitämi­nen on jokin Helsin­gin kaupun­gin tavoite, vai miten se nyt..?

    Vastaa

58. Juho Laatu: Kun­tara­jat ovat aika kiusal­lisia, sil­lä ne hait­taa­vat pahasti päätösten tekoa naa­purei­den toimesta.

    Aloite­tan lopus­ta: Ker­ro tuo Suur-Lon­toolaisille! 😀 😀 😀 Tehokkain kun­tayk­sikkö on 10 000 — 40 000 asukas­ta. Lon­toos­sa asuu 11 700 ihmistä (2010) eikä alueen jakau­tu­mi­nen pieniksi kun­niksi ainakaan hait­taa päätök­sen­tekoa. Päin vastoin. 

    spot­tu: Osin vesi­ai­hei­den ansiota/syytä, ja niitä pitäisi vielä harkita… 

    Minus­ta vesi­ai­heet ovat tarpeet­to­mia. Jos nuo altaat rak­e­nen­taan niin suurik­si, että sinne saa veneen­sä ikku­nan alle, niin sil­loin se toimii. 🙂 Jos taas päädytään type­r­i­in kahlu­ual­taisi­in, on kyse hukkaan heit­e­tys­tä rahas­ta. Sananakin “vesi­ai­he” on vas­ten­mieli­nen. Joko tehdään kun­nolli­nen allas veneille tai sit­ten ei.

    Maail­mal­la on mm. toimivia sovel­luk­sia, jois­sa veneet ovat reip­paasti rantarait­tia alem­pana. Muutenkin tun­tuu, että kolmi­u­lot­teinen hah­mot­ta­mi­nen ei ole tämän päivän kaupunkisu­un­nit­telijoiden vahvo­ja puo­lia. Itä-Pasi­la oli hyvä yri­tys, mut­ta toteu­tus on hylät­ty. Vesi­har­ras­tuk­set, autopaikoi­tus, julki­nen liikenne, putk­istot ja kaapelit sekä tur­val­lisu­us saadaan kaupunki­in luon­tev­asti, jos vain vähän viit­sitään panos­ta­maan suunnitteluun.

    Se mitä Spot­tu sanoo val­osta ja var­jos­ta on asi­aa. Jälleen palataan peru­a­sioi­hin: kuusi ker­rosta ja tiivis umpiko­rt­teli. Vielä enem­män Spot­tu puhuu asi­aa analysoidessaan palvelu­iden edel­ly­tyk­siä. Ps. Ostan kahvi­ni Rööperistä. 😉

    Mikko Särelä: …Her­ne­saari lie­nee nimit­täin tiivein kaupungi­nosa, mitä Helsingis­sä on kaavoitettu/rakennettu pitkään aikaan… 

    Tuo ei ole edes argu­ment­ti. Helsin­gin kaavoitu on täysin epäon­nis­tunut sodan jäl­keen. Viimeinen jotenkin toimi­va kaupunki­mainen ympäristö ollee Taka-Töölö. Her­ra Jean­neret-Gris ei ole suosikei­tani. Kyse ei ole vain kaavoituk­ses­ta, myös rak­en­tamisen pääomit­ta­mi­nen on Suomes­sa epäter­veel­lä pohjalla. 

    tpyy­lu­o­ma:
    Niistä kadun­var­si­paikoista saa ihan järkevän näköisiä…

    Ihan oikeasti. Tuos­ta on ole­mas­sa tutkimus­ta jo 70-luvul­ta. Uno­h­da koko jut­tu. 🙁 Kadun­var­si­paikoi­tus­ta tulee olla, mut­ta se on tarkoi­itet­tu alueel­la asioiville.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pääkaupunkiseudun kun­nat yhdis­tet­täisi­in, kopterikent­tää ei harkit­taisi Her­ne­saa­reen min­u­ut­tia pidem­pään. Tätä ne kun­tara­jat saa­vat aikaan.

    Ode, ei. Helsingis­sä ja sen ympäristössä on ja tulee ole­maan use­ampia kopterikent­tiä. Mal­mi voisi olla kil­pailukykyi­nen ykköskent­tä koptereillekkin, jos se muo­dos­tuu myös kiin­teäsi­ip­is­ten syöt­töken­täk­si ja sinne raken­netaan raidey­hteys (raitio­vaunu). Silti, kun­tara­joista huoli­mat­ta, tarvi­taan use­ampia päivit­täisessä käytössä ole­via helikopterikenttiä.

    Malmin kent­tä on ollut käytössä vuodes­ta 1936. Jos joku sen jäl­keen alueelle muut­tanut valit­taa lentomelus­ta, voi sen jät­tää omaan arvoon­sa. En pidä turhista ruikut­ta­jista tässäkään asiassa. 😉

    Kokon­aisu­udessaan Her­ne­saaren suun­nitel­maa kan­nat­taa repiäau­ki. Siinä on hyviä ideoita, mut­ta sitä työstävät maal­ta tulleet. Heille kaupunki­mainen asum­i­nen on vieras­ta. Jos suun­nitel­maa on pakko viedä eteen­päin täl­lä henkilöstöl­lä, on paras­ta sulkea hei­dät muu­ta­mak­si viikok­si Venet­si­aan. 😀 Väitän, että kak­si kuukaut­ta Venet­si­as­sa talvel­la, viidelle keskeiselle suu­nit­teli­jalle, tuo rahat takasi­in monin ker­tais­es­ti tulevaisuudessa. 😉

    Vastaa

59. Jouni Mar­tikainen: Copter­line oper­oi AgustaWest­land AW139 ‑koptereil­la, jot­ka pystyvät nouse­maan yli 6 km korkeu­teen. Ei sieltä paljon meteliä kaupun­gin keskus­taan kuuluisi… 

    Henkilöau­tol­la pystyy myös aja­maan yli 200km/h, mut­ta se ei ole ihan taloudel­lisin ajonopeus, eikä kovin mielekäskään, jos mat­ka on kuvain­nol­lis­es­ti pari kort­telin pitu­inen. Pakot­taa kopteri turhan takia kilo­me­trien korkeuk­si­in lähelle mak­simiko­rkeuk­sia (suurin korkeus > pienin ilmati­heys ja mak­si­mi tehot) olisi vihovi­imeinen ympäristöteko, taloud­es­ta nyt puhumattakaan.

    Vastaa

60. Kalle:Lon­toos­sa asuu 11 700 ihmistä (2010) eikä alueen jakau­tu­mi­nen pieniksi kun­niksi ainakaan hait­taa päätöksentekoa. 

    Opti­maa­li­nen kun­takoko ja Lon­toon käyt­tö siitä esimerkkinä on Kallen mieli­ai­hei­ta. Olen jo tääl­lä ker­ran yrit­tänyt vas­ta­ta, mut­ta en tiedä tuliko kom­ment­ti koskaan perille. 

    Siis: Lon­tool­la Kalle tarkoit­ta­nee City of Lon­do­nia, jos­sa todel­lakin asuu vain reilut 11000 ihmistä. Se ei kuitenkaan ole Lon­too. Toisek­seen se ei edus­ta paikall­ishallintoalueen kokoa Suur-Lon­toos­sa. Jokainen bor­ough (joi­hin City ei edes kuu­lu) on vähin­tään 160 000 asukkaan alue. 

    http://www.citypopulation.de/UK-London.html

    http://en.wikipedia.org/wiki/City_of_London

    Vastaa

    1. Se mitä tarkoita­mme Lon­tol­l­la on City of West­min­ster. Asukkai­ta aika paljon enem­män kuin 40 000.

       Vastaa

61. Soin­in­vaara:

    Lau­takun­ta lausuu vain siitä, onko se sovitet­tavis­sa Kata­janokalle ja onhan se. 

    Onko? Tämä ns WOW-arkkite­htu­uri tun­tuu usein ole­van yhtä hyvin ole­van kuvat­tavis­sa kir­jainy­hdis­telmäl­lä ‘WTF!’, ja aikaisem­pi­en lin­jauk­sien mukaises­ti tuol­laisen sijoit­ta­mi­nen paikalle kaupun­gin siluet­tia tärvelemät­tä lie­nee haas­teel­lista, ellei sit­ten efek­tiä haeta kaiva­mal­la paikalle puoli kilo­me­tria syvää kuoppaa.

    Vai pohdi­taanko asi­aa vas­ta sit­ten, kun “muu­ta­ma” ensim­mäi­nen miljoona lisenssi­mak­sui­hin ja arkkite­htu­urik­il­pailu­un on käytet­ty (+ sitoudut­tu sopimussakkoihin)?

    Vastaa

62. Juho Laatu: Kun­tara­jat ovat aika kiusal­lisia, sil­lä ne hait­taa­vat pahasti päätösten tekoa naa­purei­den toimesta.

    Luu­len­pa, että Espoo ottaisi Keilaniemeen helikopteriken­tälle sään­nöl­listä lentoli­iken­net­tä oikein mielellään.

    Vastaa

63. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei var­masti siir­ry Medi­he­li tai Rajhavar­tios­to her­ne­saa­reen. Ei ole ollut siel­lä nytkään. 

    Ei ole nyt, mut­ta onko jotain kovia argu­ment­te­ja mik­si ei voisi siirtyä?

    Osmo Soin­in­vaara:
    Mal­mi ei käy, kos­ka sel­l­aista melu­toosaa ei halu­ta lentämäänkaupun­gin yli 

    Malmin osalta en olisi näin ehdo­ton. Jos Tallinnan (mah­dol­lis­es­ti tule­va Pietarin) kopter­it vek­toroidaan sopivi­in suun­ti­in ja tarpeek­si korkealle, niin melu kaupun­gin yllä olisi var­maan mitätön — tasolle ei ken­ties edes selvästi kuul­tavis­sa. Onko tätä mis­sään selvitet­ty vai onko tämä iso no-no vain sik­si, että Malmin kent­tä pitää saa­da jyrättyä?

    Vastaa

64. Tämä ei suo­raan liit­ty KSL:n lasun­toon Guggen­heim-museosat, mut­ta pan­naan se kum­minkin tähän.

    Berli­inin Guggen­heim-museo sul­je­taan tämän vuop­den lopussa

    Museoalan tutul­tani sain kuul­la seli­tyk­sen: kävi­jämäärien lasku. TV-uutisista. 

    Tämän päivän HS:ssa asi­as­ta oli uuti­nen, mut­ta kävi­jämäärien laskus­ta e i kol­men hen­gen toim­i­tus­ryh­mä main­in­ni­ut mitään

    Guggen­heim-selvi­tyk­sen tek­i­jät (kts päivän HS, paperiver­sio) oli­vat tietoisia Berli­in G‑museon tulev­as­ta sulkemis­es­ta, mut­ta siitä ei mainit­tu mitään rapor­tis­sa. Joku voisi tark­istaa, mitä rapor­tis­sa kir­joitet­ti­in kan­sain­välis­es­tä G‑verkostosta, johon kuu­luu myös Berki­inin G‑museo. – Aikataulun mukaan KH:n olisi pitänyt käsitel­lä Guggen­heim-esi­tys ennen tämän uutisen julk­istus­ta, ja val­tu­us­tokin olisi saanut tietää vas­ta juuri ennen käsit­te­lyä tai jopa vas­ta sen jälkeen. 

    Kaupung­in­hal­li­tuk­sen okouk­set ovat maan­taisin ja val­tu­us­ton helmiku­us­sa 1.2., 15.2. ja 29.2. Muis­tiku­vani mukaan asia olisi pitänyt käsitel­lä hal­li­tuk­sess 23.1. val­tu­us­tossa 1.2. tai 15.2. Voiko joku tarkistaa? 

    Ei tosi­aan kuu­losta hyvältä hallintotavalta.

    Jus­si Pajunen selit­ti tämän anta­van uut­ta pont­ta Hels­ing G‑museolle jas enmerk­i­tyk­selle Pohjois-Euuropan ainaona Guggen­heim-museona-. Yrit­tääkö hän pet­tää mui­ta vai itseään. Jälkim­mäi­nen on huo­mat­tavsti vaarallisempaa.

    kts myös:

    http://www.hs.fi/politiikka/HS-tentti+Kukaan+ehdokkaista+ei+kannata+Guggenheim-rahoitusta+julkisin+varoin/a1305553577374

    Mil­lä se sit­ten rahoite­taan? Ja käsit­tääk­seni myös kaupun­gin rahat ovat julk­isia varo­ja. Mil­lä museo sit­ten rahoite­taan, kun ykisty­itä rahaa ei vieläkään ole ilmoitautunut? 

    Vaikea kuvitel­la, etät Kokoomus selit­täisi pres­i­dent­tiehdokkaansa puhuneen vain lämpimik­seen. Ja museo­ta kan­nat­tavien vihrei­den totea­van, että sen homon jutut voi jät­tää omaan arvoonsa. 

    T. Markku

    Vastaa

65. Noin sivus­ta heit­täisin: onko auto vält­tämötön kulku­peli Her­ne­saa­res­sa? Asukkaat voivat kyl­lä tarvi­ta autoa muual­la Suomes­sa liikkues­saan, mut­ta aika vaikeasti ehkä Her­ne­saari on autol­la saavutet­tavis­sa. Kysyinsinkin, eikö tarpeel­liset autopaikat voisi tehdä halvem­malle ton­tille vähän sivum­malle junaradan var­teen, esim. Riihimäelle?

    Vastaa

66. Osmo Soin­in­vaara:
    Mal­mi ei käy, kos­ka sel­l­aista melu­toosaa ei halu­ta lentämään kaupun­gin yli 

    No sieltä ne rajavar­ti­o­laitok­senkin kopter­it kuitenkin oper­oi­vat täl­läkin het­kel­lä. Suomen raja on kuitenkin keskimäärin Tallinnan suun­nal­la Malmil­ta. Ovatko ne melu­too­sailleet paljonkin kaupun­gin yllä? Tuskin, kos­ka voi läh­estymisen ja nousut tehdä muual­takin kuin asu­tusaluei­den yli. Muis­telisin, että kun nor­maal­i­järjestyk­sen mukaan kiitotie 36–18 on lentokonei­den käytössä, kopter­it tekevät läh­estymisen 27:lle.

    Mikä se melun määrä nyt ylipäätään on ver­rat­tuna Van­taan isoi­hin koneisi­in (jot­ka toki ovat suh­teessa kokoon­sa paljon hiljaisempia)?

    Vastaa

67. Tim­oT: eikö tarpeel­liset autopaikat voisi tehdä halvem­malle ton­tille vähän sivum­malle junaradan var­teen, esim. Riihimäelle? 

    Junaradan var­ren paikko­ja tarvi­taan ryt­tyläläis­ten liityn­täli­iken­teeseen eli ei nekään ihan halpo­ja ole.

    Mut­ta eikös Tallinna kävisi? Sinne pää­sisi Her­ne­saares­ta nopeam­min kuin Riihimäelle ja jopa nopeam­min kuin bus­sil­la Rautatiease­man luokse Elielin parkkiin.

    Vastaa

68. Markku af Heurlin:
    Jus­si Pajunen selit­ti tämän anta­van uut­ta pont­ta Hels­ing G‑museolle ja merk­i­tyk­selle Pohjois-Euroopan ainaona Guggenheim-museona. 

    Min­ua hie­man pelot­taa että G‑Diilin tienoil­la on luvas­sa vielä eri­laisia lehmänkaup­po­ja: kokoomus lupaa vihreille jotain epäoleel­lista mut­ta oman aatemarkki­noin­nin kannal­ta hienon kuu­loista myön­ny­tys­tä ja sen myötä saa museobusinek­selleen puoltoäänet. 

    Lastemme tule­vaisu­u­den ja puolueen uskot­tavu­u­den vuok­si, älkää vaan meenkö siihen, please.

    Vastaa

69. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Lastemme tule­vaisu­u­den ja puolueen uskot­tavu­u­den vuok­si, älkää vaan meenkö siihen, please.

    No jätetään Aku Ankat tilaa­mat­ta kir­jas­toi­hin niin lap­siemme tule­vaisu­us kestää yhden Guggen­heim museon?

    Vastaa

70. “Uusil­la alueil­la pitäisi luop­ua kokon­aan sub­ven­toidus­ta eli muiden kuin auton­o­mis­ta­jian mak­samas­ta pysäköinnistä.”

    Niin tot­ta. Jos ihmisel­lä on varaa han­kkia uusi asun­to Helsin­gin kan­takaupungista, JA pitää autoa, niin on VARMASTI varaa pysäköidä se kosla mak­sat­ta­mat­ta p‑paikkaa viat­tomil­la sivullisilla.

    Vastaa

71. Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysyn, mikä on se syy ettei yli 16 ker­roksen voi men­nä? Mihin nämä “tarkaste­lut” perustuvat?

    Vastaa

    1. Muual­lako­rkeat raken­nuk­set nousi­si­vat kalus­tan takaa. Edessä olisi siis mata­la­maa, mut­ta tääl­lä ne nähyt­täi­sivät nou­se­van suo­raan mer­estä ja rikko­van maise­maa pahasti. Madal­luk­sen takia menetetään noin 6500 ker­rosneliötä eli noin 150 asukasta.

       Vastaa

72. Elmo Allén: No sieltä ne rajavar­ti­o­laitok­senkin kopter­it kuitenkin oper­oi­vat täl­läkin het­kel­lä. Suomen raja on kuitenkin keskimäärin Tallinnan suun­nal­la Malmil­ta. Ovatko ne melu­too­sailleet paljonkin kaupun­gin yllä? Tuskin, kos­ka voi läh­estymisen ja nousut tehdä muual­takin kuin asu­tusaluei­den yli. Muis­telisin, että kun nor­maal­i­järjestyk­sen mukaan kiitotie 36–18 on lentokonei­den käytössä, kopter­it tekevät läh­estymisen 27:lle.

    Mikä se melun määrä nyt ylipäätään on ver­rat­tuna Van­taan isoi­hin koneisi­in (jot­ka toki ovat suh­teessa kokoon­sa paljon hiljaisempia)?

    Kopterin meluisu­us on osin var­maan myyt­ti, jos­sa par­tio- tai häly­tys­te­htävis­sä lentävät kopter­it liikku­vat usein “kat­to­jen tasal­la”. Kopter­il­la on ihan toiset edel­ly­tyk­set oper­oi­da kapeil­la melu­väylil­lä kuin isoil­la kiin­teäsi­ipisel­lä liikekoneil­la. Jos ajatel­laan Malmia, niin sieltä löy­tyy var­masti hyvät reitit moot­toritei­den yli, joil­la kela­ta tarpeek­si korkeut­ta jopa suo­raan kaupun­gin yli lentämiseen läh­es äänet­tä. Todel­lisu­udessa Tallinnaan pystytään oper­oimaan lentämäl­lä pelkkien liiken­neväylien ja pel­to­jen yli.

    Eihän Mal­mi var­masti ole kopteriyrit­täjälle mieluisin osoite, mut­ta yhteiskun­nalle se olisi järkevä ratkaisu, eri­tyis­es­ti jos Malmin käyt­töä muutenkin tehostet­taisi­in liikennepuolelle.

    Vastaa