Hyväksyttiin sopimus talouskurista

Val­tio­varain­valiokun­ta hyväksyi talouskurisopimuk­sen, sen, jota Erk­ki Tuomio­ja on blogillaan arvostel­lut. Perus­suo­ma­laiset oli­vat vas­taan, kos­ka liit­to­val­tio­ta­han tässä tehdään. 

Val­tio­varain­valiokun­nan puheen­jo­hta­jista ja ryh­män­jo­hta­jat kävivät alku­vi­ikos­ta Berli­inis­sä tutus­tu­mas­sa sak­salais­ten ajatuk­si­in eurokri­i­sistä. Vaikutel­mak­si tuli, ettei Sak­sas­sa olla lainkaan niin huolis­saan kuin Suomes­sa. EKP hoitaa, mut­ta ennen kuin se sal­li­taan, pitää pan­na oli­ivi­mai­ta vähän kuri­in. Tätä olen koko ajan epäil­lyt. Sak­salaiset eivät ole tyh­miä, vaik­ka tekey­tyvät julk­isu­udessa sel­l­aisik­si. Kansan­talousti­eteil­i­jöi­den ja pankki­talousti­eteil­i­jöi­den ajat­te­lu­ta­paero tuli koroste­tusti näkyvi­in. Pelot­tavaa on, että putk­inäköisil­lä pankki­talousti­eteil­i­jöil­lä on Sak­sas­sa niin paljon val­taa. Ero näkyi esimerkik­si suh­tau­tu­mises­sa palkanko­ro­tuk­si­in. Kansan­talousti­eteil­i­jät ymmär­sivät, että talouden tas­apaino Euroopas­sa paranisi, jos Sak­sas­sa nos­tet­taisi­in palkko­ja kun­nol­la, pankki­talousti­eteil­i­jöi­den maail­mas­sa tämä merk­it­sisi vain pienem­piä voit­to­ja ja taloudel­lista tuhoa.

Talouskurisopimuk­ses­sa min­ua hiertää eläk­er­a­has­to­jen laskem­i­nen osak­si julk­ista talout­ta Suomes­sa ja se, ettei niiden tasei­ta kuitenkaan las­ke­ta julkisen sek­torin taseisi­in. Kaikissa mais­sa eläk­keet mak­se­taan erään­laise­na ketjukir­jeenä. Työssä kunakin aikana ole­vat mak­sa­vat eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet. Suomes­sa pien­ten ikälu­okkien taakkaa on keven­net­ty vähäisel­lä rahas­toin­nil­la. Sak­sas­sakin eläkkeitä pitää mak­saa, mut­ta mitään rahas­to­ja ei ole. Suomen val­tion ja kun­tien vel­ka on jotain vähän alle 50 pros­ent­tia BKT:sta ja Sak­sas­sa luokkaa 90 % BKT:sta, mut­ta meil­lä on eläk­er­a­has­tois­sa yli 50 % BKT:sta ja Sak­sas­sa ei mitään. Jos me val­ti­ol­lis­taisimme eläke­jär­jestelmän ja ottaisimme eläkev­as­tu­ut val­ti­olle samoin kuin eläkey­htiöi­den rahas­tot, val­tio olisi vela­ton. Miten tätä ei huomioi­da kurisopimuk­ses­sa lainkaan? Rahas­tot eivät meil­läkään kata lainkaan eläkey­htiöi­den vas­tu­u­velkaa, mut­ta eivät ne eläkev­as­tu­ut Sak­sas­sa sen pienem­piä ole, mut­ta katet­ta ei Sak­sas­sa ole lainkaan. 

Me olemme säästäneet suurten ikälu­okkien eläkkeitä vas­taan. Kurisopimuk­sen pykälät on niin help­po täyt­tää, kos­ka eläk­er­a­has­toin­ti pitää julkisen sek­torin plus­sal­la. Toisaal­ta rahas­to­ja ei voi purkaa, kos­ka julki­nen sek­tori menisi miinuk­selle. Täl­lä haavaa purkami­nen ei ole ajanko­htainenkaan, kos­ka työssä käyvien taak­ka ei näytä helpot­ta­van pitkään aikaan. Suuret ikälu­okat aiko­vat olla eläk­keel­lä perin pitkään. 

Jos demografiset para­metrit muut­tuisi­vat, uskon, että Suo­mi saisi luvan purkaa rahas­to­jaan, vaik­ka kurisopimus sen kieltääkin. 

Kurisopimuk­sen mukaan suh­dan­neko­r­jat­tu ali­jäämä ei saa ylit­tää 0,5 pros­ent­tia BKT:sta. Tässä on kak­si ongel­maa. Toisaal­ta tuon suh­dan­neko­r­jatun ali­jäämän määritelmä on erit­täin tulkin­nan­varainen. Toisaal­ta on ris­ki, että rajoi­tus pakot­taa Suomen joskus type­r­ään suh­dan­nevai­htelu­ja pahen­tavaan lamanaikaiseen säästämiseen. Vai olisiko niin, että edelli­nen ongel­ma kumoaa jälkimmäisen?