Valtiovarainvaliokunta hyväksyi talouskurisopimuksen, sen, jota Erkki Tuomioja on blogillaan arvostellut. Perussuomalaiset olivat vastaan, koska liittovaltiotahan tässä tehdään.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajista ja ryhmänjohtajat kävivät alkuviikosta Berliinissä tutustumassa saksalaisten ajatuksiin eurokriisistä. Vaikutelmaksi tuli, ettei Saksassa olla lainkaan niin huolissaan kuin Suomessa. EKP hoitaa, mutta ennen kuin se sallitaan, pitää panna oliivimaita vähän kuriin. Tätä olen koko ajan epäillyt. Saksalaiset eivät ole tyhmiä, vaikka tekeytyvät julkisuudessa sellaisiksi. Kansantaloustieteilijöiden ja pankkitaloustieteilijöiden ajattelutapaero tuli korostetusti näkyviin. Pelottavaa on, että putkinäköisillä pankkitaloustieteilijöillä on Saksassa niin paljon valtaa. Ero näkyi esimerkiksi suhtautumisessa palkankorotuksiin. Kansantaloustieteilijät ymmärsivät, että talouden tasapaino Euroopassa paranisi, jos Saksassa nostettaisiin palkkoja kunnolla, pankkitaloustieteilijöiden maailmassa tämä merkitsisi vain pienempiä voittoja ja taloudellista tuhoa.
Talouskurisopimuksessa minua hiertää eläkerahastojen laskeminen osaksi julkista taloutta Suomessa ja se, ettei niiden taseita kuitenkaan lasketa julkisen sektorin taseisiin. Kaikissa maissa eläkkeet maksetaan eräänlaisena ketjukirjeenä. Työssä kunakin aikana olevat maksavat eläkkeellä olevien eläkkeet. Suomessa pienten ikäluokkien taakkaa on kevennetty vähäisellä rahastoinnilla. Saksassakin eläkkeitä pitää maksaa, mutta mitään rahastoja ei ole. Suomen valtion ja kuntien velka on jotain vähän alle 50 prosenttia BKT:sta ja Saksassa luokkaa 90 % BKT:sta, mutta meillä on eläkerahastoissa yli 50 % BKT:sta ja Saksassa ei mitään. Jos me valtiollistaisimme eläkejärjestelmän ja ottaisimme eläkevastuut valtiolle samoin kuin eläkeyhtiöiden rahastot, valtio olisi velaton. Miten tätä ei huomioida kurisopimuksessa lainkaan? Rahastot eivät meilläkään kata lainkaan eläkeyhtiöiden vastuuvelkaa, mutta eivät ne eläkevastuut Saksassa sen pienempiä ole, mutta katetta ei Saksassa ole lainkaan.
Me olemme säästäneet suurten ikäluokkien eläkkeitä vastaan. Kurisopimuksen pykälät on niin helppo täyttää, koska eläkerahastointi pitää julkisen sektorin plussalla. Toisaalta rahastoja ei voi purkaa, koska julkinen sektori menisi miinukselle. Tällä haavaa purkaminen ei ole ajankohtainenkaan, koska työssä käyvien taakka ei näytä helpottavan pitkään aikaan. Suuret ikäluokat aikovat olla eläkkeellä perin pitkään.
Jos demografiset parametrit muuttuisivat, uskon, että Suomi saisi luvan purkaa rahastojaan, vaikka kurisopimus sen kieltääkin.
Kurisopimuksen mukaan suhdannekorjattu alijäämä ei saa ylittää 0,5 prosenttia BKT:sta. Tässä on kaksi ongelmaa. Toisaalta tuon suhdannekorjatun alijäämän määritelmä on erittäin tulkinnanvarainen. Toisaalta on riski, että rajoitus pakottaa Suomen joskus typerään suhdannevaihteluja pahentavaan lamanaikaiseen säästämiseen. Vai olisiko niin, että edellinen ongelma kumoaa jälkimmäisen?