Olisiko Etelä-Euroopassa voinut käydä toisin?

Ter­veisiä Berli­in­istä, jos­sa val­tio­varain­valiokun­nan edus­tusjoukkua on tutus­tu­mas­sa sak­salaiseen talousa­jat­telu­un . Eilen iäsän­tänämme oli talous­tutkimus­laitos DIW Berlin, Deutsches Insti­tut für Wirtschaftsforschung.

Kuulimme taas saman tari­nan eurosta. Sen pitikin johtaa pääo­mavir­taan pohjois­es­ta etelään, tuot­taa siel­lä kan­nat­tavia investoin­te­ja ja näin kuroa umpeen eroa Euroopan rikkaiden  ja köy­hien maid­en välis­sä. Rahavir­ta kyl­lä syn­tyi, mut­ta se ei toimin­ut kuten piti. Tuotan­nol­lisia investoin­te­ja ei tehty, vaan rahat haaskau­tu­i­v­at kulu­tus­menoi­hin ja asun­toku­plan synnyttämiseen.

Jälkivi­isaana voi kysyä, miten muuten olisi voin­ut käy­dä.  Ajatel­laan, että euroa ei olisi tehty, mut­ta eteläeu­roop­palaiset maat oli­si­vat ryhty­eet itsenäis­ten pankkien­sa avul­la paina­maan hillit­tömästä rahaa kohen­taak­seen maansa talout­ta. Tästä olisi ollut help­po sanoa, että huonos­ti käy. Mut­ta miten se olisi poiken­nut siitä rahavir­ras­ta, joka vahvoil­ta mail­ta nyt on saatu?

========

Takaisin toiseen keskustelu­un. Isän­tämme muuten sanoi­vat, että Sak­sas­sa pitäisi nos­taa palkko­ja tas­apain­on palaut­tamisek­si euroalueelle.