Mielipidetutkimukset ohjaavat äänestäjiä – onko se väärin?

Eduskun­nas­sa per­jan­taina kokenut demarikansane­dus­ta­ja har­mit­teli sitä, että maas­sa julka­istaan pres­i­dentin­vaali­gallup­pe­ja, jot­ka ohjaa­vat äänestäjien käyt­täy­tymistä. Har­mi joh­tui mitä ilmeisim­min siitä, että Paa­vo Lip­po­nen on pudon­nut imus­ta. Kan­na­tus­ta on vaikea nos­taa, kun huono kan­na­tus tiedetään.

Gallupit anta­vat nyt selvän äänestyso­hjeen: jos halu­at vaikut­taa siihen, kuka tulee Niin­istön haas­ta­jak­si toiselle kier­rokselle, äänestä joko Väyrys­tä tai Haav­is­toa. Val­in­ta on näi­den kah­den väliltä, kos­ka he ovat vetäneet kaulaa mui­hin ja kos­ka he ovat keskenään niin eri­laisia ehdokkai­ta. Molem­mat ovat tehneet kam­pan­jan aikana hienon nousun. Muiden ehdokkaiden äänestämi­nen on vähän sama kuin äänestäisi tyhjää.

Tosin Soinil­la on vielä mah­dol­lisuuk­sia – jos hän vaivau­tuu virk­istymään. Nyt mies vaikut­taa depres­sio­ta pote­val­ta stand up ‑koomikol­ta. Jokin sutkaus pitäisi taas vään­tää, mut­ta ei mitenkään jaksaisi.

Valin­nan Väyry­sen ja Haav­is­ton välil­lä luulisi ole­van help­poa – suun­taan ja toiseen.

Onko täl­lainen gallup-ohjailu väärin? Jois­sakin mais­sa mielipi­de­tieduste­lut ennen vaale­ja on kiel­let­ty, jot­ta äänestäjiä ei ohjailtaisi.

Kak­si­vai­heinen kansan­vaali ei sovi monipuolue­jär­jestelmään. Äänestäjä voi äänestää paljon tehokkaam­min, jos tietää, mitä muut äänestävät. Jos pitää Arhin­mäkeä parhaana ja Haav­is­toa toisek­si parhaana tai päin­vas­toin, mut­ta joka tapauk­ses­sa Väyrys­tä ja Soinia huonoimp­ina vai­h­toe­htoina, tarvit­see tiedon, kum­mal­la, Haav­is­tol­la vai Arhin­mäel­lä on real­is­tisem­mat mah­dol­lisu­udet. Ilman tätä tietoa voi käy­dä niin, että jatkoon menee Väyry­nen, vaik­ka hänen aja­tus­taval­laan on vähem­män kan­na­tus­ta kuin Haav­is­tol­la ja Arhin­mäel­lä yhteen­sä.  Var­maankin näemme sen, että Arhin­mäen kan­nat­ta­jista moni äänestää vaaleis­sa Haav­is­toa, kos­ka ei halua Väyrystä.

Oikea vaal­i­ta­pa olisi seit­semän kier­roksen vaali, jos­sa pudote­taan aina vähiten ääniä saanut ja äänestetään uud­estaan. Siinä ei tarvitse tak­tikoi­da. Lop­putu­los olisi suun­nilleen sama kuin nyt gallup­pi­en ohjaa­mas­sa vaalis­sa. Siinäkin Haav­is­to hakkaisi sekä Arhin­mäen että Lip­posen ja saisi suuren osan myös Biaudet’n äänistä – jos siis on luot­ta­mus­ta tietoi­hin, jot­ka ker­to­van toisek­si suosi­tum­mas­ta ehdokkaasta.

Seit­semän äänestyskier­rosta on nyt vähän liikaa, mut­ta samaan tulok­seen päästäisi­in, jos äänestäjät pani­si­vat ehdokkaat parem­muusjärjestyk­seen. Äänet las­ket­taisi­in ensin ensim­mäis­ten sijo­jen mukaan, pudotet­taisi­in pois vähiten ääniä saanut ja hänen äänen­sä jaet­taisi­in toisen äänien perus­teel­la jäl­jelle jääneille ehdokkaille. Näin jatkaen vaali ratkeaisi yhdel­lä äänestyk­sel­lä. Tätä kut­su­taan siirtoäänivaaliksi.

Toisen kier­roksen jäämi­nen pois olisi tap­pio poli­it­tiselle kult­tuurille. Voisi ajatel­la, että siir­toääni­jär­jestelmän lasken­ta lopete­taan, kun jäl­jel­lä on kolme ehdokas­ta ja näistä kak­si paras­ta kävi­sivät toisen kier­roksen taval­liseen tapaan.

Mut­ta voi sitä käy­dä vaale­ja näinkin. Toiv­ot­tavasti kukaan ei kek­si alkaa väären­tää mielipi­de­tutkimuk­sia kansan ohjaamiseksi.

Onhan tässä toinenkin väärinkäytön mah­dol­lisu­us. Niin­istön kan­nat­taisi nyt komen­taa satatuhat­ta kan­nat­ta­jaansa äänestämään Soinia, kos­ka toisel­la kier­roksel­la Soi­ni olisi helpon vas­tus. Sitä ei voi kuitenkaan tehdä salaa, joten sitä ei voi tehdä.