Maakuntakaava maakuntahallituksessa 19.12.2011

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä . Maakun­ta­hal­li­tus käsit­teli maakun­takaavaa nyt jo aika tärkeässä kok­ouk­ses­sa. Tavoit­teena oli alun perin tiivistää yhdyskun­taraken­net­ta ja keskit­tää asum­ista rato­jen var­teen. Kaaval­u­on­nos­ta on nyt analysoitu ja havait­tu, että se hajot­taa yhdyskun­taraken­net­ta entu­ud­estaan, tosin vähän hitaam­min kuin aiem­min.

Alun perin esi­tys oli, että  neljä aluet­ta kehit­tyvät niin, että niiden osu­us väk­ilu­vus­ta kehit­tyy seuraavasti:
                                                2000                    2035

PKS                                                    69 % 65 %

Län­si-Uusi­maa                                7 % 7 %

Itä-Uusi­maa                                     5 % 5 %

Kuuma-kun­nat                                29 % 33 %

Uusia ase­manseu­tu­ja ei ote­ta käyt­töön Öster­sun­do­mia luku­un ottamatta.

Maakun­ta­hal­li­tuk­ses­sa asi­as­ta oli, san­o­taanko nyt, mon­en­laisia näke­myk­siä. Lop­putu­lok­sek­si tuli, että uusien ase­manseu­tu­jen käyt­töönot­toa ei nyt suo­ras­taan kiel­letä, mut­ta radas­ta ja ase­mas­ta on olta­va sito­vat päätök­set tätä ennen; niin kuin pitää ollakin. Näin mah­dol­lis­tuu Ris­tikytö (Ker­a­van ja Jär­ven­pään välil­lä), Hista, Tal­ma ja Nikkilä. Ris­tikytöön on jo rata, pysäk­ki vaan puut­tuu. His­tan osalta Espoos­sa joudu­taan odot­tele­maan tai kaiva­maan rahat.

Han­kaluute­na tässä on, että rak­en­tamiseen on varat­tu niin tolkut­tomasti aluei­ta, ettei mitään tiivistymistä vält­tämät­tä tapah­du. Olisi hyvä, jos kun­tien välisiä pelisään­töä voitaisi­in kehit­tää niin, että kun­ta, joka suosii hajanaista asu­tus­ta mak­saa itse siitä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set, eikä lasku­ta niitä muil­la kun­nil­la tai val­ti­ol­la. Kun­nan­han ei tarvitse toimia tyh­mästi vaik­ka maakun­takaa­va antaisi siihen mahdollisuudet.

Jonkin­lainen voit­to oli, että uusia ase­manseu­tu­ja sen­tään saa ottaa käyt­töön. Nyt kuitenkin edes saa tiivistää vaik­ka ei ole pakko.

Kovasti maakun­takaa­va nyt on vain kehi­tys­tä seu­rail­e­va, mut­ta ei sitä ohjaa­va. Seu­raavia uusia aloit­tei­ta on ole­mas­sa tai voisi olla.

Sipoo, joka yrit­ti ensin suo­jel­la itseään uusil­ta asukkail­ta, on Öster­sun­domin menetet­tyään innos­tunut kaavoit­ta­maan aivan vim­ma­tusti. Sibbes­bor­gin ja Erik­snäsin alueelle kaavail­laan jopa 70 000 uut­ta asukas­ta. Minus­ta tämä aja­tus ei ole huono, vaik­ka henkilöko­htais­es­ti se näin kesäa­sukkaan silmin onkin katas­trofi. Maakun­takaa­va ei ole tätä noteerannut. 

Siitä Ris­tiky­döstä pitäisi tehdä posi­ti­ivi­nen päätös eikä vain sal­lia pas­si­ivis­es­ti. Tuusu­lan kun­taa se ei ole kiin­nos­tanut, mut­ta kun­tara­jat eivät ole ikuisia.

Seudun parhaat poten­ti­aaliset raken­nus­maat on Tam­misaa­res­sa (sic). Tähän asti ruotsinkielisel­lä Län­si-Uudel­la­maal­la ei ole oltu oikein innos­tunei­ta uusista asukkaista, mut­ta nyt kuulem­ma oltaisi­in. Sinne menee se ratakin ja vielä samas­sa käytävässä kuin tie. Tästä voisi tehdä uuden kehityssuunnan.

Mäntsälän ase­man luo pitäisi tehdä 30 000 asukkaan kaupun­ki. Nyt kaavoite­taan lähiö­maista aluet­ta paikalle, jos­sa pitäisi olla uuden kaupun­gin keskustori. 

Öster­sun­domin osalta ongel­mana on Van­taa, joka pyrkii jar­rut­ta­maan Öster­sun­domin käyt­töönot­toa, jot­ta se ei vaaran­taisi Mar­ja-Van­taan kehitystä. 

Nikkilän  kas­vat­tamis­es­ta en olisi ihan var­ma, vaik­ka sinne saisikin radan helpol­la. Kaupunki­rakenne ei voi tiivistyä kaikkialle. Nikkilän ympäristöä voisi kehit­tää kukois­ta­vana maaseutuna.