Vihrei­den sisäl­lä hio­taan suh­tau­tu­mista metropoli­hallintoon. Näke­myk­set eri kun­tien edus­ta­jien välil­lä ovat hyvinkin lähel­lä toisi­aan, mis­sä vihreät poikkea­vat muista puolueista melkois­es­ti. Tiivistän tähän puheen­vuoroni eilisessä neuvonpidossa.

 Pääkaupunkiseudul­la päämääränä on kak­si­ta­soinen hallintoma­lli, jos­sa ylem­mäl­lä tasol­la päätetään yhtei­sistä asioista ja alem­mal­la tasol­la lähi­a­sioista. Ylem­mälle tasolle kuu­luu ainakin maankäyt­tö, liikenne, erikois­sairaan­hoito ja mielel­lään myös peruster­vey­den­hoito ja sosi­aal­i­huolto päivähoitoa luku­un otta­mat­ta sekä toisen asteen koulu­tus, kir­jas­tot sekä suuret kult­tuuri­laitok­set. Lop­ut kuu­lu­vat alem­malle tasolle. Rajan­ve­toa näi­den kah­den tason välil­lä pitää vielä täsmentää. 

 Verot kerätään pääasi­as­sa ylem­mälle tasolle; yhteisöverot kokon­aan ja tuloveroista vaikka­pa se osu­us, joka koituu 15 pros­entin verol­la. Lop­pu menisi alem­malle tasolle. Ylem­pi taso rahoit­taa alem­paa tasoa jonkin kiin­teän peri­aat­teen mukaan, esimerkik­si euroa/a­sukas-poh­jal­la. Näin lop­puu kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista. Siltä osin kuin vero­pros­ent­ti ylit­tää 15, saa alem­pi taso pitää lop­ut kokon­aan pait­si mitä nyt menee val­takun­nal­liseen tasauk­seen.  Jos halu­aa parem­man palve­lu­ta­son, on mah­dol­lista korot­taa veroa.

 Mitä ylem­pi ja alem­pi taso ovat nimeltään?

1)      Ylem­pi taso on nimeltään metropoli­hallinto ja alem­pi kun­ta tai

2)      ylem­pi taso on nimeltään kun­ta ja alem­pi kunnanosa.

Vihrei­den tulee olla valmi­ita molem­pi­in ratkaisui­hin, kos­ka tuo val­in­ta tehdään kaikkien hal­li­tus­puoluei­den kesken – tai kokoomuk­sen ja demarien väli­sis­sä neu­vot­teluis­sa. Sisäl­löltään nämä saadaan lähem­mäs toisiaan.

Toden­näköis­es­ti päädytään metropoli­hallintoon, kos­ka ter­mi on demareille niin rakas. Tosin demar­it halu­a­vat siihen mukaan melkein kaik­ki Uuden­maan kun­nat, jol­loin kyse pääkaupunkiseudun hallinnos­ta jäisi edelleen odot­ta­maan ratkaisuaan. 

Sen puoles­ta, että ylem­män tason nimi olisi kun­ta on monia perusteita.

1)      Laki kun­nista on jo ole­mas­sa eikä sitä tarvitse säätää erik­seen. Tosin siis tarvi­taan laki kun­nanosa­hallinnos­ta ja vaaleil­la valit­tavista kunnanosavaltuustoista.

2)      Olisi mah­dol­lista pilkkoa ole­mas­sa ole­vat kun­nat pienem­pi­in lähidemokra­ti­ayk­siköi­hin, esimerkik­si Van­taa kah­tia. Moni­in asioi­hin pääkaupunkiseudun kaupun­git ovat jo nyt turhan iso­ja. Kun­nan jakami­nen taas on han­kalam­paa. Jos Helsin­ki jae­taan viiteen osaan, mikä niistä omis­taa sata­man ja ener­gialaitok­sen?  Helsin­ki var­maankin halu­aisi pysyä tässä mallis­sa itsenäisenä kun­tana, saadak­seen omis­taa itse rahantekoautomaattinsa. 

3)      On mah­dol­lista tehdä löy­hä metropoli­hallinto kun­tien välisenä yhteistyönä ilman raho­jen tasaus­ta kaikkien 14 nykyisen kun­nan alueelle. Jos ylem­pi taso on metropoli­hallinto, siihen pitäisi oikeas­t­aan ottaa mukaan aika paljon kun­tia, mikä tek­isi siitä organ­isaa­tiona hyvin heikon. Se taas heiken­täisi nyky­is­ten YTV-kun­tien asioiden hoitoa. 

Mitä kun­tia otet­taisi­in mukaan?

Vähin­tään per­in­teiset neljä pääkaupunkiseudun kaupunkia sekä mielel­lään Kirkkon­um­mi. Ker­a­va, jos Ker­a­va halu­aa, mut­ta sen vai­h­toe­htona olisi yhdis­tää Ker­a­va, Jär­ven­pää ja Tuusu­la kolmistaan. 

Entä Uuden­maan­li­it­to?

Jos metropoli­hallinto kohdis­tuu vain pääkaupunkiseudun kun­ti­in, koko Helsin­gin seudun yhteistyö voisi tapah­tua Uuden­maan liiton suo­jis­sa. Jos mit­tavia kun­tali­itok­sia tehdään myös Kan­ta-Hämeessä ja Päi­jät-Hämeessä, voisi­vat nuo kolme radan­var­sien maakun­tali­it­toa yhdistyä.