TUTKAS järjesti eduskunnassa seminaarin sektoritutkimuksen tulevaisuudesta. Oli hyvä seminaari. Kuulimme paljon mielenkiintoista Norjan ja Tanskan päätöksistä. En kuitenkaan ryhdy referoimaan niitä, vaan esitän lyhennelmän omasta kommenttipuheenvuorostani.
Tutkimusta käytetään liian vähän
Aikanaan peruspalveluministerinä yllätyin siitä, kuinka heikosti tutkimus oli yhdistetty päätöksentekoon, vaikka STM:n alaisuudessa toimi neljä sektoritutkimuslaitosta: STAKES, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos ja STUK. Osittain kyse oli osaamisesta. Tutkimusta ei voi käyttää, ellei itsellä ole tutkimusosaamista. Jouduin joskus opastamaan valmistelijaa asianomaisen STAKESin tutkijan pakeille, jotta tämä osaisi laskea lakiuudistusten talousvaikutukset oikein. Tarvittiin mikrosimulointia.
Yhteydet kansanterveyslaitokseen olivat paljon elävämmät. Ehkä siksi, että lääkäreillä on yleensä väitöskirja takanaan ja jonkinlainen tuntuma tutkimukseen.
Minulle tarjoutui tilaisuus palkata Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen ylijohtajan sijaiseksi ministeriöön. Tuona aikana kaikki KTL:n tiedot olivat käytettävissämme.
Tutkimus lähemmäs päätöksentekoa
Tulin vakuuttuneeksi, että tutkimusta ei pidä vähentää, koska hyvään tietoon pohjautuvat päätökset ovat paljon parempia. Varsinainen ongelma on kuitenkin ministeriöiden kyvyssä käyttää hyväksi tutkimustietoa. Tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä tarvitaan ministeriöissä enemmän. Sekään ei riitä, vaan ministeriöiden toimintaa tulee kohentaa niin, että tieto kulkee organisaatioiden sisällä, koska ei kaikilla voi olla tutkijakoulutusta.
VATT esimerkki onnistumisesta
VATT suhteessa valtiovarainministeriöön on mielestäni loistava esimerkki onnistumisesta. Tähän on osoittain syynä se, että VM:ssä on runsaasti tutkijakoulutuksen saaneita, joten tutkimusta osataan käyttää.
Tosin kun minulla oli vuosi sitten muutaman kuukauden ajan työhuone VATT:ssa opin tietämään, että VATT:ssa on paljon enemmän hyvää tutkimusta, joka ei ole päässyt vaikuttamaan päätöksentekoon. Yhtä siellä ei kuitenkaan osata. Sosiaalipolitiikan ymmärrys on heikkoa. Mutta niin oli aikanaan STAKESissa talouden ymmärrys. Olisiko nämä kaksi pitänyt liittää toisiinsa sen sijaan, että STAKES yhdistettiin KTL:N kanssa?
Höllempään tulosohjaukseen
Jos tutkimus saadaan lähemmäs päätöksentekoa, sitä ei tarvitse ohjata niin voimakkaasti kuin STM nyt ohjaa. Elävä kytkentä päätöksentekoon ohjaa itsestään relevantteihin kohteisiin.
Sektoritutkimusta ei voi korvata tilaustutkimuksella
Yliopistot ovat esittäneet, että sektoritutkimus korvattaisiin tilausmäärärahoilla, joilla valtio tilaisi tutkimusta yliopistoilta. Ei hyvä.
Minulle esiteltiin joskus suunnitelmia uudesta rokotusohjelmasta, jonka oli määrä tulla voimaan vuosien päästä. (On nyt jo tullut.) Poimin siitä erilleen ikäihmisten ilmaisen influenssarokotuksen. Jos se on kannattavaa vuonna 2008, se on varmaankin kannattavaa jo vuonna 2002. Halusin kuitenkin tätä ennen tarkistaa, kumpaa vanhusten influenssarokotus pidentää, elämää vai kuolemaa. Soitin KTL:ään ja asia ratkesi varttitunnissa. Influenssarokotus lisää terveitä elinvuosia. Mihin olisi soittanut, jos KTL:ää ei olisi, vaan olisi vain suuri määrä tilaustutkimuksia. Tutkimuksessa olennaista ei ole tutkimusraportti vaan kumuloituva osaaminen. Siksi Nokialla on oma tutkimuslaitoksensa ja siksi valtio tarvitsee sektoritutkimuslaitokset.
Perustutkimusta ei pidä rajata kokonaan ulos
Esitys perustutkimuksen siirtämisestä korkeakouluihin on oikean suuntainen mutta ylimitoitettu. Tiukkaa rajaa ei voi tehdä eikä pidäkään.
Tutkimuslaitosten tulee verkottua tehokkaammin keskenään
Toimiessani aikanaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnassa havaitsin, että kovin samojen aiheiden piirissä toimivat laitokset eivät tunne toistensa toimintaa. Päällekkäisyyksiä ei pidä väkivaltaisesti karsia, mutta vuorovaikuttamista tulee lisätä.
Tulokset julkisia
Valtion tutkimuslaitosten tutkimuksen tulee olla pääsääntöisesti avointa ja raportit on saatava ilmaiseksi netistä.
Ulkopuolelta saatu rahoitus pois tuottavuusohjelmasta
On jokseenkin pöhköä, että ”tuottavuuden” nimissä KTL tai STUK eivät voi ottaa vastaan hyvinkin rahakkaita tehtäviä ulkomailta, koska henkilötyövuosien määrä kasvaisi. Tämä onkin päätetty korjata. Koska asia on päätetty korjata jo moneen kertaan, nyt se pitäisi myös korjata.
Rakennusalaa tukevaa tutkimusta
Valtion tutkimusrahoista kovin suuri osa menee maa- ja metsätalouden hyväksi, vaikka näiden alojen kansantuoteosuus on vaatimaton. Asiaa voi perustella maatalouden yritysrakenteella, joka ei itse pysty tutkimusta rahoittamaan toisin kuin teollisuus. Sama yritysrakenneongelma estää kehitystyötä rakennusalalla. Pitäisikö sitäkin siis tukea valtion rahoittamalla tutkimuksella?