Sektoritutkimusta ei pidä ajaa alas

TUTKAS jär­jesti eduskun­nas­sa sem­i­naarin sek­toritutkimuk­sen tule­vaisu­ud­es­ta. Oli hyvä sem­i­naari. Kuulimme paljon mie­lenki­in­toista Nor­jan ja Tan­skan päätök­sistä. En kuitenkaan ryhdy refer­oimaan niitä, vaan esitän lyhen­nelmän omas­ta kommenttipuheenvuorostani.

 Tutkimus­ta käytetään liian vähän

Aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä yllä­tyin siitä, kuin­ka heikosti tutkimus oli yhdis­tet­ty päätök­sen­tekoon, vaik­ka STM:n alaisu­udessa toi­mi neljä sek­toritutkimus­laitos­ta: STAKES, Kansan­ter­veyslaitos, Työter­veyslaitos ja STUK. Osit­tain kyse oli osaamis­es­ta. Tutkimus­ta ei voi käyt­tää, ellei itsel­lä ole tutkimu­sosaamista. Jouduin joskus opas­ta­maan valmis­teli­jaa asianomaisen STAKESin tutk­i­jan pakeille, jot­ta tämä osaisi laskea lak­i­u­ud­is­tusten talous­vaiku­tuk­set oikein. Tarvit­ti­in mikrosimulointia.

Yhtey­det kansan­ter­veyslaitok­seen oli­vat paljon eläväm­mät. Ehkä sik­si, että lääkäreil­lä on yleen­sä väitöskir­ja takanaan ja jonkin­lainen tun­tu­ma tutkimukseen.

Min­ulle tar­jou­tui tilaisu­us palkata Kansan­ter­veyslaitok­sen pääjo­hta­ja Jus­si Hut­tunen yli­jo­hta­jan sijaisek­si min­is­ter­iöön. Tuona aikana kaik­ki KTL:n tiedot oli­vat käytettävissämme.

Tutkimus lähem­mäs päätöksentekoa

Tulin vaku­ut­tuneek­si, että tutkimus­ta ei pidä vähen­tää, kos­ka hyvään tietoon poh­jau­tu­vat päätök­set ovat paljon parem­pia. Varsi­nainen ongel­ma on kuitenkin min­is­ter­iöi­den kyvyssä käyt­tää hyväk­si tutkimusti­etoa.  Tutk­i­jak­oulu­tuk­sen saanei­ta henkilöitä tarvi­taan min­is­ter­iöis­sä enem­män. Sekään ei riitä, vaan min­is­ter­iöi­den toim­intaa tulee kohen­taa niin, että tieto kul­kee organ­isaa­tioiden sisäl­lä, kos­ka ei kaikil­la voi olla tutkijakoulutusta.

VATT esimerk­ki onnistumisesta

VATT suh­teessa val­tio­varain­min­is­ter­iöön on mielestäni lois­ta­va esimerk­ki onnis­tu­mis­es­ta. Tähän on osoit­tain syynä se, että VM:ssä on run­saasti tutk­i­jak­oulu­tuk­sen saanei­ta, joten tutkimus­ta osa­taan käyttää.

Tosin kun min­ul­la oli vuosi sit­ten muu­ta­man kuukau­den ajan työhuone VATT:ssa opin tietämään, että VATT:ssa on paljon  enem­män hyvää tutkimus­ta, joka ei ole päässyt vaikut­ta­maan päätök­sen­tekoon. Yhtä siel­lä ei kuitenkaan osa­ta. Sosi­aalipoli­ti­ikan ymmär­rys on heikkoa. Mut­ta niin oli aikanaan STAKE­Sis­sa talouden ymmär­rys. Olisiko nämä kak­si pitänyt liit­tää toisi­in­sa sen sijaan, että STAKES yhdis­tet­ti­in KTL:N kanssa?

Höllem­pään tulosohjaukseen

Jos tutkimus saadaan lähem­mäs päätök­sen­tekoa, sitä ei tarvitse ohja­ta niin voimakkaasti kuin STM nyt ohjaa. Elävä kytken­tä päätök­sen­tekoon ohjaa itses­tään rel­e­vant­tei­hin kohteisiin.

Sek­toritutkimus­ta ei voi kor­va­ta tilaustutkimuksella

Yliopis­tot ovat esit­täneet, että sek­toritutkimus kor­vat­taisi­in tilaus­määrära­hoil­la, joil­la val­tio tilaisi tutkimus­ta yliopis­toil­ta. Ei hyvä.

Min­ulle esitelti­in joskus suun­nitelmia uud­es­ta roko­tu­so­hjel­mas­ta, jon­ka oli määrä tul­la voimaan vuosien päästä. (On nyt jo tul­lut.) Poimin siitä erilleen ikäih­mis­ten ilmaisen influ­enssaroko­tuk­sen. Jos se on kan­nat­tavaa vuon­na 2008, se on var­maankin kan­nat­tavaa jo vuon­na 2002. Halusin kuitenkin tätä ennen tark­istaa, kumpaa van­hus­ten influ­enssaroko­tus piden­tää, elämää vai kuole­maa. Soitin KTL:ään ja asia ratke­si vart­ti­tun­nis­sa. Influ­enssaroko­tus lisää ter­veitä elin­vu­osia. Mihin olisi soit­tanut, jos KTL:ää ei olisi, vaan olisi vain suuri määrä tilaus­tutkimuk­sia. Tutkimuk­ses­sa olen­naista ei  ole tutkimus­ra­port­ti vaan kumu­loitu­va osaami­nen. Sik­si Nokial­la on oma tutkimus­laitok­sen­sa ja sik­si val­tio tarvit­see sektoritutkimuslaitokset.

Perus­tutkimus­ta ei pidä raja­ta kokon­aan ulos

Esi­tys perus­tutkimuk­sen siirtämis­es­tä korkeak­oului­hin on oikean suun­tainen mut­ta ylim­i­toitet­tu. Tiukkaa rajaa ei voi tehdä eikä pidäkään.

Tutkimus­laitosten tulee verkot­tua tehokkaam­min keskenään

Toimies­sani aikanaan sek­toritutkimuk­sen neu­vot­telukun­nas­sa havaitsin, että kovin samo­jen aihei­den piiris­sä toimi­vat laitok­set eivät tunne tois­t­en­sa toim­intaa. Päällekkäisyyk­siä ei pidä väki­val­tais­es­ti kar­sia, mut­ta vuorovaikut­tamista tulee lisätä.

Tulok­set julkisia

Val­tion tutkimus­laitosten tutkimuk­sen tulee olla pääsään­töis­es­ti avoin­ta ja rapor­tit on saata­va ilmaisek­si netistä.

Ulkop­uolelta saatu rahoi­tus pois tuottavuusohjelmasta

On jok­seenkin pöhköä, että ”tuot­tavu­u­den” nimis­sä KTL tai STUK eivät  voi ottaa vas­taan hyvinkin rahakkai­ta tehtäviä ulko­mail­ta, kos­ka henkilö­työvu­osien määrä kas­vaisi. Tämä onkin päätet­ty kor­ja­ta. Kos­ka asia on päätet­ty kor­ja­ta jo mon­een ker­taan, nyt se pitäisi myös korjata.

Raken­nusalaa tuke­vaa tutkimusta

Val­tion tutkimus­ra­hoista kovin suuri osa menee maa- ja met­sä­talouden hyväk­si, vaik­ka näi­den alo­jen kansan­tuo­teo­su­us on vaa­ti­ma­ton. Asi­aa voi perustel­la maat­alouden yri­tys­rak­en­teel­la, joka ei itse pysty tutkimus­ta rahoit­ta­maan toisin kuin teol­lisu­us. Sama yri­tys­raken­neon­gel­ma estää kehi­tystyötä raken­nusalal­la. Pitäisikö sitäkin siis tukea val­tion rahoit­ta­mal­la tutkimuksella?