Toimisiko euro ilman Saksaa?

Euro on vaikeuk­sis­sa, kos­ka oli­ivivyöhyk­keen maat ovat toim­i­neet taloudel­lis­es­ti vas­tu­ut­tomasti ja otta­neet lainaa, kun yhteis­val­u­ut­taa kuu­lu­vat ovat sitä hal­val­la saa­neet. Oma­l­la val­u­u­tal­laan toimi­vat joutu­vat mak­samaan val­u­ut­takurssiriskin takia korkeam­paa korkoa. Vas­taes­imerkkinä on käytet­ty Ruot­sia, joka on saanut omas­ta val­u­u­tas­ta huoli­mat­ta lainansa hal­val­la, mut­ta tämä johtuu siitä, että Ruot­si nos­taa lainansa euromääräis­inä ja kan­taa itse kurssiriskin. Vapaamatkustaja. 

Toinen tapa sanoa asia on, että euroalue ei ole opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue, kos­ka sen kansan­taloudet ovat niin kovin eri­tahtisia. Mikä maa on eniten eri­tahti­nen? Ilman muu­ta Sak­sa, joka sisäisel­lä deval­vaa­ti­ol­la on pitänyt inflaa­tion­sa pienenä ja jon­ka vai­h­to­tase on voimakkaasti ylijäämäinen.

Kään­netään asetel­ma toisin päin. Miten euro toimisi ilman Sak­saa? Sil­lä, olisiko Suo­mi eurossa mukana vai ei, ei ole kovinkaan suur­ta merk­i­tys­tä, pait­si tietysti meille suo­ma­laisille. Miten men­esty­isi oliivieuro?

Ilman Sak­saa ja Sak­san suur­ta vai­h­to­taseen yli­jäämää olivi­ieu­ron arvo olisi var­maankin paljon alem­pi kuin nyt. Tämä olisi hyväk­si Euroopan heikoille maille, eikä mei­dänkään vien­ti­te­ol­lisu­utemme asianti­laa surkut­telisi. Rahapoli­ti­ik­ka olisi löy­hempää. Keskus­pank­ki ostaisi val­tioiden lain­o­ja, tas­a­puolis­es­ti niitä kaikkia. Nykyeu­rossa keskus­pankin rahoi­tus­tu­ki val­tioille merk­it­sisi maid­en välistä tulon­si­ir­toa hyvin asiansa hoi­taneil­ta huonos­ti hoi­taneille, minkä vuok­si siitä on niin vaikea päästä yksimielisyy­teen. Siinä suh­dan­neti­lanteessa, jos­sa Euroop­pa noin kokon­aisu­udessaan on, keskus­pankin setelira­hoi­tus val­tioiden papere­i­ta osta­mal­la ei olisi paha asia ollenkaan.

Ehkä kir­joi­tan tästä toisen postauksen.