Unkari matkalla demokraattisesti diktatuuriin

Uuden­maan maakun­tali­it­to on tutus­tu­mas­sa Unkari­in ja Slo­va­ki­aan ja näi­den maid­en paikall­ishallintoon. Unkarista kuu­luu kum­mia. Päämin­is­teri Orbánin Fidesz-puolue sai vuon­na 2010 par­la­mentin paikoista 75 pros­ent­tia. Sil­lä on nyt kaik­ki val­ta ja sitä se käyt­tää.

Huolestut­tavaa on, että puolue aikoo semen­toi­da val­tansa tule­vaisu­udessa. Se muut­taa vaalilakia suun­taan, joka estää hajanaista oppo­si­tio­ta saa­maan enem­mistöä. Pääosa paikoista tul­laan val­it­se­maan yhden hen­gen vaalipi­ireistä Bri­tann­ian tapaan. Joskus päädytään siis kak­sipuolue­jär­jestelmään, mut­ta lähi­t­ule­vaisu­udessa oppo­si­tio ei pysty mitenkään muo­dosta­maan uhkaa päämin­is­terin puolueelle, vaik­ka tämän kan­na­tus lask­isikin selvästi alle viidenkymme­nen prosentin.

Puolue on kir­jan­nut kan­nat­ta­mansa tasaveron perus­tus­laki­in, jota ei voi muut­taa kuin 2/3 enem­mistöl­lä. Laki vaatii lehdis­töä uuti­soimaan asioista ”tas­a­puolis­es­ti”. Tas­a­puolisu­ut­ta valvoo hal­li­tus­puolueen miehit­tämät elin.  Se on nimit­tänyt omat miehen­sä tuomiois­tu­imi­in ja syyttäjälaitokseen.

Talous­poli­ti­ik­ka on lievästi san­ot­tuna omintakeista. Eduskun­ta-aloit­teen poh­jal­ta säädet­ti­in yhdessä päivässä laki, joka julisti, että unkar­i­laisil­la on oikeus mak­saa val­u­ut­ta­lainansa lais­sa määritel­tyyn kurssi­in. Sveitsin fran­gin lainan­mak­sukurssik­si määrät­ti­in 180 forint­tia frangilta, kun markki­nakurssi on 250. Pankit, lähin­nä ulko­maiset, joutu­vat mak­samaan ero­tuk­sen. Tämä vaaran­taa mon­en itä­val­ta­laisen pankin vakavaraisuuden.

Unkaris­sa hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen käsit­te­ly asiantun­ti­jaku­ulemisi­neen vie pidem­pään kuten Suomes­sakin, mut­ta val­tiopäiväjärjestyk­ses­tä on löy­tynyt por­saan­reikä. Kansane­dus­ta­jien aloit­teet voidaan käsitel­lä kevyem­min. Nyt päämin­is­teri teet­tää lakiesi­tyk­sen­sä aloit­teina, jol­loin ne voidaan todel­la hyväksyä ilman asiantun­ti­jaku­ulemista päivässä. 

Päämin­is­terin pop­ulisti­nen poli­ti­ik­ka lyp­sää ulko­maisia yri­tyk­siä, jot­ka ovat kiin­tei­den ínvestoin­tien takia turpeeseen sidot­tu­ja. Toimii vähän aikaa, mut­ta uusia investoin­te­ja on turha odottaa.

Fidesz kuu­luu europar­la­men­tis­sa kon­ser­vati­ivien ryh­mään, johon se siir­tyi lib­er­aaliryh­mästä. Kun kysyin, sopisiko se luon­tev­asti eurokiri­it­seen ryh­mään Le Penin ja perus­suo­ma­laisen kanssa, isän­nät vas­ta­si­vat, että sopisi hyvinkin.