Kunnan omistama aluekehitysyhtiö ja verotus

Kansalainen Mat­ti Kuro­nen on puo­lus­taa per­jan­taina 9.9. väitöskir­jaansa, jos­sa hän on tutk­in­ut yhteiskun­nan johtamien ja julkises­ti omis­tet­tu­jen kehi­tysy­htiöi­den käyt­töä laa­jo­jen aluei­den rak­en­tamises­sa. Rak­li jär­jesti asi­as­ta eilen minisem­i­naarin, jos­sa minäkin olin kommentoimassa.

Täl­lainen yhtiö voisi toimia paljon per­in­teistä kun­nal­lista toim­intaa jous­tavam­min. Se rak­en­taisi ton­tit raken­nuskelpoisik­si, rak­en­taisi tiet ja muun infran sekä myisi tai vuokraisi ton­tit. Kaiken tämän kun­ta voi tehdä itsekin, mut­ta kun ton­tin myyn­ti­t­u­lot menevät kun­nan poh­jat­tomaan kas­saan, niitä ei voi käyt­tää tei­den rak­en­tamiseen. Parem­paan ympäristöön ei kan­nat­ta investoi­da, kos­ka investoi­ja ei saa itselleen hyödyk­si kohon­nei­ta ton­tin hin­to­ja. Teo­ri­as­sa voi, käytän­nössä ei voi.

Helsin­gin kaupungilla on vaikeuk­sia löytää rahat Kru­unuvuoren ran­nan ratikkasil­taan, jol­loin koko alue uhkaa jäädä vuosik­si kesan­nolle, vaik­ka maapo­h­jan arvo kaavoitet­tuna on paljon sil­taa arvokkaampi. Jos sama yhtiö omis­taisi maan ja olisi vas­tu­us­sa sil­lan rahoituk­ses­ta, se ei jahkail­isi hetkeäkään.

Yhtiö, joka saisi hyödyt ja vas­taisi investoin­neista, tuot­taisi parem­paa asuinympäristöä kuin nykyi­nen kankea bud­jet­tipe­rusteinen järjestelmä. 

Helsingis­sä luot­ta­mus­miehet pää­tyivät bud­jet­tineu­vot­teluis­sa Kru­unuvuoren ran­nan osalta juuri täl­laisen ”yhtiön” perus­tamiseen. Se menisi suun­nilleen niin, että kaupun­ki siirtäisi appor­tio-omaisuute­na maapo­h­jan tuolle yhtiölle. Yhtiö ottaisi lainan sil­lan ja katu­verkon rak­en­tamiseen, vuokraisi tai myisi ton­tit ja tuloil­la hoitaisi pikkuhil­jaa lainat pois. Kun yhtiö olisi vela­ton, se puret­taisi­in ja kaupun­ki saisi valmi­in alueen ”ilmaisek­si”. Päätös ei ollut yksimieli­nen. Yksi Helsin­gin kolmes­ta suures­ta puolueesta suh­tau­tui siihen epäillen, kos­ka val­ta karkaa. 

”Yhtiö” on tässä lain­aus­merkeis­sä, kos­ka yhtiö se ei voi olla. Ongel­mana on nimit­täin verotus.

Jos kun­ta toimii kun­tana, maan arvon­nousu ei ole sille verotet­tavaa tuloa, mut­ta jos se toimii yhtiönä, arvon­nousu on verotet­tavaa tuloa, vaik­ka jokainen euro olisi men­nyt niihin infrain­vestoin­tei­hin, jot­ka tekivät arvon­nousun mah­dol­lisek­si. Onhan tämä infra­struk­tu­uri ”pääo­maa”. Se, että tästä pitää mak­saa 26 pros­ent­tia val­ti­olle, on voimakas argu­ment­ti yhtiö­muo­tista toim­intaa vastaan.

Val­tio voisi luop­ua tuos­ta vero­tu­losta, kos­ka se on joka tapauk­ses­sa väl­tet­tävis­sä. Se voidaan vält­tää joko sil­lä, ettei yri­tys­tä peruste­ta lainkaan tai perus­ta­mal­la yhtiö niin velkaise­na, ettei sille koidu mitään voit­toa, vaan pelkkää korkomenoa, joka korko­tu­lona on taas kun­nalle vero­ton­ta. Kun­ta myy maao­maisu­u­den yhtiölle valmi­ik­si jalostet­tuun arvoon ja antaa myyn­ti­hin­nan lainana. Yhtiö ei tuo­ta voit­toa, kos­ka tulot menevät koron mak­su­un. Täl­lainen velka­ve­toinen yhtiö on kuitenkin ram­pa eikä se kestä ikäviä suh­dan­neyl­lä­tyk­siä. Olisi parem­pi voi­da käyt­tää toim­intakyky­isiä yhtiöitä. 

Oven­su­us­sa tosin kuulin, että ongel­ma olisi ratkaistavis­sa kom­mandi­it­tiy­htiöil­lä, jot­ka eivät mak­sa tuloa voitostaan. Voit­to verote­taan omis­ta­jan tulona. Kun­ta taas ei siis mak­sa tulostaan veroa.

Siis hei. Jos EU vaatii Helsinkiä yhtiöit­tämään ener­gialaitok­sen, ei kai se vaa­di Helsinkiä perus­ta­maan osakey­htiötä. Ener­gialaitok­ses­ta kommandiittiyhtiö?

Niin vielä: onnit­te­lut Matille väitöskir­jas­ta!