Talouskriisin hoidossa siirryttiin setelirahoitukseen, kun EKP alkoi ostaa Espanjan ja Italian valtion lainoja. EKP ei ilmeisesti ole itse paljastanut summia, mutta ulkopuoliset arviot puhuvat 850 miljardista eurosta. Jos tieto pitää paikkansa, toimenpide on massiivinen. Tuollainen määrä rahaa luotiin noin vain tyhjästä. Euromaissa asuu noin 320 miljoonaa ihmistä. Jos EKP olisi painanut tuon määrän seteleitä oikein konkreettisesti ja jakanut sen jäsenmaidensa asukkaille, siitä olisi tullut jokaista asukasta kohden 2600 euroa. Jos se olisi annettu Suomen kunnille, niiden ei olisi tarvinnut kerätä veroja lähes kymmeneen kuukauteen.
Tähän verrattuna Suomen osuus hätäpaketista on aika vaatimaton.
Vaikka osa rahoituksesta kerätään varmaankin toisella kädellä pois, likviditeetin nettolisäyksen on oltava melkoinen.
LISÄYS 10.8.
Kun moni on lukenut kirjoituksen niin, että EKP antaa Italialle ja Espanjalle lainaa ja näiden maiden velka lisääntyy 850 miljardilla, siitä ei ole kyse. EKP ostaa markkinoilta noiden maiden obligaatioita, jotta näiden obligaatioiden hinta ei laske liian alas eli niiden korko nouse liian ylös. Samalla se pelastaa huonon sijoituksen tehneitä sijoittajia. Valtioiden velkamäärä ei tästä lisäännyt, mutta uuden velan otto tietysti helpottuu, koska korko on painunut alemmas.
Samalla kuitenkin liikkeellä olevan rahan määrä lisääntyy, ellei sitä imetä toista kautta pois.
Yhtä paljon EKP tuki pankkeja lainaamalla niille — ja paljon alemmalla korolla — kun kriisi alkoi. Tämän operaation tarkoituksena oli lisätä liikkeellä olevan rahan määrää, koska pankkien luoman rahan määrä oli luottoekspansion tuottamien kuplien puhjettua nopeasti vähentynyt.
