Hallitus jarruttaa työperäistä maahanmuuttoa

Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on kak­si merkit­tävää kan­nan­ot­toa ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta. Toisen mukaan per­heeny­hdis­tämiskäytän­töjä tiuken­netaan niin, että sil­lä, joka halu­aa per­heen­sä Suomeen, on olta­va edel­ly­tyk­set elät­tää per­heen­sä ilman yhteiskun­nan tukia, ilmeis­es­ti asum­is­tu­ki mukaan luet­tuna. Toinen kan­nan­ot­to on demarien vaa­timuk­ses­ta mukaan otet­tu lause, jon­ka mukaan työperäi­nen maa­han­muut­to estetään luku­un otta­mat­ta tapauk­sia, jois­sa koti­maista työvoimaa ei ole saatavis­sa. Human­i­taarisin perustein maa­han tulleet sen­tään saa­vat tehdä työtä, sitä pide­tään jopa toivottavana.

Per­heeny­hdis­tämiskäytän­nön tiuken­t­a­mi­nen oli perustel­tua ja odotet­tua, kos­ka tapauk­sia alkoi olla aika paljon eikä lop­pua ollut näkyvis­sä. Jotain kohtu­uhark­in­taa pitäisi kuitenkin nou­dat­taa. Jos per­he on paen­nut henken­sä kau­pal­la pohjo­is­mai­hin pää­tyen osit­tain Suomeen ja osit­tain Ruot­si­in, per­he olisi voita­va yhdistää.
Tuo työperäisen maa­han­muu­ton tukkimi­nen on raivos­tut­ta­va päätös. Mihin on kadon­nut demarien Lip­posen ajan kaukokatseisuus?

Mikä on se työvoima­pu­la, johon työperäistä maa­han­muut­toa tarvi­taan? Jos se määritel­lään demarien tapaan työk­si, johon koti­maas­ta ei löy­dy tek­i­jää, täl­laista pulaa on vain maat­aloudessa ja osit­tain rakennustoiminnassa. 

Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta uhkaa­va ”työvoima­pu­la” on oikeas­t­aan veron­mak­sa­japu­la. Kun ela­tus­suhde heikke­nee pahasti suurten ikälu­okkien tul­lessa eläkeikään, maa­han tarvit­taisi­in työikäistä (veron­mak­suikäistä) väestöä ja vieläpä aika paljon. Ikä­jakau­maa kor­jaa­van muut­toli­ik­keen tulisi tapah­tua kohta­laisen tasais­es­ti. Olemme sen kanssa pahasti myöhässä ja nyt myöhästymme neljä vuot­ta lisää.

Ela­tus­suhde on suhde, joka ker­too kuin­ka mon­ta ei-ansio­työtä tekevää (lapset, opiske­li­jat, asevelvol­liset, työt­tömät, sairaat, äitiys­lo­ma­laiset eläkeläiset jne) on sataa ansio­työtä tekevää kohden.

Muut­toli­ike kor­jaa ela­tus­suhdet­ta vain, jos maa­han tulo tapah­tuu siir­to­laiskri­teere­in. Human­i­taari­nen maa­han­muut­to yleen­sä heiken­tää ela­tus­suhdet­ta ainakin aluk­si, kos­ka maa­han tule­van väestön työhön osal­lis­tu­mi­nen on varsin heikkoa. Tätä asi­aa voidaan kor­ja­ta edis­tämäl­lä maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä ja kotoutumista.

Olisi parem­pi tehdä juuri päin­vas­toin kuin hal­li­tu­so­hjel­mas­sa san­o­taan. Työperäistä maa­han­muut­toa tulisi helpot­taa. Täl­löin moni nyt human­i­taarista väylää käyt­tävä pää­ty­isi yrit­tämään siir­to­laisväylää. Oikeas­t­aan EU:n vapaan liikku­vu­u­den sään­töjä voitaisi­in soveltaa myös EU:n ulkop­uol­ta tulleisi­in. Töi­hin saisi tul­la, mut­ta oikeut­ta Suomen sosi­aal­i­tur­vaan ei ole ennen kuin on ollut ansio­työssä riit­tävän kauan. 

Human­i­taari­nen maa­han­muut­to on helpot­tanut merkit­tävästi työvoima­pu­laa pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­teessä. Onko tämä oikein vain väärin? Toise­na vai­h­toe­htona olisi ollut nos­taa bus­sikuskien palkkaa. Palkat oli­si­vat parem­mat ja bus­si­matkat kalli­impia. Ulko­maisen työvoiman tar­jon­ta pitää matalia palkko­ja matali­na ja toisaal­ta hyödykkei­den hin­to­ja halpoina. Näin se toimii siis täs­mälleen samoin kuin tuon­ti hal­van työvoiman maista. Kos­ka työe­htosopimuk­sia pitää kuitenkin nou­dat­taa, ulko­mainen kil­pailu ei pysty laske­maan koti­maisia palkko­ja, mut­ta estää palkko­jen nousun työvoimapula-aloilla.

Kiin­tiö­pako­lais­ten osalta Suomen tulisi etsiä sivistyneitä keino­ja vali­ta tänne tule­viksi enem­män niitä, joil­la on men­estymisen edel­ly­tyk­siä maas­samme. Tämä olisi hyvä mei­dän kannal­tamme, mut­ta se olisi hyvä myös pako­lais­ten kannal­ta. Jos ensin kiin­nitämme ajatuk­sis­samme kiin­tiö­pako­lais­ten määrän, on help­po päätel­lä, että eniten maa­hamme pääsemis­es­tä hyö­tyvät ne, joil­la on edel­ly­tyk­siä työsken­nel­lä men­estyk­sel­lä maas­samme. Tästä on hyö­tyä myös hei­dän suku­laisilleen, kos­ka töi­hin pää­sevä pystyy lähet­tämään koti­maa­hansa enem­män rahaa. Jok­seenkin kaik­ki muut maat valikoi­vat pako­laisia tarkalla seu­lal­la, jotkut jopa aika arve­lut­tavien keinoin.