Tuloerot ja niiden tasaaminen

Kat­so­taan­pa vähän, mitä tulo­eroille on Suomes­sa tapah­tunut viimeis­ten 20 vuo­den aikana. Tilas­tot ovat käytet­tävis­sä vas­ta vuo­teen 2009 asti. Oheises­sa kuvas­sa on Gini-ker­toimen kehi­tys hajotet­tuna tuotan­non­tek­i­jä­tu­loi­hin, brut­to­tu­loi­hin ja käytet­tävis­sä ole­vi­in tuloihin.

Tuotan­non­tek­i­jä­tu­loil­la tarkoite­taan lähin­nä palk­ka- ja pääo­mat­u­lo­ja. Täl­lainen olisi tulo­jakau­ma, ellei mitään tulo­jen tasaus­ta olisi. Erot tuotan­non­tek­i­jä­tu­lois­sa nousi­vat voimakkaasti Ahon hal­li­tuk­sen aikana. Sen jäl­keen niiden osalta on ollut melko tasaista. Tosi­asi­as­sa muu­tos on ollut iso. 1990-laman aikana ero­ja nos­ti työt­tömyys. Kun työt­tömyys lieveni, suuret ansio- ja pääo­mat­u­lot vas­taavasti kasvoivat. Gini-ker­toimen tasol­la nämä kak­si kumo­si­vat tois­t­en­sa vaiku­tuk­sen. Tämä käyrä ei ole oikein poli­itikko­jen hal­lit­tavis­sa, korkein­taan työ­markki­napoli­itikko­ja. Hal­li­tus ei päätä palkoista eikä oikein pääo­mat­u­lois­takaan – siis bruttotasolla.

Brut­to­tu­lois­sa ovat mukana tuotan­non­tek­i­jä­tu­lot ja tulon­si­ir­rot, esimerkik­si eläk­keet ja työt­tömyysko­r­vauk­set. Brut­to­tu­lo­jen osalta tulo­erot kasvoivat koko 1990-luvun, minkä jäl­keen kehi­tys on ollut tasaista.

Käytet­tävis­sä ole­vi­in tuloi­hin vaikut­ta­vat lisäk­si mak­se­tut verot. Tämä on se varsi­nainen Giniker­roin. Erot kasvoivat voimakkaasti 1990-luvun lop­ul­la ja hitaam­min vuodes­ta 2002 vuo­teen 2007. Tämän jäl­keen tulon­jako on tasaan­tunut nopeasti – lähin­nä sen vuok­si, että lama on leikan­nut suurimpia tuloja.

Oheinen kuva tulo­ero­jen tasauk­ses­ta ker­too, kuin­ka paljon yhteiskun­nan toimin on Gini-ker­roin­ta alen­net­tu. ”Yhteen­sä” ker­too, kuin­ka suuri on alen­nus tuotan­non­tek­i­jä­tu­loista käytet­tävis­sä ole­vi­in tuloi­hin. ”Tulon­si­ir­rot” ker­to­vat, kuin­ka paljon Gini-ker­roin ale­nee tulon­si­ir­to­jen ansios­ta (tuotannontekijätulot/bruttotulot) ja vero­tus sen, paljonko vero­tus tasaa Gini-ker­roin­ta brut­to­tu­loista käytet­tävis­sä ole­vi­in tuloihin.

Tulon­si­ir­to­jen tasaa­va vaiku­tus riip­puu pait­si siitä, kuin­ka anteliai­ta tulon siir­rot ovat myös siitä, kuin­ka moni niitä saa. Työl­lisyy­den parane­m­i­nen siis vähen­tää tulon­si­ir­to­jen osu­ut­ta. Kun tulon­si­ir­to­jen tulo­ja tasaa­va vaiku­tus pieneni selvästi Lip­posen ensim­mäisen hal­li­tuk­sen aikana, joh­tui tämä ymmärtääk­seni pääosin siitä, että ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa saavien määrä väheni. Osa pääsi töi­hin, osa putosi työmarkkinatuelle.

Poli­ti­ikas­ta on kyse, kun puhumme vero­tuk­sen tulo­ja tasaavas­ta vaiku­tuk­ses­ta. Se aleni voimakkaasti koko 1990-luvun, mut­ta on 2000-luvul­la pysynyt läh­es vakaana. Pitkäl­lä aikavälil­lä on siis siir­ryt­ty kohti tasaveroa. Erikoista on, että por­var­i­hal­li­tuk­sen aikana vuosi­na 2008 ja 2009 vero­tuk­sel­la on tasat­tu tulo­ero­ja vähän enem­män kuin aiemmin.

Mitä tästä opimme?

Ainakin sen, että tulo­ero­jen kehi­tyk­sel­lä näyt­tää ole­van kovin vähän tekemistä julk­i­lausu­tun poli­ti­ikan ja päämin­is­teripuolueen kanssa. Jos muu­ta väit­täisi, jou­tu­isi totea­maan, että demar­it ovat olleet pahimpia tasaveron aja­jia ja tulo­ero­jen kas­vat­ta­jia, mut­ta tämä tuomio olisi väärä ja epäoikeu­den­mukainen. Lip­posen hal­li­tuk­set nos­ti­vat ennen kaikkea Suomen lamasta.

Lähde: Tilas­tokeskus, tulonjakotilasto